Manipulointisirkus Jakob ja Alex

Oikeusman

Jakob ja Alex

On täysin pöyristyttävää, miten yksisilmäisesti tätä tapaus Outi Koskea on maamme medioissa, erityisesti iltapäivälehtijournalismissamme ja muutamassa ns. "roskalehdessä" käsitelty. Medioiden sympatiat ovat koko ajan olleet yksitotisesti Outi Kosken puolella. Yksipuolisuutta osoittaa vahvasti jo se lähtökohta aiheesta kirjoitteluun, että poikien nimet ovat yleisesti mediassa aivan väärät!! Poikien ristimänimet, oikeat nimet ovat Jakob ja Alex. Yhdysvaltojen mediassa tämä on herättänyt ansaittua kummaksuntaa (ajatelkaapa, että Pekka ja Lauri "ristittäisiin" Peteriksi ja Larryksi, jos vastaava tapaus sattuisi "käänteisesti", niin ymmärrätte mitä tarkoitan).

Itse asiassa Kosken poikien, Jakobin ja Alexin, ohella näyttää todella pahasti olevan manipuloitu myös suomalaisen median edustajat, erityisesti nämä edellä mainitut iltapäivälehdet js ns. "roskalehdet". Jopa ei-sensaationhakuisissa asiamedioissa, kuten YLEn TV-uutisissa käytetään pojista vääristeltyä ilmaisua "espoolaispojat". Jakob ja Alex ovat syntyneet ja asuneet koko elämänsä Etelä-Carolinassa, Yhdysvalloissa. Espooseen Jakob ja Alex tulivat viime kesänä (2003) käväisemään kesälomamatkallaan, kesälomalta jolta äiti jätti heidät tapaamisoikeuden päätyttyä palauttamatta kotiin, mielivaltaisesti kaappasi heidät, ja aloitti näiden viattomien lastensa Jakobin ja Alexin aivopesun: Täysin omavaltaisen ja voimakkaan manipuloinnin sekä henkisen väkivallan ja pakotuksen, josta KKO toteaa mm. seuraavaa:

"20. Yleisesti tiedetään, että lapsi saattaa helposti myötäillä sen vanhemman käsityksiä, jonka luona hän asuu, etenkin jos yhteydenpito toiseen vanhempaan on syystä tai toisesta ollut vähäistä tai tapahtunut epäsuotuisissa olosuhteissa. Toista vanhempaa koskevien kielteisten käsitysten myötäily saattaa myös vahvistua sitä enemmän, mitä kauemmin mainitunlainen tilanne jatkuu ja mitä huonommat vanhempien välit ovat.

21. Avioero-oikeudenkäynnin yhteydessä lasten etua selvittämään määrätyn Elizabeth M. Youngin notaarille antamasta kertomuksesta voidaan päätellä, että varsinkin vanhempi lapsi on erityisen altis myötäilemään äitinsä käsityksiä. Vaikka hän täyttää pian 13 vuotta, asiassa esitetyn selvityksen valossa ei voida luotettavasti todeta, että hänen ilmaisemansa kanta edustaisi hänen omaa, asianmukaiseen tietoon ja ymmärrykseen sekä riittävän kypsään harkintaan perustuvaa tahtoaan."

KKO:n presidentti on medialle antamassaan lyhyessä lausunnossa korostanut sitä, että median käsittelee tapausta täysin yksisilmäisesti, ja uutisoi siitä valitsemastaan näkökulmasta, ja että tapaukseen liittyy todella paljon sellaista aineistoa, mikä on ollut median uutisoinnista täysin pimennossa.

Jakob ja Alex ovat nyt onneksemme turvassa, äitinsä heille haitallisten vaikutusmahdollisuuksien saavuttamattomissa, ja odottavat lapsipsykiatrin ym. ammattilaisten hoidossa kotiin pääsyä. Ja se on nyt tässä tilanteessa kaikista tärkeintä. Kotiin pojat palaavat heti kun heidän psyykkinen palautuminen äitinsä henkisestä pakotuksesta ja kidnappauksen järkytyksistä vain sen sallii. Jakob ja Alex ajan kanssa järkytyksestään varmasti toipuvat, kunhan he, toivottavasti pian, pääsevät kotiin viettämään normaalia (lastenoikeuksien mukaista) elämää - mutta ikuisen arven Outi Koski on poikiensa sieluun varmasti onnistunut täysin itsekkäällä ja omavaltaisella toiminnallaan jättämään. Se on varma.

Media voisi, tasapuolisuuden nimissä, nyt kun poikien elämä on pelastettu ja he ovat turvassa, alkaa kirjoittelemaan mm. Kosken rikoksen yhteiskunnalle aiheuttamista kustannuksista, ja mikä olisi oikeutettu rangaistus hänelle tekemistään kahdesta lapsikaappauksesta. Ja kun Koski istuu vankilassa, voisi isä jonkin kuukauden kuluttua kertoa oman tarinansa ja versionsa tapahtuneesta jonkin - mielellään "asialehden" - lööpissä.

28

1385

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Runttaaja

      Noista seuraavista väitteistäsi sinulla ei ole mitään faktoja ja jos on, niin laitahan näkyviin!

