Olisi tosi kiva tietää, minkä ikäistä ja sukupuolista TSH -fanilauma on (täällä). Eli, kertokaa ikänne, sukupuolenne ja milloin horahditte avamaan eka kertaan Taru sormusten herrasta -kirjan. Olis kiva tietää...
Joo, kaippa se pitää itsekin kertoo, muuten jää hassu tunne, kun ei itse sano: 15-vuotias onneton tyttö. 8 päivää on kulunut siitä, kun juoksin kirjakauppaan. Kirjasta on luettu jo yli puolet. Näillä näkymin voin todeta, että kirjan kuin kahdessa viikossa. Olen itsekin aika yllättynyt...
Kaikki TSH -fanit !!
17
758
Vastaukset
- chapeau
Itse tutustuin Sormusten Herraan joskus hamassa menneisyydessä, muistaakseni peruskoulun kuudetta luokkaa opiskellessani, ja kirja kyllä tempaisi silloin mukaansa. Sitten vastauksena keskustelun aloittajan kysymykseen: Olen poika mallia -87, ja jos kirjoista kiinnostuneita suunnilleen samanikäisiä mimmejä löytyy, niin mailatkaa oheiseen osoitteeseen, olkaa ystävälliset.
Sitten vielä vähän kirjoista:
Sormusten Herraan verrattuna kaikki uudemman polven fantasiasarjat (tyypillisimpinä esimerkkeinä Salvatoret, Weissit ja Eddingsit) ovat aika heppoista tekoa ja ehkä niitä ei voi ottaa turhan vakavan kritiikinkään hampaisiin, semmoista Stephen King-sarjaa minun mielestäni.
Sormusten Herraahan taas pidetään jo yleisestikin klassikkona. Silti se on mielestäni joissain piireissä saavuttanut vähän yli-ihannoituja piirteitä. Älkää jämähtäkö missään tapauksessa ainoastaan fantasiakirjallisuuteen!
Lukevalle ihmiselle maailmankirjallisuudella on juhlava pöytä katettuna täynnä paljon rikkaampaa ja syvempää tarjottavaakin. Jotkut kai vain pitävät hattarasta...- Folletto
Itse luin TSH:n ensimmäisen kerran tuossa muutama vuosi sitten, ollessani siis n. 14 vuotias (olen nyt 16v. tyttö). Silloin se tuntui todella mahtavalta ja sitä piti fantasian "jumalana" ja kaiken alkuna (vaikka ehkä se kaleva on sitten kuitenkin vieläkin suurempi "luoja").
Nyt olen lukenut kirjan kolme kertaa, neljännen kerran luin ensimmäisen osan ennen elokuvan katsomista. elokuva yllätti kyllä positiivisesti, kuten monet muutkin. omat kuvitelmat tuosta fantasiamaailmasta, keskimaasta, olivat lähes samanlaisia kuin Jacksonin luomat. Kontukin oli juuri sellainen kuin sen päässään oli kuvitellut.
Ihan pelkkänä elokuvana kokemus oli mahtava, yllätävän nopeakin ja itse TSH:an kannalta myöskin yllättävän hyvä, vaikka taas juuri ensimmäisen osan lukeneena siinä kyllä osui silmään tiettyjä epäkohtia, lisäyksiä ja erilaisuuksia.
Mutta, kaikille fantasianharrastajille hyviä jatkoja, nauttikaa kirjallisuudesta. - chapeau
Folletto kirjoitti:
Itse luin TSH:n ensimmäisen kerran tuossa muutama vuosi sitten, ollessani siis n. 14 vuotias (olen nyt 16v. tyttö). Silloin se tuntui todella mahtavalta ja sitä piti fantasian "jumalana" ja kaiken alkuna (vaikka ehkä se kaleva on sitten kuitenkin vieläkin suurempi "luoja").
Nyt olen lukenut kirjan kolme kertaa, neljännen kerran luin ensimmäisen osan ennen elokuvan katsomista. elokuva yllätti kyllä positiivisesti, kuten monet muutkin. omat kuvitelmat tuosta fantasiamaailmasta, keskimaasta, olivat lähes samanlaisia kuin Jacksonin luomat. Kontukin oli juuri sellainen kuin sen päässään oli kuvitellut.
Ihan pelkkänä elokuvana kokemus oli mahtava, yllätävän nopeakin ja itse TSH:an kannalta myöskin yllättävän hyvä, vaikka taas juuri ensimmäisen osan lukeneena siinä kyllä osui silmään tiettyjä epäkohtia, lisäyksiä ja erilaisuuksia.
