Näin vanhemmalla iällä olen tullut epäileväksi sen suhteen, onko (jo kuollut) isoisäni oikea isoisäni. Tähän on lukuisia syitä, mutta asian voisi tiivistää siihen, etten oikeataan näe virallisen isoisäni piirteitä hänen pojassaan tai yhdessäkään pojan lapsenlapsissa. Sen sijaan pystyn kyllä näkemään muista isovanhemmistani, miten heidän ominaisuudet ovat periytyneet alenevassa polvessa. Lisäksi isässäni näyttäisi olevan tiettyjä ominaispiirteitä, jotka ovat kyllä siirtyneet hänen jälkeläisilleen, mutta joita ei ole havaittavissa hänen vanhemmissaan. Joissakin suvun tilaisuuksissa onkin naureskeltu sille, ettei isässäni näyttäisi olevan yhtään isoisääni, vaan hän on tullut ainoastaan äitiinsä. Aikaisemmin olen ohittanut tämän olankohauksella, mutta nyt kun käsitykseni ihmissuhteista on muuttunut raadollisempaan suuntaan, pidän hyvin mahdollisena, ettei isoisäni ole aito biologinen isoisäni.
Tämän johdosta olen miettinyt kuka oikea isoisäni voisi olla. Mielestäni ei oikein ole kuin yksi vaihtoehto. Isovanhempani viettivät sosiaalisesti eristynyttä elämää, eikä mummoni ole mitenkään huikentelevainen persoona, vaan pikemmin suhtautuu seksiin niin puritaanisesti kuin hänen ikäiseltään ihmiseltä voi odottaa saattaakin. Hänestä ei mitenkään tule mieleen, että hän olisi harrastanut seksisuhteita satunnaisten miesten kanssa. Sen sijaan pidän mahdollisena, että hänen naisvaltaisen työpaikkansa miespuolinen esimies olisi käyttänyt asemaansa hyväkseen. Kun vielä ajat olivat taloudellisesti tiukat, kun mummoni työskenteli esimiehen johtamassa työpaikassa, vaikuttaisi mahdolliselta, että mummo on työpaikkansa menettämisen pelossa alistunut pomonsa hyväksikäyttämäksi. Vaikka tietystikään ei täysin voi sulkea pois, että isoäiti olisi ollut omasta tahdostaan hommassa mukana. Yhtä kaikki, tuohon aikaan esimiehillä oli vielä auktoriteettinsa, joten naisvaltaisessa työpaikassa työskennellyt mies on voinut ihan hyvin hyödyntää asemaansa myös seksuaalisessa mielessä. Tuskinpa se mitenkään harvinaista tuohon aikaan on ollut.
Edellä selostettujen seikkojen johdosta vaikuttaisi siten siltä, että oikea isoisäni voisi olla lähinnä kyseinen esimies. Olen onnistunut selvittämään, kuka oli tuolloin mummoni työpaikassa esimies. Kyseisen mies on varsin meritoitunut ja kuuluu erääseen suomalaiseen sivistyssukuun. Kyseisellä suvulla on myös oma sukuseuransa. En ole kuitenkaan onnistunut löytämään miehen kuvaa mistään. Tiedän kyllä hänen syntymätietonsa. Kävin eräässä kirjastossa henkilökortteja katsomassa, mutta niistä häntä ei löytynyt. Tiedä sitten löytyisikö kansalliskirjaston arkistoista, en oikein tunne näitä sukututkimusasioita. Meriittiensä ja saavutustensa puolesta mies sopisi kyllä isäni isäksi, koska isäni on huomattavan lahjakas (tämäkin ominaisuus tuli uutena ominaisuutena sukuun).