      "aloitti näiden viattomien lastensa Jakobin ja Alexin aivopesun: Täysin omavaltaisen ja voimakkaan manipuloinnin sekä henkisen väkivallan ja pakotuksen"

      "Jakob ja Alex ovat nyt onneksemme turvassa, äitinsä heille haitallisten vaikutusmahdollisuuksien saavuttamattomissa, ja odottavat lapsipsykiatrin ym. ammattilaisten hoidossa kotiin pääsyä"

      "Kotiin pojat palaavat heti kun heidän psyykkinen palautuminen äitinsä henkisestä pakotuksesta ja kidnappauksen järkytyksistä vain sen sallii. Jakob ja Alex ajan kanssa järkytyksestään varmasti toipuvat, kunhan he, toivottavasti pian, pääsevät kotiin viettämään normaalia (lastenoikeuksien mukaista) elämää - mutta ikuisen arven Outi Koski on poikiensa sieluun varmasti onnistunut täysin itsekkäällä ja omavaltaisella toiminnallaan jättämään. Se on varma"

      "nyt kun poikien elämä on pelastettu ja he ovat turvassa"

      Sitten tuo korkeimman oikeuden toteamus, kyllä on hatarat perusteet, jos ne tuollaisia ovat:

      Poimin tuolta pari esimerkkiä
      20. "...saattaa helposti myötäillä..." Siis ei ollenkaan varmaa! Samoin myös "...saattaa myös vahvistua..."

      Nuohan ovat siis pelkkiä oletuksia ja niillä ei pitäisi olla mitään painoarvoa päätöksiä tehtäessä. Asiat pitäisi tutkia tarkemmin.

      21. onkin jo tuolla: http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=500000000000002&conference=664&posting=22000000005086950

      • onko sinulla?

        Syytät kirjoittajaa, että hänellä ei ole faktatietoa asiasta ja samalla esität omia mielipíteitäsi "ainoina oikeina" ???? Onko sinulla faktatietoa, olitko paikalla, oletko kenties sukua, oletko seurannut tapausta ennen sen julkisuuteen tuloa ????

        ...vai oletko luonut käsityksesi vain ja ainoastaan tabloidtiedostoista?


      • Runttaaja
        onko sinulla? kirjoitti:

        Syytät kirjoittajaa, että hänellä ei ole faktatietoa asiasta ja samalla esität omia mielipíteitäsi "ainoina oikeina" ???? Onko sinulla faktatietoa, olitko paikalla, oletko kenties sukua, oletko seurannut tapausta ennen sen julkisuuteen tuloa ????

        ...vai oletko luonut käsityksesi vain ja ainoastaan tabloidtiedostoista?

        Jätin kertomatta, että pidän kirjoittajan tekstiä pelkkänä huvittavana provona ja ihan vaan tällä perusteella: "On täysin pöyristyttävää, miten yksisilmäisesti tätä tapaus Outi Koskea..." ja tuon jälkeen sitä yksisilmäistä paatosta tuleekin.


      • whps
        Runttaaja kirjoitti:

        Jätin kertomatta, että pidän kirjoittajan tekstiä pelkkänä huvittavana provona ja ihan vaan tällä perusteella: "On täysin pöyristyttävää, miten yksisilmäisesti tätä tapaus Outi Koskea..." ja tuon jälkeen sitä yksisilmäistä paatosta tuleekin.

        ...no sehän tässä se ydin onkin, että niin yksisilmäisesti asioita katsellaan, tietämättä asioiden todellista laitaa... jengi kirjoittaa iltapäivälehtien tietojen valossa ties mitä.

        Sen verran paljon olen näitä juttuja nähnyt, että osaan eritellä median todellisesta tiedosta. Skeptistä tai ei, mutta karpoiluun minusta ei ole.


      • Juuso

        On tämä manipulointishow jo niin pitkällinen, että on aivan turha taittaa peistä siitä, kumpi vanhemmista teki mitäkin väärin ja missä kohdin. Tässä vaiheessa kumpikin puhuu reippaasti ja sumeilematta omaan pussiinsa.

        Ainoa mihin oikea ratkaisu - ja tarkoitan inhimillisesti, en juridisesti - enää voidaan perustaa, on poikien oma mielipide.

        Minä tiedän ammatillisesta kokemuksesta, että lasten kanssa OIKEASTI keskusteleva ja AIDOSTI lasta kuunteleva aikuinen saa lapsilta heidän oikean näkemyksensä. Varsinkin tässä tapauksessa, kun Alex ja Jake ovat olleet elämänsä pyörityksessä, on tärkeää, että joku puolueeton, lämmin ja luotettava aikuinen heitä oikeasti kuuntelee.

        Mikäli he nyt todella ovat Oulun yliopistosairaalan lastenpsykiatrisella osastolla, voimme me asiasta keskustelijat nukkua yömme rauhassa: siellä on töissä alan ammattilaisia, jotka paitsi pystyvät antamaan pojille rauhan myös kuuntelemaan heidän murheensa. Ja saamaan selville heidän todellisen mielipiteensä asuinpaikkansa suhteen.

        On sitten taas eri asia, onko poikien mielipiteellä lopulta kuitenkaan mitään merkitystä - mikä surullisinta - heidän omien vanhempiensa ja näiden "etuja" ajavien, pönäköiden pilkunviilaaja-juristien edessä!


      • Runttaaja
        whps kirjoitti:

        ...no sehän tässä se ydin onkin, että niin yksisilmäisesti asioita katsellaan, tietämättä asioiden todellista laitaa... jengi kirjoittaa iltapäivälehtien tietojen valossa ties mitä.

        Sen verran paljon olen näitä juttuja nähnyt, että osaan eritellä median todellisesta tiedosta. Skeptistä tai ei, mutta karpoiluun minusta ei ole.

        Itse luin iltasanomien sivuilta lukijoiden mielipiteitä aiheesta. Niitä oli silloin yli 1600 viestiä ja aioin lukea ne kaikki, mutta lopetin huvittuneena 520 viestiä luettuani.

        (Jos valtaosa kansalaisista on tasoltaan tuollaisia kuin kirjoituksetkin, niin onko ihme jos tuomiotkin vaihtelevat äärimmäisyydestä toiseen eri oikeusasteissa? Kuten tässä palautuskiistassakin, hovioikeus, pojat saa jäädä, korkein oikeus, pojat USA:n).

        Jospa joku kuuntelis poikia ihan kunnolla ja ottais heidän oikeudet huomioon.


