Terve,
Onko jollain kokemusta saako osmoosin korjattua ilman gelcoatin poistamista kokonaan.
Eli myrkyt ja primerit pois, rikkoo huolellisesti kaikki pohjasta löytyvät rakkulat ja kuorii gelcoatin niistä kohdista joissa rakkuloita on tiheämmin. Mutta niihin kohtiin joissa rakkuloita on vaan harvassa jättää gelcoatin. (rikkoo siis silti rakkulat)
Sen jälkeen huuhtelee pohjan huolellisesti ja jättää kuivumaan talven yli. Keväällä mittaa kosteuden ja jos pohja on kauttaaltaan täysin kuiva maalaa primerit ja myrkyt.
Onko jollain siis omakohtaista kokemusta onnistuuko korjaus ko. toimenpiteillä?
Ymmärrän kyllä miksi Hempel suosittelee vesihiekkapuhallusta, kuivausta hallissa jne...
Varmasti noilla toimenpitellä homma onnistuu 100% varmuudella ja asiakas on tyytyväinen Hempelin tuoteisiin...
Ja mitä epoksi primeriä olette käyttäneet, toimiiko Teknoksen Inerta 5? Mistä olette hankkineet? Muita vastaavia tuotteita?
Kiitoksia asiallisista vastauksista.
Osmoosista
13
8343
Vastaukset
- Osmo
Tälläisestä paikkailusta ei ole kokemusta. Mutta uskon ettei tällainen säästäminen ei kannata. Helposti käy niin, että löydät rakkulan ja toisenkin ko. remontin jälkeen, se varmaan harmittaisi. Homma voisi jopa kiihdyttää osmoosia korjaamattomissa vedenalaisissa pinnoissa.
Parasta on vain kuoria jelkkari kokonaan pois vesirajasta ( 5-10 cm) alaspäin. Homma kannattaa tehdä mahdollisimman hyvin. - aapee
Osmosta en osaa sanoa mitään.
Mutta pohjan olen joutunut putsaamaan kaksi kertaa. Eka oli v. 90 ta 91, putsasin sen silloisella Hemppelin maalinpoistohyytelöllä, maalasin Hempelin harmaa/kerma praimerilla ja sen veneen pohja on ollut ja on ookoo.
Toisen kerran jouduin putsaamaan pohjan v. 00, epäkeskolla, 40, 60, 80 karkeudella (en tee samaa uudelleen) ja päälle samaa Hempelin praimeria.
Olen laittanut rundin tai kaksi kertaa enemmän kuin mitä ohjeissa neuvotaan. Ensimmäiset kaksi kerrosta olen maalanut "lirulla" eli noin 50 - 30 % laimennetulla seoksella.
Kerroksia tulee tahtomattakin lisää, koska märän päälle maalaaminen vaatii oman harjoittelunsa. Päälimmäinen kerros ennättää kuivua, jonka jälkeen on maalattava uusi päälimmäinen kerros. - Opa
Kerran tehneenä huomasin, että kun gelgoattia hioo ulkopuolelta OK näyttävältä pinnalta, paljastuu pienen hionnan jälkeen pieniä rakkuloita.
Kaikki rakkulat puhkomalla pääsee varmasti hyvään lopputulokseen, miten vain löytää nämä vielä näkymättömissä olevat rakkulat? Pahimmassa tapauksessa saat joka vuosi hioa sieltä täältä kunnes koko pohja on käsitelty.
Käytin Hempelin primeriä, vaikka merkeillä tuskin on kovinkaan paljoa eroa- Viki
Hionta on hyvä konsti osmoosirakkuloiden havainnointiin koska ne ovat niin loivareunaisia, ettei muuten tahdo hoksata. Hiontajäljessä ne näkyvät gelcoatin värieroina, eli rakkulan kohdalta voi huomata hiomavälineen päässeen pintaa syvemmälle. Sitten vaan ko. kohdalta puukonkärjellä pinta rikki, jos sisällä on nestettä ja etenkin jos neste tuoksahtaa etikalle, niin sitä ihteensä se on!
Se mikä mietityttää tuossa "välttämättä kaikki pois, tai....!" Siis, mitä tapahtuu jos sinne jää niitä rakkuloita? Jos päällä on uusi priimeri, rakkulat eivät saa enää lisää nestettä osmoosiin perustuen pinnan ulkopuolelta, koska reaktion vaatima puoliläpäisevä kalvo on tukittu. Tapahtuuko siellä laminaatin sisällä sitten jotain? Onko siellä osmoosia kuplien välillä, eli muutamasta pienemmästä kuplasta kasvaa iso, kun ne haluavat itseensä kaiken aikoinaan laminaattiin imeytyneen veden? Tapahtuuko delaminoitumista?
