Muuttaako meni teistä etelään talveksi?

Minulla on useita tuttuja, jotka viettävät kylmimmät ja pimeimmät kuukaudet Espanjassa. On sitten muutama, entinen englannin ope ja ystävä, jotka menevät sinne evankelioimistyöhön ja tietenkin samalla nauttivat lämmöstä ja auringosta.
Toisille elämä siellä on totuttu rutiini ja elämäntapa. Nämä ystävät kertovat, että ei siellä aika kuluisi, jos ei olisi tehtävää. Talvella kaipaa hiihtolatuja ja Pohjolan talvea. Varsinkin joulu ei ole aidonveroinen Espanjassa.

Niissä ulkomaan paikoissa on liian lämmintä, ruoka ja kieli outoja,ei kinosta niitten maitten pihvalot.
Mun paikka on Suomen suvessa,syksyn tuulissa ja talvien tuiskuissa ja silmiin syttyy hehku kevään tulles.

Minä muuttaisin, mutta Lutunen ei viihdy muualla kuin kotipohjolassa. Pikku reissuille saan sen mukaan, mutta ei mielellään kauemmaksi eikä varsinkaan lentäen; ei se pelkää lentämistä mutta tykkää että se on niin tylsää istua kököttää koneessa tyyppi 10 tuntia ja sit se inhoo rantaelämää. Se ei ole mulle mikään ongelma koska en ole itsekään mikään rantatuoleissa lähöilijä, mun hipiä ei tykkää sellasesta.

Kauan elätin ajatusta että sitten kun pääsen eläkkeelle meen asumaan Kolumbiaan ainakin kolmen pahimman talvikuukauden ajaksi, mutta toisin kävi. Tapasin Lutusen kuukautta ennen eläkkeelle jäämistäni ja se oli sitten siinä. Hinta jonka maksoin tuntuu kuitenkin kohtuulliselta; ainoostaan sanosin että te jotka olette vielä sekä terveitä että on varaa ja ajatus kiehtoo, menkää ihmeessä etelään talveksi, ainakin kokeilumielessä. Mitään ei kadu elämässä enempää kuin tekemättä jättämisiään.

(Naapurin rouva Suomesta muutti eläkepäivillään Espanjaan ja löysi uuden miehenkin jo ikäihmisenä; heillä oli yhteinen asunto siellä, Hän sairastui pahasti eräänä kesänä Suomessa ollessaan, eikä voinut palata enää koskaan. Sairaalasängyssä, puolittain halvaantuneena ja melkein liikuntakyvyttömänä hän toisteli vain, särkyneellä äänellä, että menee vielä takaisin sinne Espanjaan....sydäntäsärkevää.)

On meillä valinnanvaraa, kun köyhät Afrikassa taivaltavat jalan maasta toiseen.
Me veikkopeikot vain lentelemme, ja nautimme.

Ollaanko me enemmän ihmisiä?
En muuta, olen tyytyväinen täällä.

Sisko lähtee kuin muuttolintu Espanjaan, kerran olin heillä kattomassa miltä maistuisi maistuisi olo jo muutaman viikon jälkeen totesin et suomessa mielummin.
Täällä joulun jälkeen alkaa päivä pidentyä kesää kohti mieli piristyy, oisko se mistään kotoisin jos kesä ois ainainen.

En muuttaisi, sillä monet surkeat esimerkit suomalaisista muuttolinnuista olen tavannut.
Juoppoja ja tylsistyneitä toisten tekemisiä vahtivia heistä on monia. Piiri on todella pieni siellä ja jutut pyörivät samaa rataa.
Matkustan ja nautin erilaisista maista ja maisemista ja se pitää henkisesti vireänä ja kintut notkeina. Jos ei jaksa liikkua, niin suosittelen muutaman viikon risteilyjä.
Niissä löytyy valinnanvaraa kaikilla maailman vesillä ja sieltä löytyy seuraa jos sitä haluaa, tai yksinoloa sitä kaipaaville.

Minullakin olisi kaveri (ystävätär) joka myös lähtisi, lähinnä Espanjaan.
Minusta se taas ei ole tarpeeksi lämmin maa. Thaimaassa en ole käynyt enkä
tykkää tyylistä. Joskus nuorena halusin Israelin kibbutsille, ihastuin kun kävin siellä,
se on kyllä kiehtova maa mutta epävakaa. Reissussa rähjääntyy, pikkumatkat on sopivia. Kotona on niin hyvä olla ja ystävät lähellä.

-mihinkään etelään, pah...ostin tänään kolmet sukat ja yhet nilkkakalsarit, tarkenee ku pukee...sano mummoki lumes...oommä kerran käyny Tukholmas, n. 30v sitte, son yli 400km etelään täältä....hieno paikka, ehkä käyn joskus uudestaan...

Pässin pökkimää lankaa olen ostanut. Puikot on suihkineet jo jonkin aikaa. Villahousuja, takkeja, tumppuja, vanttuja. Varautua pitää narskuviin pakksiin.
Voi mahoton.