      • Runttaaja
        Juuso kirjoitti:

        On tämä manipulointishow jo niin pitkällinen, että on aivan turha taittaa peistä siitä, kumpi vanhemmista teki mitäkin väärin ja missä kohdin. Tässä vaiheessa kumpikin puhuu reippaasti ja sumeilematta omaan pussiinsa.

        Ainoa mihin oikea ratkaisu - ja tarkoitan inhimillisesti, en juridisesti - enää voidaan perustaa, on poikien oma mielipide.

        Minä tiedän ammatillisesta kokemuksesta, että lasten kanssa OIKEASTI keskusteleva ja AIDOSTI lasta kuunteleva aikuinen saa lapsilta heidän oikean näkemyksensä. Varsinkin tässä tapauksessa, kun Alex ja Jake ovat olleet elämänsä pyörityksessä, on tärkeää, että joku puolueeton, lämmin ja luotettava aikuinen heitä oikeasti kuuntelee.

        Mikäli he nyt todella ovat Oulun yliopistosairaalan lastenpsykiatrisella osastolla, voimme me asiasta keskustelijat nukkua yömme rauhassa: siellä on töissä alan ammattilaisia, jotka paitsi pystyvät antamaan pojille rauhan myös kuuntelemaan heidän murheensa. Ja saamaan selville heidän todellisen mielipiteensä asuinpaikkansa suhteen.

        On sitten taas eri asia, onko poikien mielipiteellä lopulta kuitenkaan mitään merkitystä - mikä surullisinta - heidän omien vanhempiensa ja näiden "etuja" ajavien, pönäköiden pilkunviilaaja-juristien edessä!

        Tuolla viimeksi itsekin lyhyesti asiasta mainitsin: http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=123&conference=4500000000000572&posting=22000000005107986


      • Oikeusman
        Runttaaja kirjoitti:

        Jätin kertomatta, että pidän kirjoittajan tekstiä pelkkänä huvittavana provona ja ihan vaan tällä perusteella: "On täysin pöyristyttävää, miten yksisilmäisesti tätä tapaus Outi Koskea..." ja tuon jälkeen sitä yksisilmäistä paatosta tuleekin.

        ...Runttaaja, josta olen karsinut pois kaikki omat tapausta koskevat mielipiteeni (koska et niitä kestä). Eli oheisessa versiossa kaikki on vain ja ainoastaan kylmää asiafaktaa (lukuunottamatta tuo viimeisen kappaleen oma "ajatus").

        Jakob ja Alex

        Medioiden sympatiat ovat koko ajan olleet yksitotisesti Outi Kosken puolella. Yksipuolisuutta osoittaa vahvasti jo se lähtökohta aiheesta kirjoitteluun, että poikien nimet ovat yleisesti mediassa aivan väärät!! Poikien ristimänimet, oikeat nimet ovat Jakob ja Alex. Yhdysvaltojen mediassa tämä on herättänyt kummaksuntaa (sama kuin Pekka ja Lauri "ristittäisiin" Peteriksi ja Larryksi, jos vastaava tapaus sattuisi "käänteisesti").

        Manipuloituja siis ovat nämä suomalaisen median edustajat, erityisesti iltapäivälehdet js ns. "roskalehdet". Jopa ei-sensaationhakuisissa asiamedioissa, kuten YLEn TV-uutisissa käytetään pojista vääristeltyä ilmaisua "espoolaispojat". Jakob ja Alex ovat syntyneet ja asuneet koko elämänsä Etelä-Carolinassa, Yhdysvalloissa. Espooseen Jakob ja Alex tulivat viime kesänä (2003) käväisemään kesälomamatkallaan, kesälomalta jolta äiti jätti heidät tapaamisoikeuden päätyttyä palauttamatta kotiin. KKO toteaa tapauksesta mm. seuraavaa:

        "20. Yleisesti tiedetään, että lapsi saattaa helposti myötäillä sen vanhemman käsityksiä, jonka luona hän asuu, etenkin jos yhteydenpito toiseen vanhempaan on syystä tai toisesta ollut vähäistä tai tapahtunut epäsuotuisissa olosuhteissa. Toista vanhempaa koskevien kielteisten käsitysten myötäily saattaa myös vahvistua sitä enemmän, mitä kauemmin mainitunlainen tilanne jatkuu ja mitä huonommat vanhempien välit ovat.

        21. Avioero-oikeudenkäynnin yhteydessä lasten etua selvittämään määrätyn Elizabeth M. Youngin notaarille antamasta kertomuksesta voidaan päätellä, että varsinkin vanhempi lapsi on erityisen altis myötäilemään äitinsä käsityksiä. Vaikka hän täyttää pian 13 vuotta, asiassa esitetyn selvityksen valossa ei voida luotettavasti todeta, että hänen ilmaisemansa kanta edustaisi hänen omaa, asianmukaiseen tietoon ja ymmärrykseen sekä riittävän kypsään harkintaan perustuvaa tahtoaan."

        KKO:n presidentti on medialle antamassaan lyhyessä lausunnossa korostanut sitä, että median käsittelee tapausta täysin yksisilmäisesti, ja uutisoi siitä valitsemastaan näkökulmasta, ja että tapaukseen liittyy todella paljon sellaista aineistoa, mikä on ollut median uutisoinnista täysin pimennossa.

        Jakob ja Alex ovat nyt hoidossa ja odottavat lapsipsykiatrin ym. ammattilaisten huomassa kotiin pääsyä. Kotiin pojat palaavat heti kun heidän psyykkinen palautuminen vain sen sallii.

        Media (joku "asialehti") voisi, tasapuolisuuden nimissä, kertoa myös isän version tapahtuneesta, hänen tarinansa ja näkemyksensä.


      • Juuso
        Runttaaja kirjoitti:

        Itse luin iltasanomien sivuilta lukijoiden mielipiteitä aiheesta. Niitä oli silloin yli 1600 viestiä ja aioin lukea ne kaikki, mutta lopetin huvittuneena 520 viestiä luettuani.