Nyt mietin, että miten voisin saada selvitettyä asiaa. Jos oletetaan, että ne löydä virallisista lähteistä oletetun isoisäni kuvaa, niin voinko lähestyä joitain oletettuja sukulaisia asian tiimoilta ja olettaa saavani asiallisen vastaanoton? Voinko saada apua sukuseuralta asian selvittämiseen? Miten tällaiseen asiaan yleensä suhtaudutaan vaikkapa sukuseuroissa? Voisi ajatella, että he eivät välttämättä ole kiinnostuneita selvittämään, onko joku suvun äpärälapsia. Haluaisin kuitenkin jotenkin saada selvyyden asiaan. Isääni (tai muitakaan sukulaisiani) en ainakaan tässä vaiheessa haluaisi sotkea asiaan, koska en tiedä miten hän asiaan suhtautuisi ja ovathan nämä usein arkoja asioita monille.
Tämän johdosta olen miettinyt kuka oikea isoisäni voisi olla. Mielestäni ei oikein ole kuin yksi vaihtoehto. Isovanhempani viettivät sosiaalisesti eristynyttä elämää, eikä mummoni ole mitenkään huikentelevainen persoona, vaan pikemmin suhtautuu seksiin niin puritaanisesti kuin hänen ikäiseltään ihmiseltä voi odottaa saattaakin. Hänestä ei mitenkään tule mieleen, että hän olisi harrastanut seksisuhteita satunnaisten miesten kanssa. Sen sijaan pidän mahdollisena, että hänen naisvaltaisen työpaikkansa miespuolinen esimies olisi käyttänyt asemaansa hyväkseen. Kun vielä ajat olivat taloudellisesti tiukat, kun mummoni työskenteli esimiehen johtamassa työpaikassa, vaikuttaisi mahdolliselta, että mummo on työpaikkansa menettämisen pelossa alistunut pomonsa hyväksikäyttämäksi. Vaikka tietystikään ei täysin voi sulkea pois, että isoäiti olisi ollut omasta tahdostaan hommassa mukana. Yhtä kaikki, tuohon aikaan esimiehillä oli vielä auktoriteettinsa, joten naisvaltaisessa työpaikassa työskennellyt mies on voinut ihan hyvin hyödyntää asemaansa myös seksuaalisessa mielessä. Tuskinpa se mitenkään harvinaista tuohon aikaan on ollut.
Edellä selostettujen seikkojen johdosta vaikuttaisi siten siltä, että oikea isoisäni voisi olla lähinnä kyseinen esimies. Olen onnistunut selvittämään, kuka oli tuolloin mummoni työpaikassa esimies. Kyseisen mies on varsin meritoitunut ja kuuluu erääseen suomalaiseen sivistyssukuun. Kyseisellä suvulla on myös oma sukuseuransa. En ole kuitenkaan onnistunut löytämään miehen kuvaa mistään. Tiedän kyllä hänen syntymätietonsa. Kävin eräässä kirjastossa henkilökortteja katsomassa, mutta niistä häntä ei löytynyt. Tiedä sitten löytyisikö kansalliskirjaston arkistoista, en oikein tunne näitä sukututkimusasioita. Meriittiensä ja saavutustensa puolesta mies sopisi kyllä isäni isäksi, koska isäni on huomattavan lahjakas (tämäkin ominaisuus tuli uutena ominaisuutena sukuun).
Nyt mietin, että miten voisin saada selvitettyä asiaa. Jos oletetaan, että ne löydä virallisista lähteistä oletetun isoisäni kuvaa, niin voinko lähestyä joitain oletettuja sukulaisia asian tiimoilta ja olettaa saavani asiallisen vastaanoton? Voinko saada apua sukuseuralta asian selvittämiseen? Miten tällaiseen asiaan yleensä suhtaudutaan vaikkapa sukuseuroissa? Voisi ajatella, että he eivät välttämättä ole kiinnostuneita selvittämään, onko joku suvun äpärälapsia. Haluaisin kuitenkin jotenkin saada selvyyden asiaan. Isääni (tai muitakaan sukulaisiani) en ainakaan tässä vaiheessa haluaisi sotkea asiaan, koska en tiedä miten hän asiaan suhtautuisi ja ovathan nämä usein arkoja asioita monille.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Sukututkimusta voi nykyään helposti täydentää myös DNA-testillä kohtuulliseen hintaan.
https://www.familytreedna.com/public/finland
http://www.kurrinsuku.net/3
Yllämainitusta Suomen projektin Y-DNA Results taulukosta selviää sukunimistä.