Mutta, kaikille fantasianharrastajille hyviä jatkoja, nauttikaa kirjallisuudesta.Oli aika kiinnostavaa, mitä nimim. Folletto sanoi Kalevalasta. Jos Folletto olet vielä linjoilla, niin olisi kiinnostavaa kuulla näkemyksesi siitä, mikä on suomalaisen kansanrunoeepoksen ja modernin fantasiakirjallisuuden välinen yhteys, jos siihen viittasit.
Suurin osa teistä muuten on epäilemättä tietoinen vaikutuksesta, jonka Kalevala teki herra Tolkieniin. Vallitsevan mediasuitsutuksen keskellä on myös suorastaan nurkkapatrioottisesti korostettu kirjailijan luoman haltiakieli quenyan suomen kielestä saamia vaikutteita.
Sormusten Herra on juuri niitä kirjoja jotka kestävät ja oikeastaan melkein vaativat useita lukukertoja. Maailmanhistoria tuntee taatusi useita intoilijoita, joille 17 kertaa kannesta kanteen ei ole riittänyt.
Jos ette pidä itseänne liian jääveinä keskustelijoina -tuollaisia faneja isolla ähvällä kun tunnutte olevan- niin olisi kiinnostavaa herättää keskustelua myös siitä, mitkä ovat Sormusten Herran kaunokirjalliset ansiot noin loppujen lopuksi. Britanniassa teoshan äänestettiin viime vuosisadan kirjaksi.
Onko knallipääkansan sanaan luottaminen? Osoittaako joku vedenpitävästi TSH:n pelkäksi kioskikirjallisuudeksi jonnekin harlekiinien ja korkeajännitysten väliin?
Oliko Tolkien puolijumala?
Mitä piilomerkityksiä kirjasta löytyykään?
Lyökö ukko Tolkien laudalta Dostojevskin, Dickensin ja Jörn Donnerin sekä muut kirjalisuuden raskassarjalaiset?
Keskustelu jatkuu... - -TaruSorHer-
chapeau kirjoitti:
Oli aika kiinnostavaa, mitä nimim. Folletto sanoi Kalevalasta. Jos Folletto olet vielä linjoilla, niin olisi kiinnostavaa kuulla näkemyksesi siitä, mikä on suomalaisen kansanrunoeepoksen ja modernin fantasiakirjallisuuden välinen yhteys, jos siihen viittasit.
Suurin osa teistä muuten on epäilemättä tietoinen vaikutuksesta, jonka Kalevala teki herra Tolkieniin. Vallitsevan mediasuitsutuksen keskellä on myös suorastaan nurkkapatrioottisesti korostettu kirjailijan luoman haltiakieli quenyan suomen kielestä saamia vaikutteita.
Sormusten Herra on juuri niitä kirjoja jotka kestävät ja oikeastaan melkein vaativat useita lukukertoja. Maailmanhistoria tuntee taatusi useita intoilijoita, joille 17 kertaa kannesta kanteen ei ole riittänyt.
Jos ette pidä itseänne liian jääveinä keskustelijoina -tuollaisia faneja isolla ähvällä kun tunnutte olevan- niin olisi kiinnostavaa herättää keskustelua myös siitä, mitkä ovat Sormusten Herran kaunokirjalliset ansiot noin loppujen lopuksi. Britanniassa teoshan äänestettiin viime vuosisadan kirjaksi.
Onko knallipääkansan sanaan luottaminen? Osoittaako joku vedenpitävästi TSH:n pelkäksi kioskikirjallisuudeksi jonnekin harlekiinien ja korkeajännitysten väliin?
Oliko Tolkien puolijumala?
Mitä piilomerkityksiä kirjasta löytyykään?
Lyökö ukko Tolkien laudalta Dostojevskin, Dickensin ja Jörn Donnerin sekä muut kirjalisuuden raskassarjalaiset?
Keskustelu jatkuu...Oho! Chapeau -jos kirjoitin nim. merkin oikein, onkin muodostanut aika jännittävän paljon erilaisia kysymyksiä ja pohdintoja. Mistä nykyään löytää yhtä yleissivistynyttä herraa? Kutkuttaa oikein =) Ja lisää TSH -fanien viestejä! Thankssss, lisää fisuja, hyviä fissssuja.
