Nyt tekee niin hulluna mieli tupakkaa ettei mitään rajaa. Oon viimeisen puol tuntia jauhanu purkkaa, juonu vettä, syönyt neljä mandariinia, kävellyt ympyrää, mut EI MIKÄÄN AUTA!!!!
Pää hajoo ihan just. Töitä ei edes voi kuvitella tekevänsä räjähtämisvaaran takia.
Nyt alko itkettää.
Pää hajoo ihan just. Töitä ei edes voi kuvitella tekevänsä räjähtämisvaaran takia.
Nyt alko itkettää.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Lopetin polttamisen 3 vuotta sitten. Ainoan todellisen avun vierotusoiriesiin sain nikotiinilaastareista. Ne ovat kallita, mutta ilman niitä hommasta ei tule yhtään mitään. Lopettaminen kannattaa. Sain eilen kuulla, että molemmissa keuhkoissani on kasvaimia. Joudun kahteen keuhkoleikkaukseen kuukauden sisällä. Poltin aikoinaan 14 vuotta. Ei oo herkkua lukea lääkärikirjoista, että vaan 12 prossaa sairastuneista on elossa 5 vuoden jälkeen. Minäkin aina ajattelin ettei mulle käy niin...
Tunnen itseni tällä hetkellä maailman pienimmäksi ihmiseksi. Kehtaankin valittaa....
Toivottavasti nuo leikkauksesi menevät hyvin, ja niin kauan kuin henki pihisee on toivoa että juuri sinä kuulut siihen 12 prosenttiin!!
Minä hain juuri laastareita apteekista ja sinnittelen niiden voimalla. Hajotkoon pää, mutta ainoatakaan tupakkaa en enää polta.
Ps: Jos saa kysyä, niin minkä ikäinen olet?
Höpsis, niksoista voi ihan hyvin selvitä ilman mitään vieroitustakin (tosin niiden voimakkuus on yksilöllistä). Niksat alkavat lievittyä viimeistään viikon päästä, tai usein jo parin päivän päästä, ja loppuvat parissa viikossa täysin.
Mutta eivät ne niksat olekaan suurin kanto kaskessa, vaan tottumus ja psykologinen riippuvuus.
Mä en jaksa enää tätä teeskentelyä, et kaikki on ihan hyvin, et mä selviin ja muuta paskaa. Mä saan lohduttaa kaikkii läheisiä ja mun pää hajoo. Mä toivon et mä kuolen, sit tää paska ois kerralla ohi...Kaikki tyrkyttää jotain ravitsemusoppaita mulle. Ihan ku ne enää auttais. Mä oon nyt aika maistissa mutta: en osaa elämää syyttää en kiittää, se jääköön en piittaa. kohdusta hautaan, tuhannen kapakan kautta...
Toivottavasti leikkaukset sujuvat hyvin... Voimia ja jaksamista sinulle Anu.
Tuli vain mieleen että kuinka monta savuketta meni päivässä silloin kun poltit?
Koita olla välittämättä polttamishalusta. Minä poltin 50 vuotta askin päivässä ja sitten vaan lopetin ykskaks. Laastaria käytin kuukauden pari. Kyllä siinä monesti meni käsi taskuun, mutta irrottauduin ajatuksestakin heti. Minä asennoiduin aina niin, etten kamppaillut vaan olin välipitämätön. 'Tupakka ei kuulu elämääni'.
Luulenpa, että sinäkin selviät. Toivon sitä kovasti.
Lueskelin tuossa noita muita tätä aihetta koskettavia keskusteluja. Siellä yhdessä eräs onnistuja kertoi lukeneensa tai koonneensä lopettamisesta kerrottuja hyviä puolia. Laitanpa tähän omia kokemuksiani.
1. Olen 70 vuotias ja ennen lopettamista kunto oli melko heikko. Samalla kun lopetin, aloin kävellä. Nyt kävelen JOKA PÄIVÄ tosi lujaa 4-5 km. Tähän en pystyisi, jos polttaisin.
2. Paskanmaku suusta aamuisin on jäänyt pois.
3. Ruskean liman räkiminen aamuisin on jäänyt pois.
4. Vaatteet ei haise.
5. Voin olla ja mennä minne tahansa tarvitsematta aprikoida missä käy sätkällä.
6. Rahaa säästyy n. 120 euroa/kk.
7. On itsetuntoa kohottavaa kun joku tarjoaa sauhuja ja vastaa siihen 'Minä en polta'.
Tällaisia tuli näin ensi alkuun mieleen. Pikkuasioita, mutta kuitenkin niin tärkeitä. Koita kiinnittyä vaikka tuohon viimeiseen asiaan. Se lisää voimaa lopettaa.