Miulla on Fjord 21 HT vuosimallia -74. Kome on Volvo Penta B30. Lämpöongelmia on. Onkohan kone "karstaa" täynnä. Miten saisin koneen putsattua - jollain painepummppusysteemillä? Vesipumppu muuten hajos ja on tosi kalliita uutena noi osat. Onneksi löysin käytetyn.
Terv. Fjord-mies.
Terv. Fjord-mies.
Vastaukset 6
Vanhimmat
lämpöongelmia mervesijööhdytteisen V-P 2003:sen
vuosimalli-87 kanssa.Ei auttanut muu kun kansi irti ja vuosien saatossa kertynyt moska pois sylinterien ympärillä olevasta vesitilasta. Meiltä homma hoitui siten että laitoimme sähköporaan kiinnitetyn "irtovesipumpun" (malli Biltema) letkunpäähän läpinäkyvän ja jäykän akryyli/muoviputken jolla imimme vesitilan pohjia myöden puhtaaksi. Vesitila taas täyteen vettä ja uusi imutus ja tätä toistettin niin kauan kun kaikki sopukat oli imetty pohjiamyöten puhtaaksi.
Moskaa kertyi 1\2 kg:n kahvipaketin verran.Samalla tuli tietysti tarkistettua venttilien kunnot ym. Tämä auttoi ainakin meidän lämpöongelmiin
Pitää yrittää tuota kikkaa. Mustaa mönjää tulee, kun laitoin pakkasnesteet sisään.
Jep, samasta asiasta kokemusta B20 penta koneen rempan yhteydessä muutamalta kertaa.
Tässä tapauksessa ei auttanut kuin purkaa KOKO kone, ja lohko ylösalaisin, ja karistaa "tavarat" ulos, ja painepesurilla ja paineilmalla viimeistellä. Rautahilettä oli about 4-5kg lohkon vesitilassa.
Rautahile B20 koneessa oli ainakin senverran isoa, ettei se olisi lähtenyt kuin lohko kääntämällä, tai ehkä pienellä magneetilla ja hyvällä kärsivällisyydellä.
paljon on rautaa irronnut lohkosta!
vaikuttaako tuollainen koneen ainevahvuuksiin kovastikin?
eli onko tuollaisesta määrästä "irronnutta konetta" mitään muuta haittaa kuin tuo vesikanavien tuokkeutuminen?
Raudan tilavuus kasvaa kun se hapettuu rautaoksidiksi. Ruosteen tilavuus on siis ljon suurempi kuin metallisen raudan.
Sen vuoksi on hyvin vaikeaa, käytännössä mahdotonta, päätellä ruostesakan määrästä koska lohko syöpyy puhki. Myöskin asian tekee vaikeaksi se että lohko hapettuu/ruostuu eri kohdista eri nopeasti. Tämä riippuu lämpötilasta sekä esimerkiksi nesteen kierrosta sekä myöskin vielä raudan kiderakenteesta. Usein käy niin että kovimman altistuksen kohdalle muodostuu pistekorroosion seurauksena aluksi pieni reikä. Korroosio jatkaa tästä sitten vauhdilla.
Eli kuinka nopaeasti minkämoinen ruostemäärä vaikuttaa ainevahvuuksiin on vaikea arvioida.
Ainakin vesikanavien tukkeutuminen pahentaa asiaa suolapitoisessa merivedessä. Lämpötilan noustessa korroosio lisääntyy nopeasti. Vrt. pakosarja ja sylinterinkansi jotka yleensä stöpyvät ennen lohkoa juuri korkeamman lämpötilan vuoksi.
Joo, B20 koneen lohko kestää kyllä merivesikäyttöä esim. itämerellä (suolapitoisuus alle 1%) about 40-45 vuotta, jos moottoriin ajetaan glykolit JOKA talvi. Eli lohkon puhkeamisesta ei pitäisi olla vaaraa. Siitä kertoo B20 koneen sylinterien porausvara, 88,90mm->93mm.
Kansi taasen ruostuu 20-25v aikana puhki, ongelmana yleensä 1pytyn pakokanava, ruostuu puhki vesitilaan, josta aiheutuu veden pääseminen sylinteriin. Tästä kokemusta 3:sta 20-25v vanhasta kannesta. Ja tämäkin pätee samoille "ruosteoloille" kun lohkollekkin.
Kannen "loppumisen" näkee irrottamalla kannen, ja katsomalla kannentiivistettä vastaan olevien jäähdytyskanavien muotoa/kokoa ja vertaamalla uuteen/auton makeavesikanteen. Mitä isommat reijät, sen lähempänä kannen loppu on.