Minusta alkuperäinen kysymys on hyvä, enkä ole nähnyt kokemukseen perustuvia kertomuksia tuon tyyppisen korjauksen karmeista tuloksista. Ainoastaan siksi rankkaa pelottelua, että melkein tekisi mieli kokeilla jos jostain veneenraaskun löytäisi harjoituskappaleeksi ;-) - Vähän laiskako?
Viki kirjoitti:
Hionta on hyvä konsti osmoosirakkuloiden havainnointiin koska ne ovat niin loivareunaisia, ettei muuten tahdo hoksata. Hiontajäljessä ne näkyvät gelcoatin värieroina, eli rakkulan kohdalta voi huomata hiomavälineen päässeen pintaa syvemmälle. Sitten vaan ko. kohdalta puukonkärjellä pinta rikki, jos sisällä on nestettä ja etenkin jos neste tuoksahtaa etikalle, niin sitä ihteensä se on!
Se mikä mietityttää tuossa "välttämättä kaikki pois, tai....!" Siis, mitä tapahtuu jos sinne jää niitä rakkuloita? Jos päällä on uusi priimeri, rakkulat eivät saa enää lisää nestettä osmoosiin perustuen pinnan ulkopuolelta, koska reaktion vaatima puoliläpäisevä kalvo on tukittu. Tapahtuuko siellä laminaatin sisällä sitten jotain? Onko siellä osmoosia kuplien välillä, eli muutamasta pienemmästä kuplasta kasvaa iso, kun ne haluavat itseensä kaiken aikoinaan laminaattiin imeytyneen veden? Tapahtuuko delaminoitumista?
Minusta alkuperäinen kysymys on hyvä, enkä ole nähnyt kokemukseen perustuvia kertomuksia tuon tyyppisen korjauksen karmeista tuloksista. Ainoastaan siksi rankkaa pelottelua, että melkein tekisi mieli kokeilla jos jostain veneenraaskun löytäisi harjoituskappaleeksi ;-)Rakensin itse lasikuituveneen vuonna 1978 (ensimmäinen) lähinnä yritys/erehdys-metodein.
Vene on reilu 8 m pitkä purjevene.
Pohjaan ilmestyi vesirajan tuntumaan pieniä osmoosiokuplia pari vuotta myöhemmin.
Olen seurannut niitä ja niiden kehittymistä vuosittain, eivätkä ne juurikaan lisäänny tai suurennu, vähän kuitenkin.
Viimeksi tarkastin pohjan noin kolme viikkoa sitten yhdessä runkokatsastajan kanssa, ja totesin tilanteen entisenlaiseksi.
Tässä saattaa olla auttavana tekijänä se, että itserakentajana levitin gelgoatin kahteen kertaan ennen laminointia. Pienet osmoosiokuplat ovat ilmeisesti gelgoutkerrosten välissä.
Vene on nyt siis 24 vuotta vanha, enkä aio vieläkään tehdä osmoosiolle mitään, seurata vain tilanetta.
- sympaatti
Veneeseeni on alkanut kesä kesältä tulla pikku rakkuloita, juuri vesirajaan ja lähinnä pienelle alueelle veneen perään.
Milloin kannattaa ryhtyä korjaushommiin - eräs ammattilainen sanoi että tuolla voisi hyvin vielä 5 kauttaa purjehtia ja sitten tehdä kunnon rempan. Voiko kuitenkin alkava osmoosi vahingoittaa jotenkin pysyvästi runkoa?
Entä mitä mieltä olette siitä että remppaisin vain tuon peräosan tänä talvena?- Seilaaja
Ihmettelen suuresti tuota ammattilaisen neuvoa. Itse viisyttelin remonttia 2 kautta ensimmäisten rakkuloiden ilmestyminsen jälkeen. Big mistake. Luulen että työmäärä lisääntyi ainakin kolmanneksella viiivyttelyn takia. Ongelman muodostaa kaikessa yksinkertaisuudessa se, että rakkulat(=kolot) kasvavat joka kesä ja juuri tuo kolojen paklaaaminen ja hionta on osmoosiremontin suurin työvaihe. Osmoosi myös vaurioittaa laminaattia, mutta vauriot ovat aina korjattavissa. Ainahan vanhan laminaatin päälle voi vetää uusia lasikuitukerroksia jos tarve vaatii.
Siis: Mitä nopeammin remontin teet, sitä pienemmillä vauriolla, kustannuksilla ja työmäärällä selviät.
Omien kokemuksieni pohjalta neuvoisin sinua aloittamaan seuraavasti:
Mittaa laminaatin kosteus venekäyttöön tarkotelulla kosteusmittarilla.
Tämän jälkeen poista rakkulaisista ja kosteista kohdista gelcoat ja ehjältä alueelta primerit vesihiekkapuhalluksella. Vanhoja primerita ei ole mitään järkeä säästää kun ne kerran ovat alkaneet laskemaan vettä läpi.
Katavat ohjeet tästä työvaiheesta eteenpäin löytyvät esim. Hempelin sivulta.
