Olin nyt menneenä kesänä kesätöissä. Ekana päivänä näin sielä miehen kelle juttelin vähän. Olen todella ujo ja vieraille puhuminen vaikeaa. Ajattelin hänen olevan kiva tyyppi, mutta en mitään muuta. Sitten näin hänestä unta muutmana yönä peräkkäin ja olin niin ihastunut häneen. Muistan kun näin hänet unen jälkeen, sydän löi tuhatta ja sataa, vaikka en oikeastaan ollut kamalan jännittynyt. Sain kerran kesätyön aikana juteltua hänelle, hän jutteli takaisin, puhuin vaan töistä, hänen seuransa rauhoitti minua ja tunsin kuin olisin tullut kotiin, hän hymyili minulle ja lopettuamme juttelun hyräili itsekseen. Muulloin en oikeastaan puhunut hänelle, tuijottelin ja hän katsoi takaisin. Kerran jäimme tuijottamaan toisiamme pitkäksi aikaa, kuin muu maailma olisi kadonnut. No pitkän miettimisen jälkeen pyysin hänet facebook kaveriksi ja hän hyväksyi minut heti. Mutta en ole vieläkään jutellut hänelle. Mietin että hän pitää minua kamalana friikkinä joka tuijottelee... Pitäisikö mun nyt jutella kuitenkin?
Olen niin ihastunut, mutta...
hiljainen nainen
5627
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Anna mennä, muuten et tiedä. Toki voi olla mahdollista, että miestä ei kiinnosta, mutta mitä menetät jos kokeilet tikulla jäätä? Olen itsekin ollut ujo ja ne hetket kun on saanut aloitettua jotain on tuonut paljon lisää rohkeutta.
Vaikka saisit pakit voit olla tyytyväinen aloitteen teosta. Siinä oppii ja saat itseluottamusta. Puhu ihmeessä miehelle!
Samaa mieltä, ei ole mitään menetettävää! Toki eka kannattaa jutella vähän niitä näitä ja kysellä kuulumisia ettei heti ala tunnustaa rakkauttaan ;'D
Kuulumisten kysely on kyllä vähän semmonen tekopirtee ja mummomainen, viralliseen asiointiin kylläkin kuuluva tapa. Ei kukaan ikinä vastaisi, jos joku kysyisi, että mitä kuuluu tyyliin: no, kiitti kysymästä mutta ihan p:tä kuuluu ja kaikki menee tänään päin v:ttua. Koira kuoli, puoliso lähti jonkun artistin matkaan ja ite... Mutta kiva kun kysyit, entäs ite.
Mielummin joku pirtee tyyliin alaks kun kaa?
Heti kyllä kannattais sanoo, että olis tarkoitus olla ainakin viisi vuotta yhdessä, että joko lähdet pakoon...
Ihana tuo edellinen vastaus. Kyllä parempi olisi, jos olis jo kirkkokin varattuna.
Oikeesti juttele ihan niitä näitä. Tekemisistä ja tietty niistä kuulumisista. Kyllä mäkin oikeesti tykkään, jos joku kysyy kuulumisia. Ja jos joku vaikka suurella ilon hetkellä tai murheen murtaessa kysyy kuulumisia, se tuntuu ihanalta, väittävältä ja lämpimältä. Ja kyllä siihen kerron sit enemmänkin kuin ihan hyvää vaan tai mitäs tässä.