Nyt on jo syksy. Lehdet ovat kellastuneet ja ilma viilentynyt huomattavasti. Voi sanoa, että läämin kesä on nyt takanapäin. Mutta sinä et, eivätkä tunteeni sinua kohtaan. Ne lämmittävät sydäntäni varmasti koko kylmän talven. En pelkää.. Olen entistä vahvempi tunteissani.
Mietteitäni
Syksyyn
18205
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
http://exotic-place.com/wp-content/uploads/2013/11/autumn.jpg
Ja on ollut aivan ihana syksy, toivottavasti ilmat jatkavat tätä rataa, minä tykkään syksystä,,
Syksy on upean värinen. Aavistuksen surullinen koska luonto tavallaan kuolee talveksi. Talvella kuitenkin mukava puuhata kaikenlaista.
Hiihtää, luistella, lasketella, rakentaa lumiukkoja ja leikkiä lumisotaa ym ym
Kaunista kevättä odottaa innolla kun on jotain pitkään toivottua mitä odottaa.
Talvikin kuluu nopeasti kun on jotain mielekästä touhua :)
Kesästä tulee kertakaikkiaan mahtava :)
Syksy on hieno vuodenaika. Jokaisessa vuodenajassa on oma hohtonsa. Kuten myös Tunteeni häneen kestävät hohdokkaina vuodenajasta toiseen.
Mulle käy se suhteen kevät :) Suhde syksystä talven yli kevääseen kesään ja syksyyn. Sitten olisi jo ensimmäinen vuosipäivä :) Juhlat! :)
Nyt pitää vaan löytää se nainen jonka kanssa alkaa suhteeseen.
Loppuelämän mittaiseen toivottavasti :)
Yleensä se ei tule etsimällä, vaan varkain, kun sitä vähiten odotat. Ihan kuin talven ensimmäiset liukkaat ;)
Kuka sie oikein oot ja ketä sie nyt haluat?
Minähän se vain ja sitä samaa haluan. Kuukaudet ne vain vierivät sitä samaa halutessa.
Ai se oot sinä. Vieläkö sä sitä samaa vonkaat? Eiks se oo jo menneen talven lumia? Ei varmaan. Mieki haluun vain yhtä. Taitaa jäädä haaveeksi. Olishan se niin kiva rupatella sen tietyn kanssa kahden. Tehdä jotain kivaa yhdessä. Varmaan sullakin samat kuviot mielessä? Täällä se ei onnistu. Se on se ainut huono puoli. Voi vain haaveilla.
No niimpä. Täällä me vain kuorossa huutelemme syksyn tuuleen, kun se oikea voi olla tuulen alapuolella yksin istumassa ja odottamassa.
Juuri samaa tuossa mietiskelin. Miksi juuri tämä asia on meille niin vaikeaa? Ehkä se on näiden tunteiden aikaansaannosta. Tulee sillai joku tunnelukko, ettei saa sitä avattua ja kerrottua asianosaiselle itselleen. Olis niin paljon asiaa, mitä kertoa. Sulle sanoisin (kirjoitan siis), että älä missään nimessä luovu hänestä jos tunnet, että hän on sinulle se oikea. En minäkään aio luovuttaa hänen suhteen. Koitetaan kestää ja olla onnellisia siitä, että meillä on ylipäätään tunteita. Ei siis juuri meillä mutta...heh
Hän lämmittäis vielä paljon enemmän, kuin vain nuo tunteet.
Varmasti.
taas luonnosta tullut esille.
Pikkulinnut pihlajanmarjapäissään poksahtelevat päin ikkunoita. Monena päivänä lintuja ollu tokkurassa pihassa ikkunoiden alla. Olen nostanu ne lintujen ruokintahyllykölle, aikansa ovat tokkuroineet siellä, ja sen jälkeen lentäneet omaan lintujen maailmaan.
Yhden joku eläin oli repiny se hyllykön alle, oli kasa höyheniä enää linnusta jäljellä.
Upea ruska, maisemat väriloistossaan, lunta odottamassa.
Ihan kaikessa asioissa on sekä hyvä että huono puoli. Meilläpäin pihlajanmarjat eivät ole vielä käyneitä. Olen syönytkin niitä. Ilmankos heittää kuin syys myrskyssä tunteiden laineilla.
Kun syksy tulee niin minä olen sen näköinen kuin rantautunut hylje, pyörähdän kylmälle hietikolle ja vilustun atsiu niisk ja kellahdan väsymyksestä selälleni. Syksy on muuten oikein mukavaa aikaa.
Jossain runossa luki näin "Kiinni äidin kylkeen, On halu pienen hylkeen. Sama pätee miehiin...Sen omansa hylkeen kylkeen.
Hyvä kuvaus toi "rantautunut hylje" :DD Sama fiilis...