Sama perimä voi ilmetä kovin eri sukunimillä.
Kirkonkirjassa on virhe, perimässä ei ole.
Sama sukunimi voi ilmetä taulukoiden eri sivuilla, kaukaisella perimällä.
Nimi ei ole suojattu, tai joku on käynyt aitassa.
Sivistyssukujen tuloksia ei aina näy, koska heillä on etuoikeuksistaan pelkonsa.
Tiede ei saisi paljastaa.
Sukuseurojen pippaloissa en ole pörrännyt mutta keskustelupalstoilla tuntus olevan tunnelma ettei aviottomat lapset aiheuta minkäänlaista tunnekuohua. Jokaisessa sukuselvityksessä heitä on ja kun Syntyneet kirjaa kattelee niin jos ei ihan joka sivulla niin aukeamalla kuitenkin. Ainoa jupinaa aiheuttava asia on että että todellista isää on lähes mahdoton selvittää. Ainakaan arkistoista, DNA testit on vielä koittamatta. Oman isoisän ja isoisän ex-vaimon aviottomat lapset kirjataan sukututkimukseen yhtä huolella kuin ne tunnustetutkin. Jo ihan teknisistä syistä kun tuo avioton lapsi putkahtaa taas jostain lähteestä esiin niin on muistiinpanoissa tiedossa kukas hän oli.
Sukuseurojen homma ei tosiaankaan ole ruveta isyysselvittäjäksi ja lausuntoja antamaan. Kaikki lähteet käydään läpi, kootaan yhteen ja sitten aletaankin kovasti spekuloimaan kukahan se isä näistä vois olla. Mutta semmoiset keskustelut käydään pilke silmäkulmassa ja vastuu jää aina kuulijalle, joka tarkistaa kuulemansa varmasta (kirjallisesta) lähteestä.
Aloita harrastaan sukututkimusta. Ota lähtöhenkilöksi oletettu isoisäsi ja selvitä hänen elämänsä ja sukulaisensa. Liity keskustelupalstoille, sielä vaihdetaan tietoja. Varmasti hoksaat jotain joka joltakulta toiselta on menny ohi. Kukaan tuskin kysyy miksi tämä henkilö sinua kiinnostaa mut jos kysyy niin voit sanoo et on pieni kutina et vois olla isoisä. Kun olet aikas tutustunu mahdollisen isoisäsi elämään ja sukuun niin ehkä tietoisuutesi siitä miten mahdollisesti voisit itsekin liittyä sukuun selkiintyy.
Ja niitä kuviakin alkaa ihmisten arkistojen kätköistä löytyä kunhan heihin tutustut. Itselläkin alkaa olla sen verran ylipainoa ja samaa näköä Vesku Loirin vastaavan painoluokan valokuviin että piti oikein tarkistaa hänen sukupuunsa voisko sielä olla yhteistä tekijää. Ei heti löytynyt eli niihin valokuviinkaan ei oo niin luottamista.
Ei ne miehet, mutta naiset. Vaikuttanevat myös painoon.
Aineenvaihduntaa ohjaa äitilinja, mitokondriosta, mtDNA.
Moni perinnöllinen sairaus tulee naisten "omasta suvusta".
Näkyy jopa ulkonäöstä kauemmin kuin sukunimi.
Sille ei ole nimeä, vaan haploryhmän kirjain lisätarkenteineen.
Ei ole kirkonkirjassa, vaan jokaisessa solussa. Perintöosa.
Miehelle äiti merkitsee enemmän, koska ei saa kahta X-kromosomia varmistukseksi, kuten pidempään elävät naiset.
Harvoin on sukupuita äitilinjan mukaan. Jos vaikka Vesku osuisi.