Hei vaan kaikki.
Olen katsellut tässä jo pitemmän aikaa tämän palstan viestejä. Jostain niistä jopa löydän itseni.
Kaikki alkoi minun kohdallani näin:
ylä-asteen alussa rupesin katselemaan kuinka laihoja muut ikäiseni tytöt olivat, tunsin itseni heidän vierellään lihavaksi. Olin noin 58/169, eli ihan normaalipainoisen mitoissa. Mutta halusin olla alipainoinen. Pidin rankkoja dieettejä, esim kaksi hapankorppua ja omena, päivässä.
Nyt tätä on jatkunut jo jonkin aikaa, ja olen laihtunut.. Mutta tänään sorruin..syömään..
Tuntuu että olisin pettänyt itseni..
Jouluun mennessä yritän olla 5-7 kiloa alipainoinen, minun tavoitteeni..
Olen katsellut tässä jo pitemmän aikaa tämän palstan viestejä. Jostain niistä jopa löydän itseni.
Kaikki alkoi minun kohdallani näin:
ylä-asteen alussa rupesin katselemaan kuinka laihoja muut ikäiseni tytöt olivat, tunsin itseni heidän vierellään lihavaksi. Olin noin 58/169, eli ihan normaalipainoisen mitoissa. Mutta halusin olla alipainoinen. Pidin rankkoja dieettejä, esim kaksi hapankorppua ja omena, päivässä.
Nyt tätä on jatkunut jo jonkin aikaa, ja olen laihtunut.. Mutta tänään sorruin..syömään..
Tuntuu että olisin pettänyt itseni..
Jouluun mennessä yritän olla 5-7 kiloa alipainoinen, minun tavoitteeni..
Vastaukset 2
Vanhimmat
A_P_U_A!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
tänään oksensin ekaa kertaa elämässä kun menin paniikkiin kun söin niin paljon paahtoleipää.. mäkin aina kituutan itteeni.. tekisin mitä tahansa ollakseni laiha.. ainoo asia mitä mä en tajuu miksi laihuus on mulle niin helvetin tärkeetä?? ja miks mun mielestä lihavuus on niin kuvottavaa?? (oonko paha ihminen?)