http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014092518693872_uu.shtml
Lisää siirtolaisia Suomeen?
Torstai 25.9.2014 klo 08.49
EU:ssa on jälleen vahvasti esillä taakanjaon muuttaminen. Se tietäisi lisää siirtolaisvastuuta Suomelle.
Kaksi päivää sitten Italian laivasto tavoitti noin 600 Välimerellä kohti Eurooppaa seilannutta siirtolaista.
Kaksi päivää sitten Italian laivasto tavoitti noin 600 Välimerellä kohti Eurooppaa seilannutta siirtolaista. (EPA/AOP)
LUE MYÖS
Näkökulma: Paskalaista Nato-jäsenyyteen
Kuluvan vuoden alkupuoliskon EU:n puheenjohtajamaana toiminut Kreikka ajoi voimakkaasti uutta taakanjakomekanismia laittomaan siirtolaisuuteen ja turvapaikanhakuun. Tätä työtä on jatkanut nykyinen puheenjohtajamaa Italia.
Tämä johtuu siitä, että Välimeren rannalla sijaitsevina nämä maat ottavat vastaan isoimmat, Afrikasta ja Lähi-idästä, tulevat siirtolaisvirrat.
Kreikka esitti EU:hun mekanismia, jossa siirtolaisista syntyvää taakkaa jaettaisiin muun muassa kunkin EU-jäsenmaan bruttokansantuotteen, väestörakenteen ja jo vastaanotettujen siirtolaisten määrän perusteella. Tämä tarkottaisi, että mitä korkeampi bruttokansantuote, mitä harvempi asutus ja mitä vähemmän siirtolaisia, sen suurempi taakka jatkossa heistä.
Jussi Halla-aho ei usko, että EU:hun onnistutaan luomaan yhteinen turvapaikkapolitiikka.
Jussi Halla-aho ei usko, että EU:hun onnistutaan luomaan yhteinen turvapaikkapolitiikka. (JENNI GÄSTGIVAR)
Euroopan parlamentin jäsen Jussi Halla-aho (ps) istuu kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasiain valiokunnassa, jossa asia on ollut usein esillä.
- Tämä taakanjakomalli olisi vaarallisin juuri Suomen kaltaiselle maalle, jonka bruttokansantuote on suhteellisen suuri, väestötiheys pieni ja olemassaoleva maahanmuuttajaväestö verrattain vähäinen.
- Käytännössä mekanismi merkitsisi tulijoiden määrän merkittävää ja nopeaa kasvua sekä sitä, että Suomella olisi yhä vähemmän päätösvaltaa sen suhteen, kuka tänne tulee, Halla-aho sanoo.
Ruotsi tukee
Halla-ahon mukaan myös Ruotsi ajaa Brysselissä voimakkaasti siirtolaistaakan uudelleenjakoa.
- Ruotsin osalta nämä vaatimukset ovat siinä mielessä kohtuuttomia, että maa on ajanut itsensä vaikeuksiin omilla kansallisilla päätöksillään, toisin kuin esimerkiksi Kreikka ja Italia, jotka kärsivät maantieteellisestä sijannistaan.
Halla-aho uskoo, että EU-maiden yhteinen turvapaikkapolitiikka jää todennäköisesti pelkäksi iskulauseeksi. Tämä johtuu siitä, ettei eri EU-maiden hyvinkin erilaisia käytäntöjä turvapaikanhakijoiden suhteen, esimerkiksi sosiaalietuuksissa, saada yhtenäistettyä.
- Todennäköisin skenaario on siis se, että nykyinen tilanne jatkuu ja pahenee. Välimeren yli ja Kreikan maarajan kautta tulee yhä enemmän ihmisiä Afrikasta ja Lähi-idästä. Merkittävä osa näistä ihmisistä hakeutuu Schengen-alueen ansiosta esteettä pohjoiseen Eurooppaan, Halla-aho arvioi.
Suomi ei innostu
Maahanmuutto- ja turvapaikka-asioiden erityisasiantuntija Jutta Gras Suomen EU-edustustosta Brysselistä kertoo, että taakanjakokysymykset ovat olleet esillä käytäväkeskusteluissa. Mitään virallista esitystä ei jäsenvaltioiden käsittelyssä kuitenkaan ole.
Suomen valtio ei ole innostunut taakanjakon muuttamisesta. Suomi korostaa, että jo nyt on olemassa työkaluja Välimeren maiden tukemiseen siirtolaistulvan edessä.
- Suomi on korostanut kaikkien jäsenvaltioiden ensisijaista vastuuta EU-lainsäädännön mukaisten järjestelmien kehittämisestä siten, että ne ovat toimintakykyisiä myös lisääntyneiden muuttopaineiden alla, Gras muotoilee.
Eurostatin mukaan Euroopan unionin alueelta haki turvapaikkaa viime vuonna 435 000 ihmistä. Suurin osa turvapaikanhakijoista halusi päästä Saksaan, Ranskaan, Ruotsiin ja Iso-Britanniaan.
JUHA RISTAMÄKI
[email protected]
Lisää siirtolaisia Suomeen?
Torstai 25.9.2014 klo 08.49
EU:ssa on jälleen vahvasti esillä taakanjaon muuttaminen. Se tietäisi lisää siirtolaisvastuuta Suomelle.
Kaksi päivää sitten Italian laivasto tavoitti noin 600 Välimerellä kohti Eurooppaa seilannutta siirtolaista.
