Olen tässä mielenkiinnolla seurannut lehdistä keskustelua Aleksin ja Jaakon tapauksesta. Siitä on tullut mieleen oma elämäntilannne. Olen nyt kasvattanut yhdessä mieheni kanssa viisi vuotta hänen kolmea poikaansa. Lapset ovat nyt 7, 8 ja yhdeksän vuotiaita.
Itselläni ei ole lapsia. Kun mieheni erosi, lapset muuttivat äidin kanssa asumaan, koska tietysti tuntui, että äidin kanssa on parempi olla, kun lapset ovat pieniä. Lapset olivat kuitenkin isällään usein, puolet ajasta. Heti eron jälkeen alkoivat hirvittävät ongelmat. Lasten äiti joi kuin sieni poikien aikana. Kotona vieraili lukuisia miesystäviä. Lasten aikana pidettiin kovan luokan bailuja, joissa olivat huumeetkin mukana. Vanhin lapsista( 5-vuotias) vastasi isälleen puhelimeen, kun äiti oli aamulla sammuneena. "Äiti ei herää" Tässä vain yksi esimerkki. Kun naapurit ja isä otti yhteyttä sosiaalitoimeen, sossutantat pistivät vaaleanpunaiset rillit päähän ja tekivät tarkastuksen äidin kotiin. Siellä äiti oli iloisessa humalassa, mutta sosiaalitanttojen mielestä kaikki oli hyvin. Lukuisten tappelujen jälkeen saimme lapset asumaan meille kokonaan, mutta vain, koska äiti itse ei enää jaksanut. Koko tämän viiden vuoden ajan olen saanut kuulla todella törkeää kieltä äidin suunnalta ja nyt kun lapset ovat vähän vanhempia, viestit äidiltä tulevat lasten suusta viikonloppuvierailujen jälkeen. En jaksaisi ollenkaan koko touhua, ellen rakastaisi poikia kovasti.
Ihmisten täytyisi ottaa ihan oikeasti järki käteen. Eihän, se, että tulee raskaaksi, kun laskee housunsa alas ja synnyttää lapsen tee vielä minkäänlaista äitiä, muuten kuin biologisesti ajatellen. Suomi on täynnä hyviä äitipuolia ja mahtavia isejä.
Itselläni ei ole lapsia. Kun mieheni erosi, lapset muuttivat äidin kanssa asumaan, koska tietysti tuntui, että äidin kanssa on parempi olla, kun lapset ovat pieniä. Lapset olivat kuitenkin isällään usein, puolet ajasta. Heti eron jälkeen alkoivat hirvittävät ongelmat. Lasten äiti joi kuin sieni poikien aikana. Kotona vieraili lukuisia miesystäviä. Lasten aikana pidettiin kovan luokan bailuja, joissa olivat huumeetkin mukana. Vanhin lapsista( 5-vuotias) vastasi isälleen puhelimeen, kun äiti oli aamulla sammuneena. "Äiti ei herää" Tässä vain yksi esimerkki. Kun naapurit ja isä otti yhteyttä sosiaalitoimeen, sossutantat pistivät vaaleanpunaiset rillit päähän ja tekivät tarkastuksen äidin kotiin. Siellä äiti oli iloisessa humalassa, mutta sosiaalitanttojen mielestä kaikki oli hyvin. Lukuisten tappelujen jälkeen saimme lapset asumaan meille kokonaan, mutta vain, koska äiti itse ei enää jaksanut. Koko tämän viiden vuoden ajan olen saanut kuulla todella törkeää kieltä äidin suunnalta ja nyt kun lapset ovat vähän vanhempia, viestit äidiltä tulevat lasten suusta viikonloppuvierailujen jälkeen. En jaksaisi ollenkaan koko touhua, ellen rakastaisi poikia kovasti.
Ihmisten täytyisi ottaa ihan oikeasti järki käteen. Eihän, se, että tulee raskaaksi, kun laskee housunsa alas ja synnyttää lapsen tee vielä minkäänlaista äitiä, muuten kuin biologisesti ajatellen. Suomi on täynnä hyviä äitipuolia ja mahtavia isejä.
Vastaukset 3
Vanhimmat
ilkeitä äitipuolia olemassa=(
Toi on hiukan paska asenne koska yleinen käsityshän on nimenomaan se, että kaikki äiti ja isäpuolet on pahoja. Pitää tietenkin paikkansa että pahoja isä ja äitipuolia on, mutta on myös pahoja biologisia isiä ja äitejä mikä on ihmeellistä koska vanhemmillahan pitäisi olla luonnollinen suojeluvaisto ja tekee mielestäni asiasta huolestuttavamman. Ihminen sen luonne ja käyttäytyminen ratkaisee hyvyyden tai pahuuden ei se ollaanko biologisia vanhempia vai ei.
mulla itellä oli ns. alkoholisti, isä sehän on henkisesti raskasta lapselle. mut ei kuitenkaan vie sitä vanhempaa yhtään vähemmän rakkaaksi lapselle, se oli raskasta myös tosiaan kun menetin isän melkein kokonaan vanhempien eron takia, jäi vain tyhjyys ja kaipaus sydämeen. sit isä kuoli, ja tyhjyys ja kaipaus on vielä suurempi...