Klonkku on muuten aika, siis tosi perseestä *piiip* - oho,liian myöhään =) - folletto
chapeau kirjoitti:
Oli aika kiinnostavaa, mitä nimim. Folletto sanoi Kalevalasta. Jos Folletto olet vielä linjoilla, niin olisi kiinnostavaa kuulla näkemyksesi siitä, mikä on suomalaisen kansanrunoeepoksen ja modernin fantasiakirjallisuuden välinen yhteys, jos siihen viittasit.
Suurin osa teistä muuten on epäilemättä tietoinen vaikutuksesta, jonka Kalevala teki herra Tolkieniin. Vallitsevan mediasuitsutuksen keskellä on myös suorastaan nurkkapatrioottisesti korostettu kirjailijan luoman haltiakieli quenyan suomen kielestä saamia vaikutteita.
Sormusten Herra on juuri niitä kirjoja jotka kestävät ja oikeastaan melkein vaativat useita lukukertoja. Maailmanhistoria tuntee taatusi useita intoilijoita, joille 17 kertaa kannesta kanteen ei ole riittänyt.
Jos ette pidä itseänne liian jääveinä keskustelijoina -tuollaisia faneja isolla ähvällä kun tunnutte olevan- niin olisi kiinnostavaa herättää keskustelua myös siitä, mitkä ovat Sormusten Herran kaunokirjalliset ansiot noin loppujen lopuksi. Britanniassa teoshan äänestettiin viime vuosisadan kirjaksi.
Onko knallipääkansan sanaan luottaminen? Osoittaako joku vedenpitävästi TSH:n pelkäksi kioskikirjallisuudeksi jonnekin harlekiinien ja korkeajännitysten väliin?
Oliko Tolkien puolijumala?
Mitä piilomerkityksiä kirjasta löytyykään?
Lyökö ukko Tolkien laudalta Dostojevskin, Dickensin ja Jörn Donnerin sekä muut kirjalisuuden raskassarjalaiset?
Keskustelu jatkuu...Niin, tuo pieni maininta Kalevalasta tarkoitti juuri sitä mitä sen kenties arvaakin tarkoittaneen. Henkilökohtaisestihan en John Ronald Reuel Tolkienia ole tuntenut, mutta mitä useista lähteistä voidaan päätellä, Tolkien todellakin tutki suomenkieltä ja Kalevalaa. Mistä lie innoitksen saanut.
Ilmeisestikin kuitenkin TSH:aa enemmän voisi keskittyä Silmarillioniin, siitähän löytää todella paljon samankaltaisuuksia Kalevalan kanssa, jopa kirjan eräs luku on kuin suoraan Kalevalasta. Molempien luomiskertomukset maailman synnystä ja alkuajoista sekä haviteltavat mystiset asiat/esineet (Silmarillionissa jalokivet, silmarilit, TSH:ssa sormus ja Kalevalassa sampo) ovat samankaltaisia. Lisäksi yhteispiirteitä ovat kaikki kateus ja vallanhalu sekä yleisesti "pahuus" (kalevalassa pohjan akka, tosin ei niin vahvasti kuin Tolkienilla).
Tuskin ilman Tolkienia olisi samanlaista maailmaa koskaan avautunut. Siten Tolkien periaatteessa loi fantasian, kaikkine haltijoineen, örkkeineen ja kääpiöineen.
Silti näin "omaa" kansalliseepoksemme tekijää, Elias Lönnrotia on kenties suurikin kiittäminen. Hänen Kalevalansahan runollisine sankaritaruineen ja maailmoineen sai maailmalla paljon julkisuutta ja siten se kenties sai mestari Tolkienin kitkemään tämän idean siemenen vehreään maahan ja kasvattamaan siitä jotain tälläistä, suurta ja kaunista.
Lisäksi mainittakoot tähän vielä se, että nimim. chapeau esitti hyviä kysymyksiä runsaanpuoleisesti, niihin aikonen itsekin keskittyä myöhemmin, samoin toivon teidän muidenkin tekevän. - chapeau
folletto kirjoitti:
Niin, tuo pieni maininta Kalevalasta tarkoitti juuri sitä mitä sen kenties arvaakin tarkoittaneen. Henkilökohtaisestihan en John Ronald Reuel Tolkienia ole tuntenut, mutta mitä useista lähteistä voidaan päätellä, Tolkien todellakin tutki suomenkieltä ja Kalevalaa. Mistä lie innoitksen saanut.
