Utelias äiti

Mä ymmärrän sen, että mun äiti ajattelee mun parasta.Mutta mulla on jotenkin kiusallista,kun äiti opettaa äikkää mulle yläasteella..se on kotona ihan erilainen kuin koulussa.Siellähän se tietysti nauraa muiden oppilaiden kanssa mutta kotona se on kuin pyörremyrsky.Ja se ottaa myös työnsä ihan liian vakavastikin.Kun mä tein PALJON läksyjä,niin se kumitti KAIKKI, läksyt joissa oli väärä vastaus ja pakotti mut tekemään uudestaan,vaikka totesin lujasti että en tee mun läksyjä enää uudestaan,jos kumitat ne. Kuitenkin se kumittaa ne AINA,kaikki väärinmenneet.Jouduin korjaamaan myös mun aineen,joka oli 2 sivua,jossa oli aika monta lausetta väärin..Alkaa käydä hermoille toi.Ja sitten se on aina ekana mun repulla vaikka totesin että mä osaan ne hoitaa yksin,muuten en osaa koulussa mitään.

Eli mitä vois tehdä kun äiti on tollanen "hosuja"? On kiva että se haluu auttaa mutta hieman välillä harmittaa kun en saa omaa mahdollisuutta tehdä niitä,väärinmenneet läksythän pitäis korjata tunnilla eikä oma äiti sais niitä kumittaa..

En kehtais jutella tästä enää uudestaankaan,oon sille yrittänyt puhua mutta välillä se on alkanut kiroilemaan ja "ragemaan" eli suuttumaan ja todennut,että virheet pitää korjata koulussa.Mutta mä haluan että mulle tulee läksyjen teos väärii vastauksiakin,että mä en näytä aina semmoiselta,jolla on oikeat vastaukset kaikkeen,koska mä oon oikeasti huono esim.bilsassa.

Kiitos kunnollisille vastauksille ja toivoisin, ettei tänne tulis mitään "pottuilijoita".