Kaksi päivää sitten Italian laivasto tavoitti noin 600 Välimerellä kohti Eurooppaa seilannutta siirtolaista. (EPA/AOP)
LUE MYÖS
Näkökulma: Paskalaista Nato-jäsenyyteen
Kuluvan vuoden alkupuoliskon EU:n puheenjohtajamaana toiminut Kreikka ajoi voimakkaasti uutta taakanjakomekanismia laittomaan siirtolaisuuteen ja turvapaikanhakuun. Tätä työtä on jatkanut nykyinen puheenjohtajamaa Italia.
Tämä johtuu siitä, että Välimeren rannalla sijaitsevina nämä maat ottavat vastaan isoimmat, Afrikasta ja Lähi-idästä, tulevat siirtolaisvirrat.
Kreikka esitti EU:hun mekanismia, jossa siirtolaisista syntyvää taakkaa jaettaisiin muun muassa kunkin EU-jäsenmaan bruttokansantuotteen, väestörakenteen ja jo vastaanotettujen siirtolaisten määrän perusteella. Tämä tarkottaisi, että mitä korkeampi bruttokansantuote, mitä harvempi asutus ja mitä vähemmän siirtolaisia, sen suurempi taakka jatkossa heistä.
Jussi Halla-aho ei usko, että EU:hun onnistutaan luomaan yhteinen turvapaikkapolitiikka.
Jussi Halla-aho ei usko, että EU:hun onnistutaan luomaan yhteinen turvapaikkapolitiikka. (JENNI GÄSTGIVAR)
Euroopan parlamentin jäsen Jussi Halla-aho (ps) istuu kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasiain valiokunnassa, jossa asia on ollut usein esillä.
- Tämä taakanjakomalli olisi vaarallisin juuri Suomen kaltaiselle maalle, jonka bruttokansantuote on suhteellisen suuri, väestötiheys pieni ja olemassaoleva maahanmuuttajaväestö verrattain vähäinen.
- Käytännössä mekanismi merkitsisi tulijoiden määrän merkittävää ja nopeaa kasvua sekä sitä, että Suomella olisi yhä vähemmän päätösvaltaa sen suhteen, kuka tänne tulee, Halla-aho sanoo.
Ruotsi tukee
Halla-ahon mukaan myös Ruotsi ajaa Brysselissä voimakkaasti siirtolaistaakan uudelleenjakoa.
- Ruotsin osalta nämä vaatimukset ovat siinä mielessä kohtuuttomia, että maa on ajanut itsensä vaikeuksiin omilla kansallisilla päätöksillään, toisin kuin esimerkiksi Kreikka ja Italia, jotka kärsivät maantieteellisestä sijannistaan.
Halla-aho uskoo, että EU-maiden yhteinen turvapaikkapolitiikka jää todennäköisesti pelkäksi iskulauseeksi. Tämä johtuu siitä, ettei eri EU-maiden hyvinkin erilaisia käytäntöjä turvapaikanhakijoiden suhteen, esimerkiksi sosiaalietuuksissa, saada yhtenäistettyä.
- Todennäköisin skenaario on siis se, että nykyinen tilanne jatkuu ja pahenee. Välimeren yli ja Kreikan maarajan kautta tulee yhä enemmän ihmisiä Afrikasta ja Lähi-idästä. Merkittävä osa näistä ihmisistä hakeutuu Schengen-alueen ansiosta esteettä pohjoiseen Eurooppaan, Halla-aho arvioi.
Suomi ei innostu
Maahanmuutto- ja turvapaikka-asioiden erityisasiantuntija Jutta Gras Suomen EU-edustustosta Brysselistä kertoo, että taakanjakokysymykset ovat olleet esillä käytäväkeskusteluissa. Mitään virallista esitystä ei jäsenvaltioiden käsittelyssä kuitenkaan ole.
Suomen valtio ei ole innostunut taakanjakon muuttamisesta. Suomi korostaa, että jo nyt on olemassa työkaluja Välimeren maiden tukemiseen siirtolaistulvan edessä.
- Suomi on korostanut kaikkien jäsenvaltioiden ensisijaista vastuuta EU-lainsäädännön mukaisten järjestelmien kehittämisestä siten, että ne ovat toimintakykyisiä myös lisääntyneiden muuttopaineiden alla, Gras muotoilee.
Eurostatin mukaan Euroopan unionin alueelta haki turvapaikkaa viime vuonna 435 000 ihmistä. Suurin osa turvapaikanhakijoista halusi päästä Saksaan, Ranskaan, Ruotsiin ja Iso-Britanniaan.
JUHA RISTAMÄKI
[email protected]
Vastaukset 6
Vanhimmat
Miksi persut paheksuu kokoomuslaisten ministerivalintoja? Eikö Timo Soinikin toiminut saman periaatteen mukaan tapaus Jusulassa?
näin on? https://www.youtube.com/watch?v=lHaJIEjUZ4I&list=UUY7lWPJRygnklj3w5j27uUA
tonilla näyttää piisaavan aikaa rätnäillä näitä asioita. Ei paina työt ei muut huolet.
Olen ammattirasisti ja kansan kiihottaja. Uusnatsipuolue maksaa palkan.
aina minulla aikaa on puolustaa suomea, ei paina työt ja huolet kun on itsensä pomo
venäläiset https://www.youtube.com/watch?v=rOjdBp167q0