Tuossa remontin ajankohdassa sulla on oikeastaan kaksi vaihtoehtoa: Joko tänä talvena lämmitetyssä hallissa tai ensi kesänä kylmässä hallissa. - tower
Seilaaja kirjoitti:
Ihmettelen suuresti tuota ammattilaisen neuvoa. Itse viisyttelin remonttia 2 kautta ensimmäisten rakkuloiden ilmestyminsen jälkeen. Big mistake. Luulen että työmäärä lisääntyi ainakin kolmanneksella viiivyttelyn takia. Ongelman muodostaa kaikessa yksinkertaisuudessa se, että rakkulat(=kolot) kasvavat joka kesä ja juuri tuo kolojen paklaaaminen ja hionta on osmoosiremontin suurin työvaihe. Osmoosi myös vaurioittaa laminaattia, mutta vauriot ovat aina korjattavissa. Ainahan vanhan laminaatin päälle voi vetää uusia lasikuitukerroksia jos tarve vaatii.
Siis: Mitä nopeammin remontin teet, sitä pienemmillä vauriolla, kustannuksilla ja työmäärällä selviät.
Omien kokemuksieni pohjalta neuvoisin sinua aloittamaan seuraavasti:
Mittaa laminaatin kosteus venekäyttöön tarkotelulla kosteusmittarilla.
Tämän jälkeen poista rakkulaisista ja kosteista kohdista gelcoat ja ehjältä alueelta primerit vesihiekkapuhalluksella. Vanhoja primerita ei ole mitään järkeä säästää kun ne kerran ovat alkaneet laskemaan vettä läpi.
Katavat ohjeet tästä työvaiheesta eteenpäin löytyvät esim. Hempelin sivulta.
Tuossa remontin ajankohdassa sulla on oikeastaan kaksi vaihtoehtoa: Joko tänä talvena lämmitetyssä hallissa tai ensi kesänä kylmässä hallissa.vene olekaan nosta rannalle,laske veteen paatti? no on sitä meillä puuvene miehillä myös tuota rapsuttelua, mutta ei tartte haistella sitä hartsia.
- skönäri
tower kirjoitti:
vene olekaan nosta rannalle,laske veteen paatti? no on sitä meillä puuvene miehillä myös tuota rapsuttelua, mutta ei tartte haistella sitä hartsia.
Joo, nämä osmoosijutut muistuttavat taas kerran siitä, että kaikki veneet vaativat hoitoa ja huolenpitoa. Myös muiden kuin puuvenemmiesten tulisi joskus viettää pari ylimääräistä viikonloppua veneellään noston ja laskun välisenä aikana:-)
- fendert
Kas kun kuplat ovat kaikkea 0,01 ja näkyvien väiltä ja kehittyvät kokajan vedessä.
Käytin kartiokantaupotusterää ja kittasin epoksilla ja sitten seuraavana keväänä ja vielä
seuraavanan keväänä. Aina vaan uusia kuplia.
Nätti hiekkapuhallus geeli pois on ainoa kunnon keino- skönäri
Miten ne muka kasvaa, jos vetäisi päälle riittävän epoksikerroksen? Ei kai osmoosi mikään syöpä ole joka leviää rungon sisäisesti.
- Kim
Jos Ruotsin kieli jotenkin sujuu niin kannattaa tutustua naapurimaan Nils Malmgren Ab'n tuotteisiin ja työohjeisiin. Venen jossa heidän epoksilla korjattu pohja (heidän ohjeiden mukaan) uskalsin melkein ostaa..
www.nilsmalmgren.se
(hae sieltä NM båtepoxi)
Kim - kappas
Kotimainen laatupursi....vaiko rupuvene keskieuroopasta.
Itellä tää rupuvene ja alkoi jo hieman pelottamaan että jos sittenki löytäis sitä osmoosiakin kun mun suomi autokin on alkanut kukkiin....
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1511853
Ellen Jokikunnas paljasti somessa ison perheuutisen - Ralph-poika elämänmuutoksen edessä!
Ellen Jokikunnas ja Jari Rask sekä Ralph-poika ovat uuden edessä. Tsemppiä koko perheelle ja erityisesti Ralphille! Lu121741Joensuun (kaupungin) kiusaamisongelma
Syrjitään, savustetaan ulos ja kiusataan. Pieneen piiriin ei kaikki mahdu. Tehdään elämästä mahdotonta, jolloin ainoa va351507Nainen, jos kuuntelet ja tottelet, niin sinulle on hyvä osa
Ominpäin toimiessasi olet jo nähnyt mihin se on johtanut. Olen jo edeltä sen sinulle kertonut ja näen sen asian ja totuu1961198- 941195
- 841114
Evoluutioteoria on varmuudella väärin - monet tutkijat irtisaunoutuvat siitä
Tutkimuksissa on löytynyt paljon näyttöä siitä, ettei evoluutioteoria ole totta. Monet tutkijat kuitenkin vielä kannatta354992- 62869
- 49831
- 50816