        (Jos valtaosa kansalaisista on tasoltaan tuollaisia kuin kirjoituksetkin, niin onko ihme jos tuomiotkin vaihtelevat äärimmäisyydestä toiseen eri oikeusasteissa? Kuten tässä palautuskiistassakin, hovioikeus, pojat saa jäädä, korkein oikeus, pojat USA:n).

        Jospa joku kuuntelis poikia ihan kunnolla ja ottais heidän oikeudet huomioon.

        Vanha isäni tapasi sanoa, että "Suomen kansan älykkyystasoa ei voi aliarvioida". Huomasin saman, kun yritin lukea tuota Ilta-Sanomien lukijainpostia. Olit aika sitkeä kun pääsit sentään viestiin 520! Minä juoksin karjuen pois tietokoneen luota jo alle 300 viestin kohdalla!
        Pikkuisen parempaa täällä, mutta on se aika järkyttävää, miten toiset vannovat lain kirjaimeen ilman inhimillisyyden häivää ja toiset sauhuavat täysin tunteidensa vallassa valmiina listimään omasta mielestään väärässä olijat, huhhuh!


      • Juuso
        Oikeusman kirjoitti:

        ...Runttaaja, josta olen karsinut pois kaikki omat tapausta koskevat mielipiteeni (koska et niitä kestä). Eli oheisessa versiossa kaikki on vain ja ainoastaan kylmää asiafaktaa (lukuunottamatta tuo viimeisen kappaleen oma "ajatus").

        Jakob ja Alex

        Medioiden sympatiat ovat koko ajan olleet yksitotisesti Outi Kosken puolella. Yksipuolisuutta osoittaa vahvasti jo se lähtökohta aiheesta kirjoitteluun, että poikien nimet ovat yleisesti mediassa aivan väärät!! Poikien ristimänimet, oikeat nimet ovat Jakob ja Alex. Yhdysvaltojen mediassa tämä on herättänyt kummaksuntaa (sama kuin Pekka ja Lauri "ristittäisiin" Peteriksi ja Larryksi, jos vastaava tapaus sattuisi "käänteisesti").

        Manipuloituja siis ovat nämä suomalaisen median edustajat, erityisesti iltapäivälehdet js ns. "roskalehdet". Jopa ei-sensaationhakuisissa asiamedioissa, kuten YLEn TV-uutisissa käytetään pojista vääristeltyä ilmaisua "espoolaispojat". Jakob ja Alex ovat syntyneet ja asuneet koko elämänsä Etelä-Carolinassa, Yhdysvalloissa. Espooseen Jakob ja Alex tulivat viime kesänä (2003) käväisemään kesälomamatkallaan, kesälomalta jolta äiti jätti heidät tapaamisoikeuden päätyttyä palauttamatta kotiin. KKO toteaa tapauksesta mm. seuraavaa:

        "20. Yleisesti tiedetään, että lapsi saattaa helposti myötäillä sen vanhemman käsityksiä, jonka luona hän asuu, etenkin jos yhteydenpito toiseen vanhempaan on syystä tai toisesta ollut vähäistä tai tapahtunut epäsuotuisissa olosuhteissa. Toista vanhempaa koskevien kielteisten käsitysten myötäily saattaa myös vahvistua sitä enemmän, mitä kauemmin mainitunlainen tilanne jatkuu ja mitä huonommat vanhempien välit ovat.

        21. Avioero-oikeudenkäynnin yhteydessä lasten etua selvittämään määrätyn Elizabeth M. Youngin notaarille antamasta kertomuksesta voidaan päätellä, että varsinkin vanhempi lapsi on erityisen altis myötäilemään äitinsä käsityksiä. Vaikka hän täyttää pian 13 vuotta, asiassa esitetyn selvityksen valossa ei voida luotettavasti todeta, että hänen ilmaisemansa kanta edustaisi hänen omaa, asianmukaiseen tietoon ja ymmärrykseen sekä riittävän kypsään harkintaan perustuvaa tahtoaan."

        KKO:n presidentti on medialle antamassaan lyhyessä lausunnossa korostanut sitä, että median käsittelee tapausta täysin yksisilmäisesti, ja uutisoi siitä valitsemastaan näkökulmasta, ja että tapaukseen liittyy todella paljon sellaista aineistoa, mikä on ollut median uutisoinnista täysin pimennossa.

        Jakob ja Alex ovat nyt hoidossa ja odottavat lapsipsykiatrin ym. ammattilaisten huomassa kotiin pääsyä. Kotiin pojat palaavat heti kun heidän psyykkinen palautuminen vain sen sallii.

        Media (joku "asialehti") voisi, tasapuolisuuden nimissä, kertoa myös isän version tapahtuneesta, hänen tarinansa ja näkemyksensä.

        "Mikä ei ole oikein, ei voi olla lakikaan."
        Tätä periaatetta ei KKO päätöksessään - hovioiekudesta poiketen - noudattanut. Siksi tästä tällainen rumba nousi ja usko oikeuslaitokseen horjui lisää. KKO:n ei lain mukaan TARVITSE ottaa lasten mielipidettä huomioon, mutta kyllä se SAISI ottaa jos haluaisi.

        Lasten kannalta tässä on yksi pointti, josta myös KKO presidentti ja muut juristit jostain syystä vaikenevat. (Johtuisiko siitä, että lapset eivät heille pysty maksamaan, joten heidän etunsa ei kiinnosta?

        Maailmassa on kaksi valtiota, jotka eivät ole ratifioineet YK:n Lasten oikeuksien julistusta: Somalia ja Pohjois-Amerikan Yhdysvallat.

