Mikä on todennäköisyys Lubuntu linuxin saastumiseen?
50/50?
50/50?
Todennäköisyys koneen saastumiseen
Lubuntu käyttäjä
15165
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Todennäköisyys 0/0
Linux jakeluille ei ole tehty aktiivisia haittaohjelmia joten niitä ei käytännössä voi saada.
http://www.mbnet.fi/artikkeli/tietokoneet/backdoor_gates_haittaohjelma_iskee_windows_ja_linux_kayttajiin
"F-Secure kertoo uudesta Backdoor.Gates-nimisestä haittaohjelmasta, joka vaikuttaa ensisijaisesti Linux-käyttäjiin, mutta jonka se uskoo myös toimivan Windows-ympäristössä."
Julkaistu 3.8.2014
Ei siis vaaraa.
Koneen saastuminen ei vaadi mitään erityisiä haittaohjelmia.
Lubuntun saa saastumaan aika helposti kun huolehtii siitä, että ssh:lla pääsee koneeseen kiinni root@ip, ja salasana 'password'.
Kyllä joku botti sen korkkaa helposti parissa päivässä kun on niin sanotusti "tuhkaluukku auki" odottamassa että joku tulee ja tunkeutuu.
Salasana ei ole erityisen hyvä salasana, eli edellyttää käyttäjän omaa tumpelointia.
Tietysti. Niinhän se käytännössä aina vaatii. Eihän ne käyttöjärjestelmät normaalisti käytettynä käytännössä ikinä saastu.
Paitsi Windowsit.
"Linux-käyttäjien kannattaa pitää haittaohjelman varalta silmällä kohdetta /etc/init.d/DbSecuritySpt, F-Securelta neuvotaan."
/etc/init.d :hen kirjoittaminen vaatii root-oikeudet.
Ei sinne siis mitään voi vahingossa tarttua. Eli ei vaikuta linux-käyttäjiin mitenkään tämä(kään) mukahaitake.
Ei nekään. Käytännössä aina täytyy olla pakolliset turvapäivitykset laiminlyötynä tai sitten on itse asenneltu jotain huijausohjelmia.
Riippuu aivan täysin siitä mitä sinä sillä koneella teet, eikä mistään muusta.
Kun tekee mitä?
Kun jättää tekemättä mitä?
Millä aikavälillä?
Täysin järjetön kysymys.
Hölmö et ymmärtänyt kysymystä ja muka tiedät tietotekniikasta, HAH ja PAH
Vähintään tuhat kertaa pienempi kuin yhdessäkään Windowsissa?
Lubuntu on täysin turvallinen, kun sitä käyttää oikein. Eli, ohjelmat asennetaan oman pakettivaraston kautta, myös kodekit, flash ja java, eikä verkkosivujen popupeista (ne ei yleensä edes asennu). Useimmat mainituista tulee paketin lubuntu-restricted-extras kautta. Pakettivarastoasennuksen etu on, että sen kautta asennetut ohjelmat päivittyvät kaikki automaattisesti ja keskitetysti.
Jos tämän jälkeen esim joku video väittää 'asenna liitännäinen', älä klikkaa sitä (joskus esim joku mpeg-video valitti vlc-liitännäisestä, mutta kun kyseisen .mpg-videon vain latasi koneelle, se avautui soittimella ok, kodekki löytyi)
Jos tällaisessa tapauksessa kysytään salasanaa, se tarkoittaa, että koneelle yritetään asentaa jotain, sitä ei pidä silloin antaa, koska ei tiedetä varmasti mitä yritetään.
Yllä mainitut uhat: haittaohjelma (pitää asentaa, ei asennu ilman salasanaa) ja ssh (ssh-palvelin ei kuulu perusasennukseen joten ei oikea uhka) ovat mahdottomia, jos käyttäjä toimii oikein. Mihin tahansa käyttöjärjestelmään voi asentaa haittaohjelman, jos on asennusoikeus (salasana), mutta haitta ei yleensä asennu itsestään ilman käyttäjän lupaa/toimia (pois lukien windowsit).
Lubuntussa asennukset pakettivarastosta käy sovellusvalikoiman, synapticin tai apt-getin avulla. Kokeneempi käyttäjä voi kyllä tehdä asennuksia muualtakin kuin pakettivarastosta, mutta silloin on oltava varma, että asennussivu on turvallinen. Ja silloin päivitykset saattaa olla asentajan vastuulla. Tällöin asennus on joko .deb-paketti tai .tar.gz paketti. .deb-paketti avaa sovellusvalikoiman (voi myös avata gdebillä) mikä tekee asennuksen (odota, kysyy salasanaa). Esim Google Chromen voi hakea ja asentaa Googlen sivulta näin jos sen välttämättä haluaa (sisältää uudemman flashin, asentuu /opt alle), Chromen ohjelmalähde tulee myös mukaan automaattisiin päivityksiin. Tosin Chromium on suositeltavampi: ei vakoiluosia. .tar.gz-paketit taas ovat usein 'sorsa-koodia', mitkä pitää kääntää (vaatii build-ympäristön koneeseen). Nämä pakettivaraston ulkopuoliset asennukset ovat siis käytännössä ainoa turvallisuusuhka, mutta yleensä näitä ilmankin pärjätään.