Kuinka yleistä on että synnytyksessä jotain repeää tai siihen jopa kuolee?
Pelokas
Pelkään kaikkea
20401
0Äänestä
Muut lukivat myös
Luetuimmat keskustelut
- Tekisin SINUT ONNELLISEKSI NAINENMutta EHKÄ onni EI OLE mitä HALUAT.
- Mitähän sitä...Tsuumailin vähän muuallekin välillä ja törmäsin ajatuksiin, että miehen tulee suojella naista kaikelta pahalta. Mutta yhtään ei oltu eritelty mitä se kaikki paha on, jolta suojella. Jotenpas kysynkin kyselyikäni kyselyn…
- Hävettävä käytösHävettääkö sinua jokin?
- Kuvittelin että oltiin läheisempiäYstäviä, tavallaan. Mutta ei sitten oltukaan sun näkökulmasta. Pettymys, mutta totun kyllä asiaan vähitellen.
- Kuka murtautu illalla kipparilleJotaki hampuusia kannettu ambulanssiin ja kipparin iso ikkuna palasina..Mitä tapahtunu??
- Myönnä poisLoukkaannuit mulle silloin aikoinaan? Ne viestit, väärinymmärrykset, kaikki. Miehelle
- Omapahan on vikasi jos jää loppuelämän romanssi välistä kun haluat olla itsepäinen jääräJa tuomita, jotain mitä et kykene ymmärtämään, antamatta edes mahdollisuutta, vaikka olen tehnyt parhaani elämäni edistämiseksi ja oikeasti yrittänyt!! Itken tyynyyn... tuskin edes yhtä vuotta ilman itsetuhoisia ajatuks…
- Susilauma KorkatissaKahdeksan suden lauma käynyt repimässä Hankosen Antin lampaat Korkatissa torstain vastaisena yönä. Mahtavaa luonnon Monimuotoisuutta. ViherVasemmisto ja Greenpeace kiittää.
- Tule sunnuntaina juna-asemalleKello kymmenen aikaan, tavataan siellä. Ainoa ja viimeinen tilaisuus tavata. Jos et tule niin et enää koskaan näe minua. En halua kirjoitella mitään, en halua kuulla selityksiä. Haluan tavata.
- Onko se sinun mielestäsiminun syyni, että tilanne on se mikä se on? En tiedä. Toisaalta, en pysty uskomaan että millään minun tekemisilläni olisi ollut juurikaan merkitystä.
- Eiköhän tämä ole jo tässäParivuotta hukkaan heitetty.
- Mitä enää haluat??Tätä on kestänyt liian kauan!
- Perjantai jälleen bläähViikonloppuna sataa, mitä meinaatte tehdä? Pian on syyslomakin, suunnitelmia tähän säähän? Mulla olis pihahommaa vielä, mutta en helvetissä mene sateeseen kastumaan. Kasvoi vähän kyr*äkin otsaan kelin takia. Eikö nyt vo…
- kunnioitan tahtoasiEn tule sinua enää lähestymään.
- Haluan sanoa sulle miesEttä pysytään molemmat pois täältä palstalta. Maltetaan olla pois, koska olosi on silloin parempi. Minä en kirjoittele enää, joten voit unohtaa tämän. Ottaisitko minuun yhteyttä muuta kautta, jos haluat. Olisin onnessan…
- Onko tarkoitus ottaa ihmisten eläkevarat valtion käyttöön?Vai mistä tässä eläkeiän nostossa hamaan tappiin on kyse? Eihän moni sitten saisi käytännössä eläkettä koskaan vaikka eläkemaksuja koko elämänsä olisi maksellutkin.
- Ei tuu mitäänNyt jo taivaskin itkee tätä tilannetta 💔😢
- Perjantain lukupaketti nyt kirjastossaMuhkea ja hitsausliekkiäkin kuumempi jallulehti nyt luettavissa kirjastossa! Lämpimästi tervetuloa!
- Oot melko .ufo :) ,,,,,,,,,,,,,,,,,,,
- Alette alas tulla sieltäMissä oletkin, täällä hidastuu koko palstan väki ilman sinua. Tarinaa ei narinaa. 🍃😆 https://youtu.be/4W4DIgbBbsk?is=Vdbj3wnuTGMchXVC
Vastaukset 20
Vanhimmat
Oon jutellu asiasta, en siis ole synnyttänyt vielä koskaa, mutta siis mitä oon kuullu, niin ei sitä repee, vaan välilihaa leikataan valmiiks jo vähän, niin ei repeis. Harvoin kuolee.
