Yhteishuoltajuus, alunperin sovittu viikko - viikko -systeemi, joka toimi mainiosti niin kauan kuin se toimi.
Asumme lähellä, joten lasten koulu- ja ystäväpiiri pysyy samana. Ongelmana on se, että toinen osapuoli, etävanhempi, reissaa paljon työnsä vuoksi. Lähdöt tulevat hyvin äkkiä ja voivat kestää yhdestä päivästä useampaan viikkoon. Lisäksi, hänellä on nykyään kumppani, jolle myös pitää löytyä aikaa (ei asu samassa osoitteessa). Itse olen säännöllisessä 8 - 17 työssä, ei uutta kumppania.
Eli, sekä minä, että lapset, joudumme elämään koko ajan epätietoisuudessa sen suhteen, missä ja minä päivinä lapset asuvat. Etävanhempi on vakaasti sitä mieltä, että hän saa sanella tapaamiset ja muiden pitää taipua tähän. Se on kuulema lasten etu, että he näkevät niin paljon etävanhempaansa kuin mahdollista, vaikka se sotkisikin heidän normaalin viikkorytminsä ja samalla tietysti minunkin. Esim. keskellä arkiviikkoa päivä sulla, toinen mulla, on kuulema ok, ja tuon rymin sanelee etä. Toki etä vielä määrittää itse sen, milloin hänelle sopii lasten kanssa oleminen ja milloin hän treffaa kumppaniaan. Minun pitää sitten vain odottaa tietoa siitä ja muokata oma elämäni hänen antamien aikojen mukaisesti.
Itse lähivanhempana haluaisin tähän nyt säännönmukaisuutta, jotta itsekin pystyisin suunnittelemaan vähän elämääni, ja lapset osaisivat edes jollain tarkkuudella sanomaan, kumman vanhemman luona milloinkin ovat. Tällä hetkellä en esimerkiksi tiedä, miten ensi viikon hoitamiset menevät. Tätä on nyt jatkunut jo toista vuotta ja alan olemaan suht. kypsä.
Mikä neuvoksi? Löytyykö jotain muita vuoroasumismalleja kuin viikko - viikko? Itse toivoisin, että alkuperäinen sopimus pitäisi tasapuolisen vanhemmuuden vuoksi, mutta minkäs teet. Tulen exän suvun kanssa toimeen ja olen muutenkin sovinnollinen, mutta en jaksa enää tällaista hyppelyä ja epävarmuutta!
-Härregud
Asumme lähellä, joten lasten koulu- ja ystäväpiiri pysyy samana. Ongelmana on se, että toinen osapuoli, etävanhempi, reissaa paljon työnsä vuoksi. Lähdöt tulevat hyvin äkkiä ja voivat kestää yhdestä päivästä useampaan viikkoon. Lisäksi, hänellä on nykyään kumppani, jolle myös pitää löytyä aikaa (ei asu samassa osoitteessa). Itse olen säännöllisessä 8 - 17 työssä, ei uutta kumppania.
Eli, sekä minä, että lapset, joudumme elämään koko ajan epätietoisuudessa sen suhteen, missä ja minä päivinä lapset asuvat. Etävanhempi on vakaasti sitä mieltä, että hän saa sanella tapaamiset ja muiden pitää taipua tähän. Se on kuulema lasten etu, että he näkevät niin paljon etävanhempaansa kuin mahdollista, vaikka se sotkisikin heidän normaalin viikkorytminsä ja samalla tietysti minunkin. Esim. keskellä arkiviikkoa päivä sulla, toinen mulla, on kuulema ok, ja tuon rymin sanelee etä. Toki etä vielä määrittää itse sen, milloin hänelle sopii lasten kanssa oleminen ja milloin hän treffaa kumppaniaan. Minun pitää sitten vain odottaa tietoa siitä ja muokata oma elämäni hänen antamien aikojen mukaisesti.
Itse lähivanhempana haluaisin tähän nyt säännönmukaisuutta, jotta itsekin pystyisin suunnittelemaan vähän elämääni, ja lapset osaisivat edes jollain tarkkuudella sanomaan, kumman vanhemman luona milloinkin ovat. Tällä hetkellä en esimerkiksi tiedä, miten ensi viikon hoitamiset menevät. Tätä on nyt jatkunut jo toista vuotta ja alan olemaan suht. kypsä.
Mikä neuvoksi? Löytyykö jotain muita vuoroasumismalleja kuin viikko - viikko? Itse toivoisin, että alkuperäinen sopimus pitäisi tasapuolisen vanhemmuuden vuoksi, mutta minkäs teet. Tulen exän suvun kanssa toimeen ja olen muutenkin sovinnollinen, mutta en jaksa enää tällaista hyppelyä ja epävarmuutta!
-Härregud
Vastaukset 3
Vanhimmat
siis eikö teillä oo sopimusta ?. ei oo exällä mitään oikeutta tollaseen. siis nyt selkeyttä exälle. lapsen etu on äiti joka jaksaa. Eli kirjallinen sopimus jokatoinen viikonloppu ninku muillakin. ja jos uikuttaa lisää niin uhkaa asianajajalla. Sun ei kuulu antaa lasta aina kun mies sattuu haluun, jos teillä oli tarkotus vaikka mennä mummulaan. Sitten eri asia kun ja jos lapsi osaa liikkuu yksin. Mutta sun ei tarvi olla lapsen pelinappula.
eli sopimus ensin ja sit mennään sen mukaan.
ja sopimuksen voi tehdä itse tai mennä lastenvalvojalle.
Heips,
Joo, sopimus on tehty, mutta siinä ei pitäydytä. En halua vääntöä asiasta eikö ole tarkoitus pitää lapsia erossa toisesta osapuolesta, mutta joku "roti" tähän pitää saada.
Mietin vain, että onko joillain muita suht. toimivia järjestelyitä kuin viikko - viikko?
Laspet pystyvät kyllä vierailemaan sujuvasti kotien välillä, lähellä kun ovat, ja alakoululaisia molemmat.