        Länsimainen oikeuskäsitys alkaa nykyään jo ainakin paperilla tunnustaa, että lapsillakin on oikeuksia ihmisinä ja kansalaisina. Niinpä tällaisissa tapauksissa, joissa ainakin julkisuudessa väitetään ratkaisun perusteina olevan lasten etu, pitäisi muiden maiden kieltäytyä palauttamasta yhtäkään lasta Yhdysvaltoihin siihen asti kun sekin allekirjoittaa Lasten oikeuksien julistuksen.


      • miksei lapsilla
        Juuso kirjoitti:

        "Mikä ei ole oikein, ei voi olla lakikaan."
        Tätä periaatetta ei KKO päätöksessään - hovioiekudesta poiketen - noudattanut. Siksi tästä tällainen rumba nousi ja usko oikeuslaitokseen horjui lisää. KKO:n ei lain mukaan TARVITSE ottaa lasten mielipidettä huomioon, mutta kyllä se SAISI ottaa jos haluaisi.

        Lasten kannalta tässä on yksi pointti, josta myös KKO presidentti ja muut juristit jostain syystä vaikenevat. (Johtuisiko siitä, että lapset eivät heille pysty maksamaan, joten heidän etunsa ei kiinnosta?

        Maailmassa on kaksi valtiota, jotka eivät ole ratifioineet YK:n Lasten oikeuksien julistusta: Somalia ja Pohjois-Amerikan Yhdysvallat.

        Länsimainen oikeuskäsitys alkaa nykyään jo ainakin paperilla tunnustaa, että lapsillakin on oikeuksia ihmisinä ja kansalaisina. Niinpä tällaisissa tapauksissa, joissa ainakin julkisuudessa väitetään ratkaisun perusteina olevan lasten etu, pitäisi muiden maiden kieltäytyä palauttamasta yhtäkään lasta Yhdysvaltoihin siihen asti kun sekin allekirjoittaa Lasten oikeuksien julistuksen.

        Eläinsuojelijat pitävät huolta eläimistä. Lapsien oikeusturva näyttää olevan tässä tapauksessa heikompi.


      • Runttaaja
        Oikeusman kirjoitti:

        ...Runttaaja, josta olen karsinut pois kaikki omat tapausta koskevat mielipiteeni (koska et niitä kestä). Eli oheisessa versiossa kaikki on vain ja ainoastaan kylmää asiafaktaa (lukuunottamatta tuo viimeisen kappaleen oma "ajatus").

        Jakob ja Alex

        Medioiden sympatiat ovat koko ajan olleet yksitotisesti Outi Kosken puolella. Yksipuolisuutta osoittaa vahvasti jo se lähtökohta aiheesta kirjoitteluun, että poikien nimet ovat yleisesti mediassa aivan väärät!! Poikien ristimänimet, oikeat nimet ovat Jakob ja Alex. Yhdysvaltojen mediassa tämä on herättänyt kummaksuntaa (sama kuin Pekka ja Lauri "ristittäisiin" Peteriksi ja Larryksi, jos vastaava tapaus sattuisi "käänteisesti").

        Manipuloituja siis ovat nämä suomalaisen median edustajat, erityisesti iltapäivälehdet js ns. "roskalehdet". Jopa ei-sensaationhakuisissa asiamedioissa, kuten YLEn TV-uutisissa käytetään pojista vääristeltyä ilmaisua "espoolaispojat". Jakob ja Alex ovat syntyneet ja asuneet koko elämänsä Etelä-Carolinassa, Yhdysvalloissa. Espooseen Jakob ja Alex tulivat viime kesänä (2003) käväisemään kesälomamatkallaan, kesälomalta jolta äiti jätti heidät tapaamisoikeuden päätyttyä palauttamatta kotiin. KKO toteaa tapauksesta mm. seuraavaa:

        "20. Yleisesti tiedetään, että lapsi saattaa helposti myötäillä sen vanhemman käsityksiä, jonka luona hän asuu, etenkin jos yhteydenpito toiseen vanhempaan on syystä tai toisesta ollut vähäistä tai tapahtunut epäsuotuisissa olosuhteissa. Toista vanhempaa koskevien kielteisten käsitysten myötäily saattaa myös vahvistua sitä enemmän, mitä kauemmin mainitunlainen tilanne jatkuu ja mitä huonommat vanhempien välit ovat.

        21. Avioero-oikeudenkäynnin yhteydessä lasten etua selvittämään määrätyn Elizabeth M. Youngin notaarille antamasta kertomuksesta voidaan päätellä, että varsinkin vanhempi lapsi on erityisen altis myötäilemään äitinsä käsityksiä. Vaikka hän täyttää pian 13 vuotta, asiassa esitetyn selvityksen valossa ei voida luotettavasti todeta, että hänen ilmaisemansa kanta edustaisi hänen omaa, asianmukaiseen tietoon ja ymmärrykseen sekä riittävän kypsään harkintaan perustuvaa tahtoaan."

        KKO:n presidentti on medialle antamassaan lyhyessä lausunnossa korostanut sitä, että median käsittelee tapausta täysin yksisilmäisesti, ja uutisoi siitä valitsemastaan näkökulmasta, ja että tapaukseen liittyy todella paljon sellaista aineistoa, mikä on ollut median uutisoinnista täysin pimennossa.

        Jakob ja Alex ovat nyt hoidossa ja odottavat lapsipsykiatrin ym. ammattilaisten huomassa kotiin pääsyä. Kotiin pojat palaavat heti kun heidän psyykkinen palautuminen vain sen sallii.

        Media (joku "asialehti") voisi, tasapuolisuuden nimissä, kertoa myös isän version tapahtuneesta, hänen tarinansa ja näkemyksensä.

        Minäpä en ole koskaan ollutkaan poikien äidin puolella, mutta en isänkään, vaan poikien puolella.

        Aivan liikaa on kiinnitetty huomiota poikien vanhempien edesottamuksiin, pojathan tässä olisi tärkeimpiä. Lapsillahan on oikeuksiakin ja ne pitäisi ottaa paremmin huomioon kuin on otettu.