No olen todennäköisesti raskaana... Ja en tee aborttia, koska omatuntoni ei salli sitä. Mutta itsellä kun on hengitysvaikeuksia, niin siksi pelkään...
Rutiinisti ei välilihaa leikata, synnytystä hoitava kätilö arvioi leikkaustarpeen yksilöllisesti. Äiti -ja lapsikuolleisuus Suomessa on harvinaista. Synnytykseen ja raskauteen liittyvistä peloista kannattaa keskustella ammatti-ihmisen kanssa, eikä paisutella asioita mielessään. Joskus keskustelupalstoilta saa hyvää vertaistukea, mutta kuitenkin kehoitan mieluummin keskustelemaan kätilön, lääkärin tai terveydenhoitajan kanssa.
Pelkään aivan kaikkea, mutta silti teen asioita rohkeasti. Pelkään korkeita paikkoja... No tipuin katolta joten eipä asiaa auttanut. Pelkään sammakoita, portaita... Lähestulkoon kaikke. Hengitysvaikeudet ja paikkojen repeäminen ja työntäminen on saanut minut pelkäämään synnytystä. Mutta tahdon silti oman lapsen:/
Joo mulla on sama homma, että pelkään KIPUA! En siis portaita jne, mutta synnytyksestä aiheutuva kipu kauhistuttaa. Mutta kuulemma siitä toipuu tosi äkkiä, ellei ole keisarinleikkaus. Mäki haluan lapsia, yritän vaan olla miettimättä synnyttämistä ennen sitä, kun vasta synnytyssairaalassa :D
Itse ainakin toivuin sektiosta paljon nopeammin kuin kukaan alatietä synnyttäneistä ystävistäni. Kuulemma olivat monta kuukautta niin revenneitä ja kipeitä etteivät ylös sängystä päässeet.
Itse lähdin vaunulenkille jo 2 viikon vanhan vauvani kanssa. Sektiohaava parani todella nopeasti ja siististi.
Välillä itsekin toivon että olisin vaatinut sektion. Esikoinen syntyi alakautta jättäen kunnon tuhot alakertaan ja yli vuosi meni et olin ns. toipunut alatiesynnytyksestä.
Vielä puolivuotta synnytyksestä alkoi alakerta särkeä lenkillä ja seksistä puhumattakaan oli eka vuosi yhtä he*******
Mene hoitoon. Älä hyvä ihminen hanki lapsia.
Suomessa synnytykseen kuolee alle 10 äitiä vuodessa. Lapsen kuolleisuus synnytyksessä onkin sitten paljon paljon yleisempää.
Synnytys on toki rankka, mutta hyvin luonnollinen tapahtuma. Nykylääketiede on sen verran kehittynyttä että synnytyskuolemat ovat oikeastaan pelkkää todella huonoa tuuria. Vähän niin kuin lento-onnettomuudet.
Yleisimmät synnytyskuolemat aiheutuvat verenvuodosta. Normaalissa synnytyksessä verta voi menettää yli puolikin litraa. Repeämät välilihassa harvoin aiheuttavat mitään totaalisia verenvuotoja.
Imukuppisynnytys 5kk sitten ja kyllä niin hiton kipeät paikat tuli siitä. Synnytys ei ollut mitään verrattuna toipumiseen johon meni monta kuukautta. Luut ja välilihan haava oli niin kipeitä että huh. Synnytyksen kestän uudestaan mutta se toipuminen. Imuvedossa paikat ei pääse mukautumaan joten luonnollisesti tulee paikat kipeiksi.
Itse synnytin esikoisen alakautta ja noin tunti synnytyksen jälkeen istuen söin ruokaa sängyn laidalla. Kyllähän alapää oli vähän saanut osumaan synntyksessä, mutta muutamassa päivässä kivut helpotti ja myös parinviikon ikäisen vauvan kans lenkillä. Laitokselta kotiin päästyä ensimmäisenä olin imurinvarressa ;) Että niin ne on yksilöllisiä asioita ja jokaisen synnytys omanlainen!
