Hyvinvointi edellyttää..

jämäkkää taloudenpitoa.

Yksityisillä kansalaisilla ja yhtiöillä on oikeus sijoittaa omaa
varallisuuttansa parhaaksi katsomallaan tavalla eli tehdä omaisuudellaan
mitä tahtovat. Yhteisten rahojen, verovarojen, käyttäminen on jo hiukan
monimutkaisempi juttu. Mihin satsataan, kun kaikkeen hyvään ei ole varaa?
Asioita on laitettava tärkeysjärjestykseen ja priorisoitava.

Kulttuurikaupunki on moderni ajatus. Korkeatasoisia kulttuuripalveluita
tarjoava kunta on imagoltaan hyvä ja viihtyisä: mieluisa kaupunki
asuttavaksi ja kiinnostava yrittäjille. Tämä kulttuurivirikkeiden asia on
Lahdessa niin hyvin hoidettu, että sitä ei enää pelkän lasin ja puun
yhdistelmällä ole tarpeen kohentaa. Jos tahdotaan panostaa laatuun, niin se
on eri asia. Harkitsemattomuus kulttuuritoimen alalla saattaa pilata
Lahden orastavasti hyvän maineen ja kuntien kulttuuritoimintaa koskevien
lakipykälien noudattaminen tulisi kansan parissa merkitsemään
pseudotaiteellista ökykulttuuria ja varainkäytön holtittomuutta.

Kaupungilla on lukuisia tulonlähteitä, jotka tuovat varoja niin kulttuuri-
kuin peruspalvelujenkin toteuttamiseen käytännössä aivan riittävästi.
Verotulot ja maksut kattavat noin puolet menoista. Loput menot katetaan
valtionosuuksilla, myyntituloilla ja lainoilla. Lisäksi saadaan yhä ainakin
jonkin verran osuuksia yritysten ja yhteisöjen ns. yhteisöverosta.
Lakisääteiset peruspalvelut on asetettava etusijalle ja muut asiat hoidettava kuntoon
niissä puitteissa kuin on rahavaroja käytettävissä.
Lahden taloudenpitoon kaivataan pakosti nyt uudenlaista
jämäkkyyttä