        Minulle on sama palautetaanko pojat, vai ei, mutta siitä päätettäessä pitäisi poikien mielipide ottaa huomioon, mihin heillä on siis laillinen oikeus.

        Tuolla taas hiukan lisää: http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=500000000000002&conference=664&posting=22000000005098736


      • muistatko Nikon
        Juuso kirjoitti:

        On tämä manipulointishow jo niin pitkällinen, että on aivan turha taittaa peistä siitä, kumpi vanhemmista teki mitäkin väärin ja missä kohdin. Tässä vaiheessa kumpikin puhuu reippaasti ja sumeilematta omaan pussiinsa.

        Ainoa mihin oikea ratkaisu - ja tarkoitan inhimillisesti, en juridisesti - enää voidaan perustaa, on poikien oma mielipide.

        Minä tiedän ammatillisesta kokemuksesta, että lasten kanssa OIKEASTI keskusteleva ja AIDOSTI lasta kuunteleva aikuinen saa lapsilta heidän oikean näkemyksensä. Varsinkin tässä tapauksessa, kun Alex ja Jake ovat olleet elämänsä pyörityksessä, on tärkeää, että joku puolueeton, lämmin ja luotettava aikuinen heitä oikeasti kuuntelee.

        Mikäli he nyt todella ovat Oulun yliopistosairaalan lastenpsykiatrisella osastolla, voimme me asiasta keskustelijat nukkua yömme rauhassa: siellä on töissä alan ammattilaisia, jotka paitsi pystyvät antamaan pojille rauhan myös kuuntelemaan heidän murheensa. Ja saamaan selville heidän todellisen mielipiteensä asuinpaikkansa suhteen.

        On sitten taas eri asia, onko poikien mielipiteellä lopulta kuitenkaan mitään merkitystä - mikä surullisinta - heidän omien vanhempiensa ja näiden "etuja" ajavien, pönäköiden pilkunviilaaja-juristien edessä!

        Toivottavasti näin on. Kuka muistaa tapaus Nikon? Lapsi otettiin vanhemmiltaan psykiatriseen sairaalaan kahdeksi tai kolmeksi vuodeksi insestiepäilyjen vuoksi. Niitä ei voitu todistaa oikeiksi, mutta vanhemmilta evättiin oikeus tavata lastaan. Vanhemmat ovat kai valittaneet Eu:n ihmisoikeustuomioistuimeen. Asian käsittely lienee vielä kesken. Kuka tietää? Vanhemmat ovat moittineet nimenomaan psykiatreja vääristä tulkinnoista.


      • Juuso
        muistatko Nikon kirjoitti:

        Toivottavasti näin on. Kuka muistaa tapaus Nikon? Lapsi otettiin vanhemmiltaan psykiatriseen sairaalaan kahdeksi tai kolmeksi vuodeksi insestiepäilyjen vuoksi. Niitä ei voitu todistaa oikeiksi, mutta vanhemmilta evättiin oikeus tavata lastaan. Vanhemmat ovat kai valittaneet Eu:n ihmisoikeustuomioistuimeen. Asian käsittely lienee vielä kesken. Kuka tietää? Vanhemmat ovat moittineet nimenomaan psykiatreja vääristä tulkinnoista.

        "Nikon" aikaan elettiin Suomessa aikoja, joita lastensuojelupiireissä kutsutaan edelleen "insestihysteriaksi".

        Ei siitä ole vuosiin enää ollut merkkejä. Lastenpsykiatria on ottanut opiksi virheistään. Siinä mielessä poikkeuksellinen suomalaiseksi instanssiksi!

        Minä luotan Rogersin poikien tapauksessa OYKS:aan.


      • kerralla perille
        Runttaaja kirjoitti:

        Itse luin iltasanomien sivuilta lukijoiden mielipiteitä aiheesta. Niitä oli silloin yli 1600 viestiä ja aioin lukea ne kaikki, mutta lopetin huvittuneena 520 viestiä luettuani.

        (Jos valtaosa kansalaisista on tasoltaan tuollaisia kuin kirjoituksetkin, niin onko ihme jos tuomiotkin vaihtelevat äärimmäisyydestä toiseen eri oikeusasteissa? Kuten tässä palautuskiistassakin, hovioikeus, pojat saa jäädä, korkein oikeus, pojat USA:n).

        Jospa joku kuuntelis poikia ihan kunnolla ja ottais heidän oikeudet huomioon.

        minun on kylä vaikeaa käsittää, että jollain on tarve lukea iltasanomien palstalta yli 500 viestiä. Saako siitä jotain sairasta tyydytystä? vai missä vika?


      • Runttaaja
        kerralla perille kirjoitti:

        minun on kylä vaikeaa käsittää, että jollain on tarve lukea iltasanomien palstalta yli 500 viestiä. Saako siitä jotain sairasta tyydytystä? vai missä vika?

        Huvikseni ja ajankuluksi luin niitä, kun selkäsärky sattui hereillä pitämään...


      • Runttaaja
        Juuso kirjoitti:

        "Mikä ei ole oikein, ei voi olla lakikaan."
        Tätä periaatetta ei KKO päätöksessään - hovioiekudesta poiketen - noudattanut. Siksi tästä tällainen rumba nousi ja usko oikeuslaitokseen horjui lisää. KKO:n ei lain mukaan TARVITSE ottaa lasten mielipidettä huomioon, mutta kyllä se SAISI ottaa jos haluaisi.

        Lasten kannalta tässä on yksi pointti, josta myös KKO presidentti ja muut juristit jostain syystä vaikenevat. (Johtuisiko siitä, että lapset eivät heille pysty maksamaan, joten heidän etunsa ei kiinnosta?

        Maailmassa on kaksi valtiota, jotka eivät ole ratifioineet YK:n Lasten oikeuksien julistusta: Somalia ja Pohjois-Amerikan Yhdysvallat.