Joo, mä toivuin kanssa noin tunnissa alatiesynnytysestä. Ihan hyvin pystyin istumaan oikeestaan heti. Ei alatiesynnytysen tarvitte todellakaan tarkottaa revennyttä alapäätä.
"mä toivuin kanssa noin tunnissa alatiesynnytysestä"
Riippuu mitä tarkoitat toipumisella...pystyit ehkä kävelemään, mutta kyllä kokonaisvaltainen toipuminen vie paaaaaljon pidemmän ajan vaikka synnytys olisi sujunutkin hyvin.
"Ei alatiesynnytysen tarvitte todellakaan tarkottaa revennyttä alapäätä."
Ei ehkä juuri sinulle, mutta suurimmalle osalle kyllä.
"mutta kyllä kokonaisvaltainen toipuminen vie paaaaaljon pidemmän ajan vaikka synnytys olisi sujunutkin hyvin."
Olisko sektiosta sitten mielestäsi toipunut nopeemmin? Totta kai keskivartalon lihakset oli kovilla, mutta ei synnytyksen vuoksi vaan raskauden.
"Ei ehkä juuri sinulle, mutta suurimmalle osalle kyllä."
No jos minä en revennyt niin tuskin kaikki muutkaan. En usko, että olen maailman ainut nainen, jonka alapää ei revennyt. Moni repeää kyllä, mutta ei alatiesynnytys automaattisesti tarkoita revennyttä alapäätä.
Älä sinäkään yleistä. Minähän vain kerroin omasta kokemuksestani. On harmi, ettei alatiesynnytyksestä saa sanoa mitään positiivista. Onko sinulla kenties parempaa tietoa siitä kuinka juuri minun synnytykseni ja toipumiseni sujui kun olet täällä heti kokemukseni teilaamassa?
Niin, eiköhän tuo ole aika tsägästä kiinni miten sattuu synnytys menemään-ja toipuminen. Itsellä sektio ja toivuin todella nopeasti, paremmin kuin synnyttänyt ystäväni. Yleisesti kai synnytyksestä kuitenkin toipuu nopeammin. Mutta kai siinä suht usein edes vähän repeääkin, ainakin näin olen ymmärtänyt. Ei kai sellainen pieni repeäminen niin hirveää ole, mutta olen kyllä sitten kuullut myös esim. äidiltäni ja äitipuoleltani miten hirveää oli kun kaikki repesi ja ommeltiin tuntikaupalla. Että vaikeaa tuohon on vastata, tuurista kiinni.
Minä synnytin 3kk sitten ja sain toisen asteen repeämän. Olihan ne ekat viikot aikasta vaikeita. Minulla oli mies isona apuna isyyslomalla. Ilman häntä en olisi ekoista viikoista selvinnyt. Liikkuminen ja istuminen oli alussa hankalaa ja vuodin yli 2kk. Pahin vuoto kesti 2-3vk ja pientä vuotoa on tullut melkein tänne asti. Nyt alkoivat ensimmäiset kuukautiset. Ei Tää silti niin kauheeta ole minusta ollut. Kyllä tuon pikku käärön takia kestää kivun. Eikä minulle ainakaan jäänyt mitään traumoja synnytyksestä.
"Itsellä sektio ja toivuin todella nopeasti, paremmin kuin synnyttänyt ystäväni."
Sama juttu, olen toipunut sektioista nopeammin kuin yksikään alateitse synnyttäneistä tuttavistani.
Mä synnytin esikoisen 6viikkoa sitten ilman repeymiä. :) pieni nirhama vaan tuli. Muutaman viikon oli silti paikat arat ja turvoksissa! Varsinkin lihakset olivat tosi kipeet :)
Onko hyvin hoikilla ollut empi ongelmia?
Olen 166 cm ja 50 cm kokoinen nainen ja odotan 7 kk.
Joskus vaan mietin kuinka se mahtuu ulos..
Kyllä sen kestää kun saa ekan lapsen.
Ei mun mielestä odottajan koolla ole mitään merkitystä. Eikä nyt ainakaan läskin määrällä. Lantion luusto lähinnä vaikuttaa ja vauvan tarjonta. Eihän sinullakaan lantion luut kasva/muuta muotoaan,vaikka lihoisit 20 kg. Kyllä se on sitä mitä se on ihan rasvan määrästä riippumatta.