selkeätä sikiötä eikä sykettä pystytty toteamaan.
Lääkäri antoi uuden ajan viikolle 7 4 ja väitti että vain "hyvällä tuurilla" syke olisi ollut nähtävissä ultrassa näillä viikoilla, mutta ei välttämättä, ja antoi mahdollisuudekseni mulle 50% elävästä sikiöstä. Onko kenelläkään mitään rohkaisevaa (tai no muutakin) kokemusta tälläisestä? Ultraan hakeuduin niukan rusehtavan vuodon takia. Siitä ei osannut sanoa mitään (paitsi ettei hälyyttävää välttämättä).
Hcg ja samoin raskauspussi kohdussa kyllä näkyi. En saanut lääkäristä kunnon arviota tilanteesta, eivät he kai uskalla sitä antaa. Kertokaa te! Onko mahdollisuuksia että kaikki ok, ja MITEN SUURET? Onko teillä kenelläkään käynyt näin?
Korostan että viikot eivät voi olla vähäisemmät kuin 6 0, siitä ei voi olla kyse. Bongasin ovulaation eikä yhdyntää ole sen koommin ollut.
Kaipaan todella kokemuksianne, sillä ajatukset kiertävät kehää...
Lääkäri antoi uuden ajan viikolle 7 4 ja väitti että vain "hyvällä tuurilla" syke olisi ollut nähtävissä ultrassa näillä viikoilla, mutta ei välttämättä, ja antoi mahdollisuudekseni mulle 50% elävästä sikiöstä. Onko kenelläkään mitään rohkaisevaa (tai no muutakin) kokemusta tälläisestä? Ultraan hakeuduin niukan rusehtavan vuodon takia. Siitä ei osannut sanoa mitään (paitsi ettei hälyyttävää välttämättä).
Hcg ja samoin raskauspussi kohdussa kyllä näkyi. En saanut lääkäristä kunnon arviota tilanteesta, eivät he kai uskalla sitä antaa. Kertokaa te! Onko mahdollisuuksia että kaikki ok, ja MITEN SUURET? Onko teillä kenelläkään käynyt näin?
Korostan että viikot eivät voi olla vähäisemmät kuin 6 0, siitä ei voi olla kyse. Bongasin ovulaation eikä yhdyntää ole sen koommin ollut.
Kaipaan todella kokemuksianne, sillä ajatukset kiertävät kehää...
Vastaukset 7
Vanhimmat
odottaessani poikaani ei sydän ääniä kuulunut rv6:lla mutta sitten viikon päästä sitten jo kuuluivatkin suhteellisen vahvasti! :) Odota vain maltillisesti ja yritä olla stressaamatta niin kyllä se pieni "junan jyskytys" sieltä kuuluu :)
Kirjoista olen lukenut, että sikiön sydän äänet alkavat kuulua viikoilla 6-8, eli ei nyt vielä kannata ehkä hätääntyä...
Moi. Toivottavasti teille ei käy niin kurjasti kuin meille. Mulla oli pikkusen tuhruvuotoa suunnilleen tolla viikolla ja sen takia jouduin ultraan. Ekalla keralla (tais olla viikkoja 7 ja jotain)kaikki näytti hyvältä, oli ruskuaipussi. Mutta sitten uudessa ultrassa ei enää saatu sikiö kaikua ja lääkäri totesi ettei kohdussani kasvanutkaan enää elämä. Aivan kauhia shokki. Voin muistaaa viikot väärin, silloin kuin lääkäri totesi kaavinnan olevan aiheellista oli 9 4, ja taisin kulkea ultrassa pari viikkoa ennen sitä. Toivotaan ettei Sinulla olisi näin mutta ehkä kannattaa olla varoivainen toiveissaan, meinaa itelle oli todella aivan kauhea järkytys kun ei ollu luonu ajatustakaan sille etti välttämättä kaikki olekaan ok. Kaikkea hyvää Sulle!
Sikiön sydänäänten kuuluminen ja ultrakuvaus on ihan eri asia. Sikiön pitäisi näkyä jo 5-6 viikoilla ultrassa, mutta ei välttämättä, riippuu mihin kohtaan kohdussa sikiö on kiinnittynyt ja missä kohtaa istukka on. Ei siis vielä hätää, vaikka ymmärrän että huolestuttaa. Voihan se olla niinkin, että kyseessä on ns rypäleraskaus tms. eli ruskuaispussi kehittyy, mutta sikiötä ei ole...Toivon kuitenkin parasta.
Lepo, rauha...
Itse kävin myöskin lääkärillä ja tehtiin ultra raskausviikolla 6 0. Kuten lääkäri totesi, raskaus on kohdussa, mutta sikiökaikuja ei vielä kuulu. Tämä on täysin normaalia jopa viikolle 8 asti.
Uusi ultra tehtiin eilen, rv 9 0 ja kas kummaa, kaikki kunnossa. Ällös siis huoli, odottele rauhassa muutama viikko ja katsele asiaa sitten uudelleen.
Omat oireeni etenivät vähän samalla kaavalla. Minulla oli vähän vajaat 6 viikkoa, kun vuotoa tuli parina päivänä, lääkäri ei nähnyt sydäntä, mutta ruskuaispussin ja kasvaneen kohdun kyllä. Lääkäri antoi raskauden jatkumiselle 40% todennäköisyyden. Kahden viikon jälkeen tehdyssä kontrollissa paljastui, ettei homma edistynyt, vaan alkion kehitys oli pysähtynyt. Minulla oli kaikki fyysiset oireet raskaudesta, huono-olo, väsymystä, arat rinnat,kohtukin kasvoi eikä vuotoa ollut. Keskenmeno oli valtava pettymys. Ajattelen asian kuitenkin näin, että solunjakautumisessa oli jotakin pahasti pielessä. Olen onnellinen siitä, että se pysähtyi näin alussa, enkä itse joutunut tekemään myöhemmin mitään valintoja siitä, jatkuisiko suuria kehityshäiriöitä sisältävä elämä kohdussani. Ajattelen sen niin, ettei siellä vielä oikeasti ollut elämää, sydäntä. Tottakai se tuntuu pahalta. Takana on pitkä yrittäminen ja enkä tiedä uskallammeko yrittää vielä uudestaan, mutta näin oli tarkoitettu. Kaavinta tehtiin viikolla 8, reilut neljä viikkoa sitten. Minulle keskenmeno olisi sitä raskaampaa, mitä myöhemmässä vaiheessa se sattuisi. Olen varma siitä. Lapsen kuolemaan sitä en voi verrata. Minulla on lapsia enkä koe keskenmenoa minään "enkelilapsena", kuten monet tuntuvat kokevan.
Toivottavasti sinun odotuksesi jatkui onnekkaasti!
Kirjottelinkin sulle jo jonkin aikaa sitten ja nyt tulin katselemaan josko olisit laittanut tietoja että miten teidän kävi? Jos jaksat niinkirjottelisitko tänne että oliko kaikki ihan ok?