Ilmeisestikin kuitenkin TSH:aa enemmän voisi keskittyä Silmarillioniin, siitähän löytää todella paljon samankaltaisuuksia Kalevalan kanssa, jopa kirjan eräs luku on kuin suoraan Kalevalasta. Molempien luomiskertomukset maailman synnystä ja alkuajoista sekä haviteltavat mystiset asiat/esineet (Silmarillionissa jalokivet, silmarilit, TSH:ssa sormus ja Kalevalassa sampo) ovat samankaltaisia. Lisäksi yhteispiirteitä ovat kaikki kateus ja vallanhalu sekä yleisesti "pahuus" (kalevalassa pohjan akka, tosin ei niin vahvasti kuin Tolkienilla).
Tuskin ilman Tolkienia olisi samanlaista maailmaa koskaan avautunut. Siten Tolkien periaatteessa loi fantasian, kaikkine haltijoineen, örkkeineen ja kääpiöineen.
Silti näin "omaa" kansalliseepoksemme tekijää, Elias Lönnrotia on kenties suurikin kiittäminen. Hänen Kalevalansahan runollisine sankaritaruineen ja maailmoineen sai maailmalla paljon julkisuutta ja siten se kenties sai mestari Tolkienin kitkemään tämän idean siemenen vehreään maahan ja kasvattamaan siitä jotain tälläistä, suurta ja kaunista.
Lisäksi mainittakoot tähän vielä se, että nimim. chapeau esitti hyviä kysymyksiä runsaanpuoleisesti, niihin aikonen itsekin keskittyä myöhemmin, samoin toivon teidän muidenkin tekevän.Imartelette minua aivan suotta ;).
Folletto kiinnitti huomiota Silmarillioniin. On aika mielenkiintoista, että Tolkien itse piti tätä "haltiaraamattua" pääteoksenaan -sivunmennen sanoen hänhän ei koskaan saanut ikuisuusprojektiaan valmiiksi, vaan se toimitettiin ja julkaistiin postuumisti. Ehkä tämä seikka vahvistaa kuvaamme Tolkienista ennen kaikkea kielten- ja historiantutkijana, ei ehkä niinkään "pelkkänä" kirjailijana. (Huomaatteko, yllytitte minut aivan kaunopuheiseksi, alan viljellä kaiken maailman "seikkoja" ja vastaavia latteuksia.)
On tosiaankin syytä olla ylpeä Kalevalasta, tässä olen samaa mieltä. Meillä on hieno eepos, mutta kuinka moni sitä oikeastaan lukee? -tarkoitan aidossa runomuodossaan. Entä olisiko lukeminen edes välttämätöntä, käsittääkseni peruskoulu selittää oppilasainekselle perusjutut sammoista ja joukahaisista noin auttavan yleissivistyksen vuoksi. Onko Kalevala suurelle osalle nykynuoria -karmiva fraasi- kuollut kirja? Toisaalta, emmehän me nuoret ole koskaan ymmärtäneetkään kulttuurin päälle, niin lukee lehdissä.
Entä miten sitten on Silmarillionin laita? Tosi Tolkkien-faneille se on tietysti pakko osata ulkomuistista takaperin, mutta entä muut sitten? Sen tarinoita pitää helposti kuivakkoina saagoina, niistä useimmat voivat tuntua olevan vailla kunnon kipinää. Oma suosikkini oli mahtisormusten tekemisestä kertova loppuosio ja istari- ynnä muut selitykset.
Post scriptum
Klonkku rulettaa! - Sofia
Saanko udella? Mihin oheiseen osoitteeseen? Ei muuta, mut mut vähän naurettavalta vaikuttaa, heh, heh.
- Vanhus
Minä luin TSH:n ensimmäisen kerran joskus 80-luvun alussa ja jotenkin kirja on aina ollut mielessä, nyt tämän uuden buumin mukana halusin sen omaksi ja joulupukki toi sen minulle. Olen nyt lukenut sitä reilusti yli puolenvälin ja kyllä se edelleenkin tempaa mukaansa. Olen jo "vanha täti" vuosimallia -54.
- chapeau
Nimim. vanhus, oletteko jo tutustunut tämän "uuden buumin" nostattajaan, P. Jacksonin elokuvaan? Jos ette, niin käykää ihmeessä katsomassa, kriitikoilta se sai jopa yllättävän paljon kiitosta. Ei leffa mikään tekele minunkaan mielestäni ole, mutta tietenkin se on näitä suuren rahan toimintaspektaakkeliproduktioita, ja alkuperäisteoksesta peräisin oleva näkyvin teema on väkivalta.