        Länsimainen oikeuskäsitys alkaa nykyään jo ainakin paperilla tunnustaa, että lapsillakin on oikeuksia ihmisinä ja kansalaisina. Niinpä tällaisissa tapauksissa, joissa ainakin julkisuudessa väitetään ratkaisun perusteina olevan lasten etu, pitäisi muiden maiden kieltäytyä palauttamasta yhtäkään lasta Yhdysvaltoihin siihen asti kun sekin allekirjoittaa Lasten oikeuksien julistuksen.

        Tuolta kannattaa lukea muutkin kuin tuo avaus: http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=500000000000002&conference=664&posting=22000000005103233


      • sntaa

      • Runttaaja
        sntaa kirjoitti:

        tämän tasoisia roskasivustoja on netti pullolaan. se, että on paljon juttuja ja sivuja ei tee juttuja todeksi.

        Laitoinpahan huvikseni tuonkin nyt tuohon ja eihän sitä tiedä, vaikka jossain jutussa joku totuuden siemen olisikin.


      • sntaa
        Runttaaja kirjoitti:

        Laitoinpahan huvikseni tuonkin nyt tuohon ja eihän sitä tiedä, vaikka jossain jutussa joku totuuden siemen olisikin.

        no hupinsa kullakin. Sen verran innokkaasti olet näihin sivuihin viittaillut, että kait sinulle tosiaan riittää, että jossain asiassa olisi joku totuuden siemen. Mieluummin faktaa kuin fiktiota!


      • Runttaaja
        sntaa kirjoitti:

        no hupinsa kullakin. Sen verran innokkaasti olet näihin sivuihin viittaillut, että kait sinulle tosiaan riittää, että jossain asiassa olisi joku totuuden siemen. Mieluummin faktaa kuin fiktiota!

        Minähän olen viittaillut lähinnä omiin teksteihini, jos puheena olevasta asiasta olen kirjoittanut aiemmin jo toisaalle.

        Keskustelupalstahan tämä on, eikä tuomioistuin!


      • Runttaaja
        sntaa kirjoitti:

        no hupinsa kullakin. Sen verran innokkaasti olet näihin sivuihin viittaillut, että kait sinulle tosiaan riittää, että jossain asiassa olisi joku totuuden siemen. Mieluummin faktaa kuin fiktiota!

        Tätä ohjetta ilmeisesti sitten pitäisi viranomaisten noudattaa?

        OIKEUSMINISTERIÖ OHJE 1 (15)
        PL 1, 00131 Helsinki, Puh. (09) 18 251
        OHJEKOKOELMA
        18.10.1996 3553/36/96 OM
        NOUTOMENETTELY JA VÄLIAIKAINEN TURVAAMISTOIMI lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta
        koskevan päätöksen täytäntöönpanossa
        Toimivalta Asetus lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta
        15 § (annettu 18.10.1996) ja asetus ulosottotoimen hallinnosta
        12 § (319/96)
        Voimassaoloaika 1.12.1996 toistaiseksi
        Kumoaa OM:n kirje 10.6.1991, N:o 1908/36/91 OM
        Kohderyhmät Kihlakunnanvoudit, nimismiehet, maakunnanvouti sekä täytäntöönpanosovittelijat
        I Yleistä
        Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta
        annettu uusi laki (619/96), jäljempänä täytäntöönpanolaki (TpL), tulee
        voimaan 1 päivänä joulukuuta 1996. Samana ajankohtana tulee voimaan myös
        asetus lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta,
        jäljempänä täytäntöönpanoasetus (TpA).
        Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan täytäntöönpanomääräyksen
        antaminen siirtyy ulosotonhaltijalta käräjäoikeuksille. Kaikki käräjäoikeudet
        ovat toimivaltaisia. Täytäntöönpanoasiat käsitellään käräjäoikeudessa
        hakemusasioina pääosin istunnossa. Jos asia käsitellään täysilukuisessa
        kokoonpanossa, siihen kuuluu tuomari ja kolme lautamiestä.
        Tuoreen huoltoa tai asumista koskevan päätöksen, jonka antamisesta on
        kulunut vähemmän kuin kolme kuukautta, täytäntöönpanoa voidaan hakea
        myös suoraan ulosottomieheltä (ns. suora täytäntöönpano, TpL 4 § 2 mom. ja
        22 §). Kolmen kuukauden määräaika kuluu muutoksenhausta riippumatta.
        Poikkeuksellisesti tuomioistuin voi määrätä lapsen noudettavaksi myös
        tapaamisoikeuden toteuttamiseksi. Ulosottomies ei voi noutaa lasta ilman
        tuomioistuimen antamaa täytäntöönpanomääräystä tapaamisoikeuden
        toteuttamiseksi missään tilanteessa.
        Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskeva täytäntöönpano kuuluu ulosottomiehen
        (kihlakunnanvoudin, nimismiehen tai maakunnanvoudin) yksinomaiseen
        toimivaltaan (UL 1:5).
        Lain perusidea on lapsen edusta, oikeusturvasta ja itsemääräämisoikeudesta
        huolehtiminen täytäntöönpanon kaikissa vaiheissa.
        Mitä jäljempänä todetaan huoltopäätöksestä, koskee myös päätöstä, jossa on
        määrätty lapsen asumisesta (yhteishuoltotilanne). Lapsen huollosta jatapaamisoikeudesta annetusta laista (361/83) käytetään jäljempänä lyhennettä
        HTL.

