Estoonian upotetessa monet sanoivat kokeneensa virossa kuinka epäusko, toivottomuus,tyhjyys valtava suru melkein käsin kosketeltava kaiken kattava suru "leijui " viron jokapaikassa Voin kuvitella että samanlainen oltila on vallanut täällä suomessa kaikki ne perheet kuin yksineläjät kaikki pienperheet joilta on vedetty matto jalkojen alta kun työttömyys iski ja iskee sillä voimalla mitä 80luvun lopun ja 90luvun alussa. Voin todeta että mitkään taikatemput kuin korteista sen enempää kuin ennustelut eivät tuo sitä aitoa iloa kuin toivoa paremmasta että Elämä kantaa sittenkin Kirjoitin aitoa iloa jonka ihminen löytää vaikka ei sitä uskoisikaan nyt.
Kaiken eläneenä ei tule sankari olotila kuin vielä vähemmän pysyvä minäminäminä selvisin vaan kuten tuomari itse sen on myös kokenut eikä vaan kokemut vaan sekin on fakta Päälimpäisenä ajatus jotta kenekään ei tarvitsi sitä kokea niin kauheaa on se eteenpäin meneminen kun täytyy uskaltaa luottaa vaikka ei tuntuisi siltä että kyllä Elämä ja Rakkaus voittaa vaikka ei sitä uskoisikaan vielä eikä tuntuisi siltä Elämässä on vastoinkäymisiä niihin olisi hyvä varautua vaikka tuntuisi siltä kuten julkisuudessa monista kuuluu ja näkyy että kuuluu vain menestyjiin
Harmittaa kun työttömistä näyttävät mielestäni vähättelevää lehtikuvaa kuinka yhdessä ruokaa tekemällä ja rupatelessa on niin mukavaa Niin tietysti voikin olla ja ketä siihen vielä tyytyy jotta hänen elämänsä sekä ihmisarvonsa on nyt määritelty vielä työiässä olevana Keitellä lihasoppaa ja kahvia toisten kanssa jossain työttömien tuvassa on kyllä pinnalista mielestäni sekä yksinkertaisesti sanottuna jos noilla yhteisruokailuilla ihmisten ihmisarvo kuin kelpoisuus työmarkkinoilla olisi korjaantunut mitään työttömyyttä eiolisi.
On julmaa verrata näiden kaikkien työnsä, kotinsa, eroja, itsemurhia, kuin köyhyys loukkuun jääneiden elämää siihen että kehitysmaissa on vielä huonommin aivan sivistymätöntä ja ajattelematonta lannistaa ja vähätellä jokaisen konkurssin kuin työttömien perheiden lastenkin ihmisarvoa että se eiolisi yhtä arvokas kuin jossain kehitysmaassa. Tämä ei ole polittinen eikä politiikan kanssa eikä työttömien kuin muidenkaan yhdistysten puolustus puheenvuoro vaan Yksittäisen näkemys täällä suomessa heidän tilanteestaan joita tulee vielä lisää.
Monaliisa taulua kun tarkasti katsoo minä näen siinä surulisen häivähdyksen siitä mikä jokaiseen jää ja löytyy kun on kokenut kaiken sen mitä eilen inhimillisessä tekijässä keskustelivat Ilonsa keskellä heillä on elämää kokenut "arpi " ehkä joillakin lopulisesti arpeutunut toisilla arpeutumassa kuin kestävällä jäällä vielä varovaisesti kävellen ihmettelisi kestääköhän tämä Kyllä se "jää " kestää ja kestävyyttä on tullut lisää kaikesta siitä mitä joutuneet kokemaan ajatuksena yksinkertaisesti Voi että kun kenekään ei tarvitsi tätä kokea koska kaikki eivät ole tehty ns. samasta puusta jotta kestäisivät.
Inhimillisyyttä viikonvaihteeseenne :)
Kaiken eläneenä ei tule sankari olotila kuin vielä vähemmän pysyvä minäminäminä selvisin vaan kuten tuomari itse sen on myös kokenut eikä vaan kokemut vaan sekin on fakta Päälimpäisenä ajatus jotta kenekään ei tarvitsi sitä kokea niin kauheaa on se eteenpäin meneminen kun täytyy uskaltaa luottaa vaikka ei tuntuisi siltä että kyllä Elämä ja Rakkaus voittaa vaikka ei sitä uskoisikaan vielä eikä tuntuisi siltä Elämässä on vastoinkäymisiä niihin olisi hyvä varautua vaikka tuntuisi siltä kuten julkisuudessa monista kuuluu ja näkyy että kuuluu vain menestyjiin
Harmittaa kun työttömistä näyttävät mielestäni vähättelevää lehtikuvaa kuinka yhdessä ruokaa tekemällä ja rupatelessa on niin mukavaa Niin tietysti voikin olla ja ketä siihen vielä tyytyy jotta hänen elämänsä sekä ihmisarvonsa on nyt määritelty vielä työiässä olevana Keitellä lihasoppaa ja kahvia toisten kanssa jossain työttömien tuvassa on kyllä pinnalista mielestäni sekä yksinkertaisesti sanottuna jos noilla yhteisruokailuilla ihmisten ihmisarvo kuin kelpoisuus työmarkkinoilla olisi korjaantunut mitään työttömyyttä eiolisi.
On julmaa verrata näiden kaikkien työnsä, kotinsa, eroja, itsemurhia, kuin köyhyys loukkuun jääneiden elämää siihen että kehitysmaissa on vielä huonommin aivan sivistymätöntä ja ajattelematonta lannistaa ja vähätellä jokaisen konkurssin kuin työttömien perheiden lastenkin ihmisarvoa että se eiolisi yhtä arvokas kuin jossain kehitysmaassa. Tämä ei ole polittinen eikä politiikan kanssa eikä työttömien kuin muidenkaan yhdistysten puolustus puheenvuoro vaan Yksittäisen näkemys täällä suomessa heidän tilanteestaan joita tulee vielä lisää.
Monaliisa taulua kun tarkasti katsoo minä näen siinä surulisen häivähdyksen siitä mikä jokaiseen jää ja löytyy kun on kokenut kaiken sen mitä eilen inhimillisessä tekijässä keskustelivat Ilonsa keskellä heillä on elämää kokenut "arpi " ehkä joillakin lopulisesti arpeutunut toisilla arpeutumassa kuin kestävällä jäällä vielä varovaisesti kävellen ihmettelisi kestääköhän tämä Kyllä se "jää " kestää ja kestävyyttä on tullut lisää kaikesta siitä mitä joutuneet kokemaan ajatuksena yksinkertaisesti Voi että kun kenekään ei tarvitsi tätä kokea koska kaikki eivät ole tehty ns. samasta puusta jotta kestäisivät.
Inhimillisyyttä viikonvaihteeseenne :)
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.