Kuten tiedämme, elokuvan ikäraja herätti keskustelua niin sensuuri- kuin katsojapuolellakin, kenties aiheestakin. Sinänsä elokuvan väkivalta on aika laimeaa -toki muutama pää lentää, mutta esim. verta ei näy kuin parissa kohdassa- ja jos elokuva olisi niputettu samaan sarjaan arnoldschwarzeneggerien kanssa, olisi epäilemättä tapahtunut oikeusmurha nuorempia Tolkien-faneja ja muuta nuorta katsojakuntaa kohtaan. Hyvänen aika, laillisesti en itsekään olisi päässyt katsomaan elokuvaa kuin täysi-ikäisen seurassa, jos K15-raja olisi jäänyt voimaan.
Olisi hauska kuulla muidenkin kommentteja leffasta.
- vende
Olen kahden viikon kuluttua neljätoista ja tyttö. Luen kyseistä kirjaa vasta ensimmäistä kertaa, jostain kumman syystä en ole aiemmin saanut aloitettua :-)
Kirjaan tarttuminen onnistui vasta nähtyäni elokuvan... Mikä taas kertoo paljon kärsivällisyydestäni ja hmm... Älystäni :-)
Vaikka eipä tuo taida paljon älyä vaatia. En vaan aiemmin jaksanut lukea piippukessua pitemmälle.
Ja nyt on ihan pakko sanoa arrrgh. Aah. Jo helpotti. - Vralenalien
luku kerta taisi olla, joskus 80 luvun lopulla. Vuotta en muista. Nyt se on tullut luettua ainakin kymmenisen kertaa.
Ai niin se ikä ja sukupuoli. 24 ja mies. Eli tuosta kai voi jotenkin laskea, että taisin olla jotakin 12 tai niillä paikkein, kun luin sen ekä kerran.
Elokuva oli ihan hyvä, joskin se olisi varmaankin ollut parempi, jos en olisi vielä ollut lukenut kirjaa tai niin ainakin sanoivat sellaiset, jotka katsoivat elokuvan ensin ja sitten vasta lukivat kirjan.- Ojalan laskuoppi
Jos olet nyt 24, niin olet silloin syntynyt juuri 80-luvun lopussa... : )
- Ëarendil
oon 17 ja TSH on tullu luettuu 8 kertaa ja silmarillion kai 5...
- Sofia
Taisin lukea kirjan n. vuosi sitten ja se teki suuuuuren vaikutuksen muhun, kävin myös kattomassa elokuvan ja sekin teki suuren vaikutuksen. Oon -87 ja ajattelinkin lukee kirjan toisenkin kerran, kun pystyn. Myös Hobitti Silmarillon ovat harkinnassa. Hauskaa jatkoa kaikille=)
- Tinùviel (siis satakieli, ei
Olen kaiketi nuorin tästä joukosta. Tyttönen joka täyttää toukokuussa 12. Häpeäkseni on ilmoitettava, että luin kirjan vasta kun kuulin elokuvasta. Nyt olen jo vannoutunut Tolkien-fani. Olen lukenut myös KTK:n Silman ja Hobitin. Myöskin olen lukenut Roverandomin, sepän ja satumaan ja maanmies ja lohikäärme:en. Uskallan jopa suositella hyvää Tolkien-sivustoa. Osoite on http://fan.theonering.net/kontu
- Khamûl Itäläinen
Tolkienin fanisivustoilla pitäisi olla turvakysymykset, kuten kuka on drúadanien päällikkö, missä hobitit asuivat ennen Kontua ja missä on Onódlo. Ne pitäisivät Bloomin ja Mortensenin fanit vähän kauempana. Muuten, ensimmäine noihin oikein vastannut saa mainetta ja kunniaa.
- Näin täällä
33v nainen olen. En nyt muista koska kirjan olen ekaa kertaa lukenut, mutta veikkaisin että ikävuosilla 15-19. Joskus ihan lapsena taisin nähdä telkkarista piirretyn elokuvaversion.
