H YVÄÄ HUOMENTA TÄÄLTÄ pOHJOIS kARJALAN RÄNTÄSATEESTA.

Tärkeää on pitää mieli virkeänä, voittaa mielen masennus, mikä usein tästä syksyisestä räntäsateesta syntyy.

Lämpimässä ikkunasta katsellen, kauniina hehkuvaa vaahteraa, punamarjoja täynnä olevaa pihlajaa.
Iloita siitä, että myös linnuille ruokaa runsaasti tarjolla.

Ottaa voi puikot käteen ja saada aikaan lämmintä, tai tehdä muuta mukavaa, ei syksyn olemassa olo niin kauhea asia ole, muistetaan, että tästä seuraa talvi kirkkaine pakkaspäivineen, lumihankineen.
Kaikesta huonostakin voi hyvää seurata, päivä kerrallaan vaan mennään.

Täällä ei vielä ole lunta satanut, vettä sen sijaan parasta aikaa, tuulikin melkoista ainoa auringon kukka (210cm) on vielä kestänyt tuulen käsittelyn.
Ruusu-Liisa kukkii kaunista vaalenpunaista keltaisten lehtien lomasta, auringon vähyys tekee helpolla vihreästä keltaisen.

Pelarkuunit kääräsen sanomalehteen ja vien kellaritilaan, siellä viihtyy talven yli ja maalis/huhtikuussa sitten ikkunalaudalle.
Muutaman narsissin mukulan laitan maahan, ovat kevään ensimmäisiä kukkijoita.

Täällä saakka näkyy pääkaupungin liikennelakko, jatkuvat autojonot liikkuu verkkaiseen kaupunkiin päin joskus joku kokeilee äänitorveaan, tuntuu pelaavan.

Ammulla yllätyin kun katsoin ikkunasta. Painava lumi oli halkaissut ja kaatanut piha-Vaahteran.
Kun isot lehdet niin niihin tarttuu paljon märkää lunta, lisäksi taisi tuulla kovasti. Panin uuniin tulen, aikomus oli lähteä kaupunkiin ja olla välillä valmiilla lämmöllä. En kuitenkaan lähde ajamaan kesärenkailla, odottelen miksi keli muuttuu. täällä on ruokaa ja lämmintä, kyllä kissan kanssa pärjätään.

Mikä on nyt mielessäni kysyt -- ajattelen niitä vanhuksia jotka ovat yksinäisiä ja talvi on tulossa -
Onko ollut rohkeutta ottaa apua. Moni on niin sisukas että eona ajattelee että kylläse tästä,kunon tähänki saakka pärjätty.
Mutta rohkeasti vaan sinne kunnan antamiin mahdollisuuksiin . On katsottava näistä sivuista tääläkin internetissä , kuinka jo lainkin puitteissa on mahdollisuuksia . on oltava rohkea ja haluttava helpotusta
www.kunnat.net.Sosialipalvelut.ikääntyneidenpalvelut

Meillä täällä Etelä-Karjalassa ei sada lunta eikä edes räntää. Muuten on koleaa ja vettäkin vähän satele.
En ole vielä tänä syksynä kokea syysmasennustakaan.
Jotenkin helpottavaakin kun ulkotyöt on tehty.
Sisällä voi neuloa ja lukea , surfailla netissä, katsella telkkaria ja mennä tapaamaan tuttuja. Lähden neulomiskerhoon muitten "tyttöjen" kanssa neulomaan ja vaihtamaan kuulumisia.
Meidän tyttöjen keski-ikä taitaa olla 70 v, tai ainakin lähellä sitä:-D

Meilläkin on sadellut lunta pitkin yötä ja nytkin parastaikaa satelee hienoisesti. Maa onkin jo paikka paikoin valkoisena.
Onhan se tosi mukavaa, kun ei tarvitse lähteä tuonne ulos, voi vain katsella ikkunasta ja nauttia elämässä olostaan. Eläkepäivistään.

Täytyneepä minunkin miettiä , mitä käsitöitä rupeaisi tekemään. Keskeneräisiäkin ( viime talvisia) on jonkin verran, jos vaikka niistä alkaisi... Kesäaikaan ei tullut tehtyä käsitöitä, mutta lukenut olen sitäkin ahkerammin . Tutustuin sattumoisin, Pirjo Tuomisen, kirjatuotantoon ja tykästyin, joten melkein kaikki tulikin sitten luettua kesän aikana.