Kirjahan kolahti päähän kun metrihalko, aiheuttaen joksikin aikaa todellisen Tolkien-kuumeen. Kirjahyllyyn kertyi elämänkerta, Hobitti, Silmarilion, Keskeneräisten tarujen kirja, Tolkienin maailma ja jopa Kalevala. Lisäksi on tullut kahlattua sekalaista kirjallisuutta muinaisista pakanauskonnoista ja kansantaruista. Myös joku Tolkien dokumentti päätyi leffahyllyyn ja sivuprojekteina sitten tuli luettua elämänkerran innostamina myös Narnian tarinat. Nykypäivänä pahin kiihkoilu on jo ehtinyt laantua, mutta kun elämäntyyliltäni olen tällainen fantasia-roolipelaaja-(black/folk)metallisti, niin kyllä edelleen voisin laskea tuon Sormusten Herran eräänlaiseksi raamatukseni =) Hyvin merkittävä teos elämässäni edelleen.
Elokuvien ilmestymistä odotettiin kun kuuta nousevaa ja tietenkin myös ne löytyvät leffahyllystä extended versioina! Hyvin harvoin on onnistuttu tekemään elokuvasta kirjaan verrattuna yhtä pätevää elokuvaa, kun Sormusten herrasta. Kun aikanani katsoin elokuvat silloisen mieheni kanssa, joka ei kirjaa ollut koskaan lukenut, huomasin kuitenkin jatkuvasti selittäväni miehelleni pieniä asioita, joita elokuvassa ei kummemmin mainittu. Itsellehän kirjan lukeneena moni asia aukesi huomattavasti paremmin ja selvemmin. Esimerkiksi haltiaviittojen ominaisuus kätkeä kantajansa muiden katseilta ja haltiaköyden polttava vaikutus. Tokihan nämä ainakin extended versiossa tulivat esille, mutta ilmeisesti eivät auenneet tarpeeksi hyvin kirjaa lukemattomalle henkilölle.
Kirjaa en ole vielä kerennyt toista kertaa lukemaan, kun tuota mielenkiintoista luettavaa on muutenkin niin paljon. Mutta kyllä minä sen vielä joskus uudestaan luen! Hankintalistalla ovat myös Hobitti elokuvat. Kaiken tämän lisäksi on vielä tietenkin kahlattu läpi erinäisiä Sormusten Herra-pelejä konsolimaailmassa. Pelien puolella kuitenkin jouduin jo hieman pettymään. Eivät lunastaneet paikkaansa loistavan kirjan ja leffasarjan rinnalla. Peleinä korkeintaan keskinkertaisia, tai sitten eivät vaan olleet meikäläisen pelityyliin sopivia. Legopeliversio oli kuitenkin poikkeuksena loistava, kuten kaikki muutkin legopelit ovat olleet.
Taidankin tästä illan ratoksi mennä katsomaan Sormuksen Ritarit!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mies kateissa Lapualla
Voi ei taas! Toivottavasti tällä on onnellinen loppu. https://poliisi.fi/-/mies-kateissa-lapualla1166010Poliisi tutkii murhaa Paltamossa
Poliisi tutkii Kainuussa sijaitsevassa Paltamon kunnassa epäiltyä henkirikosta, joka on tapahtunut viime viikon perjanta324107- 823362
Jos me voitais puhua
Jos me voitais puhua tästä, mä sanoisin, että se on vaan tunne ja se menee ohi. Sun ei tarvitse jännittää mua. Mä kyllä182996Jenna meni seksilakkoon
"Olen oppinut ja elän itse siinä uskossa, että feministiset arvot omaava mies on tosi marginaali. Todennäköisyys, että t2522064Joo nyt mä sen tajuan
Kaipaan sua, ei sitä mikään muuta ja olet oikea❤️ miksi tämän pitää olla niin vaikeaa?882004Jere, 23, ja Aliisa, 20, aloittavat aamunsa Subutexilla tai rauhoittavilla: "Vaikka mä käytän..."
Jere, 23, ja Aliisa, 20, ovat pariskunta, joka aloittaa aamunsa Subutexilla tai rauhoittavilla. Jere on ollut koko aikui431817- 1431795
Olipa ihana rakas
❤️🤗😚 Toivottavasti jatkat samalla linjalla ja höpsöttelykin on sallittua, kunhan ei oo loukkaavaa 😉 suloisia unia kau81696Vain yksi elämä
Jonka haluaisin jakaa sinun kanssasi. Universumi heitti noppaa ja teki huonon pilan, antoi minun tavata sinut ja rakastu881569