Puutarhatyöt jäi myöskin kesällä vähemmälle, kun jalkani ovat melko huonossa kunnossa. Oikean polven leikkaus tulee lähiaikoina . Huomenna on leikkauksen esitarkastus.

Myös minä toivottelen, hyvää päivän jatkoa, sateesta huolimatta !

Kiitos kaikille vinkeistä mitä kaikkea voi syksyllä puuhastella. Jo ½9 aikaan sain Skillanin linkistä vahvan otteen ja nyt on jo miltei sukan saumavarsi neulottu.
Lapsenlapset ovat tykästyneet villasukkiin joten tarpeeseen menevät kunhan valmiiksi tullevat.

Käsitöiden teko on hyvää lääkettä ajatuksille ja sormien näppäryydelle, ei neulominen onnistu ellei ajatus ole silmukoissa mukana. Hyvää masennuksen ehkäisyä kaiketi samoin ryhmä tilaisuuksissa käynti, aina sitä saa kättä pidempiä ajatuksia päivittäiseen elämään.

Olin illalla elokuvateatterissa katsoman Sidneyn oopperatalon esitystä Carmen. Vanhat elämänkuviot rakastuminen - rakkaus mitä kaikkea sitä niihin mahtuu - varsinkin kun mustis kahden rakastajan välillä johtaa tavoitellun Carmenin elämän loppumiseen. Aariat Habanera, Kukkaislaulu ja Toreadorin laulu avaavat mielen valmiuden näkemään mitä mustasukkaisuus ja kosto saavat aikaan.

Koneella istuessani välähtää mieleeni L Pohjanpään runo Varikset. Tässä sitä istun kuten vanha yksinäinen varis pellon riukuaidalla. Olen omasta mielestäni syksyihminen ja lokakuussa syntynyt - joten runo sopii hyvin minulle.

Ei ainakaan paikkakunnalla, Kainuussa ole vielä maa ollut valkoinen. Kä vin aamulla myömässä puolukat. Vesiräntää satelee ja tulee ettei metsään viitsi lähteä. Sisällä sitä on tällaisella ilmalla. Jospa vielä selkenee ja lämpenee. Jäi vielä hyvä puolukkapaikka poimimatta.

KUKAT KUKKIVAT PARVEKKEELLA EI OLE KYLMÄ HAAVERIA VIELÄ TEHNYT..

Kaikki ilot kukista irti,minkä kesä on kasvattanut.

Hyvä,kun on 3 vuodenaikaa elämä ei ole yksi toikkoista.

Puikot kilisemään...

Ensi kertaa oli tänä aamuna 'pakkasen' puolella mittari -1.1 syksy etenee.
Nyt aurinko lämmittaa, eilisestä tuuli laantunut vain hiukan liikkuu vaahteran oksat, eeei vilkaisin ikkunasta ja voimakas puuska riepottaa taas kaikkea mikä liikkuu.
Lämpimäksi ei voi sanoa aamua vieläkään ja tuulen suunnastakin voi olla ihan mitä mieltä vain, tuntuu että joka suunnalta nyt tuuleekin.

Kalisuttelin illalla sukkapuikkoja ja hain pientä virikettä, jos vaikka tekisin pienen yrityksen käsitöiden suuntaan.
Viimetalven isommasta urakasta jäi lankoja kiitettävästi sukan varsiraitoihin.

Tuossa pikkutarhassani kukki keltainen näyttävä kukka, nimeä en tiedä mutta iltahämärässä se näyttää valolta.
Pitäisköhän jostain etsiä sille nimi?

Pohjois-Karjalasta puheen ollen olen saanut sieltä perinnön tarinan kertomiseen. Haaveilin juuri tänään kulkiessani aurinkoisessa savossa, miten rikasta olisi elvyttää tarinan kerronta. Ei siihen tarvita mitään rekvisiittaa. Vain vaikka joku elämän ilo tai suru tai luonnon suuruus tai eläinten ihmeellisyys. Hyvä intessiivisesti lerrottu tarina hiljentää kuuntelemaan ikään katsomatta. ja samalla mielikuvistus rikastuu ja mieli lentää korkeuksiin......

Miks valittaa, ei kai siellä ole pakko asua. Siellä on pian itänaapuri muutenkin häiruköimässä joten ei ne pienet räntäsateet paljoo haittaa.