        Tämä ohje koskee noutotilannetta, joka perustuu tuomioistuimen antamaan
        noutomääräykseen tai ns. suoraan täytäntöönpanoon. Laissa tai asetuksessa ei
        ole ollut mahdollista säännellä noutoon liittyvistä kysymyksistä yksityiskohtaisesti.
        Ohjeessa käsitellään myös kiireturvaamistointen edellytyksiä.
        II Ulosottomiehelle kuuluvat tehtävät
        Täytäntöönpanolain 21 §:stä seuraa, että ulosottomiehellä on yleinen
        toimivalta toimittaa täytäntöönpano lapsen huoltoa ja tapaamista koskevassa
        asiassa silloin, kun ei ole säädetty, että täytäntöönpano kuuluu asianosaisille.
        Tavallisimmat ulosottomiehelle kuuluvat tehtävät ovat:
        1. Noudon toimittaminen tuomioistuimen antaman täytäntöönpanomääräyksen
        nojalla, jonka pohjana on:
        - kotimainen lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskeva päätös tai sosiaaliviranomaisen
        vahvistama sopimus,
        - pohjoismainen päätös,
        - muussa valtiossa annettu Helsingin hovioikeuden vahvistama päätös tai
        - palauttamista koskeva Helsingin hovioikeuden antama määräys
        2. Noudon toimittaminen silloin, kun huoltoa koskeva päätös tai vahvistettu
        sopimus on alle 3 kk ja täytäntöönpanoa on haettu suoraan ulosottomieheltä
        3. Käräjäoikeuden antamanturvaamistoimimääräyksen (TpL 17 §) täytäntöönpano
        -uhkasakkoa ulosottomies voi kuitenkin hakea maksettavaksi vain, jos se on
        asetettu noudon turvaamiseksi (TpL 19 §)
        4. Väliaikaisen turvaamistoimen täytäntöönpano
        - käräjäoikeuden päätös (TpL 25 § 1 mom.)
        - ilman käräjäoikeuden päätöstä (TpL 25 § 2 mom. ja HTL 48 a §)
        III Menettely noudossa
        Noutokerrat
        Ulosottomies saa toimeenpanna vain yhden noudon noutomääräyksen
        perusteella. Jos lapsi on esimerkiksi itse palannut toisen vanhempansa luo tai
        hänet on uudestaan jätetty palauttamatta tapaamiselta, asianosaisen on tehtävä
        käräjäoikeudelle uusi täytäntöönpanohakemus.
        Jos kysymyksessä on tuore huoltoa tai asumista koskeva päätös tai sopimus,
        jossa täytäntöönpanomääräystä ei tarvita, voi ulosottomies hakijan pyynnöstä
        periaatteessa noutaa lapsen useammankin kerran kunnes päätöksen antamisesta
        tulee kuluneeksi kolme kuukautta. Jos kuitenkin ensimmäisen noutokerran
        jälkeen ilmenee uudelleen tarvetta noutaa lapsi, tulisi asia siirtää käräjäoikeuden
        käsiteltäväksi, jossa asianosaisia voidaan kuulla asianmukaisesti ja lapsen
        mielipidettä selvittää (TpL 22 §:n 2 mom:ssa tarkoitettu "muu perusteltu syy").

        Sovittelun jatkaminen
        Uudessa täytäntöönpanolaissa on mahdollisuus jatkaa sovittelua vielä
        ulosottomiesvaiheessakin. Täytäntöönpanolain 23 §:n mukaan sovittelijan tulee
        senkin jälkeen, kun käräjäoikeus on määrännyt lapsen noudettavaksi,
        ulosottomiehen pyynnöstä jatkaa asianosaisten yhteistoiminnan edistämistä ja
        lapsen tukemista. Sovittelun jatkamisen tarkoitus on pyrkiä loppuun saakka
        välttämään nouto -ja jollei noutoa voida välttää - valmistaa lasta noutotilanteeseen.
        Sovittelun jatkaminen on ulosottomiehen harkinnassa.
        Jos asiaa ei ole käräjäoikeudessa soviteltu tai jos kysymyksessä on ns. suora
        täytäntöönpano, ei sovitteluun ole mahdollisuutta myöskään ulosottomiesvaiheessa.
        Kuitenkin tällöinkin saattaa joskus olla perusteltua pyytää
        sosiaalihuollon viranomaiselta virka-apua täytäntöönpanolain 32 §:n nojalla, jos
        on nähtävissä, että sosiaaliviranomaisen toimin nouto voitaisiin välttää. Jos
        käräjäoikeus on kuitenkin määrännyt, ettei sovittelua toimiteta, koska lapsen
        etu vaatii (lähinnä kyseessä voisi olla huoltopäätös) välitöntä täytäntöönpanoa,
        ei noutamisen toimeenpanossa tule tässä tilanteessa aikailla eikä pyytää
        myöskään sosiaaliviranomaisten virka-apua sovittelun luonteiseen toimintaan.
        Pääsääntönä voidaan pitää sitä, että huoltopäätöksen täytäntöönpanossa on
        käytettävissä vähemmän aikaa noudon välttämisponnisteluihin kuin tapaamisoikeuden
        täytäntöönpanossa. Kuitenkaan viimeksi mainitussakaan ei voida
        viikkoja perusteettomasti lykätä noutoa, koska etenkin pieni lapsi vieraantuu
        helposti vanhemmastaan, jota ei tapaa. Jos käräjäoikeuden täytäntöönpanoasiassa
        antamassa päätöksessä on määritelty luonapidon ajankohta ja jos se
        on jo lähellä, jää sovittelun jatkamiseen niukasti aikaa. Tässä tilanteessa
        ulosottomiehen tulisi toimia ripeästi edes jonkinlaisen jatkosovittelun
        järjestämiseksi.
        Jos kysymyksessä on noutaminen sen johdosta, että Helsingin hovioikeus on
        antanut määräyksen lapsen palauttamisesta ja käräjäoikeus on sen lähettänyt
        ulosottomiehelle, ei ole mahdollista järjestää sovittelua, koska käräjäoikeudessakaan
        sovittelua ei voida järjestää (noutomääräys annetaan käräjäoikeudessa
        vastapuolta kuulematta). Sosiaaliviranomaisten virka-apua ulosottomies
        voi kuitenkin pyytää.
        Pääsääntönä voidaan siten pitää sovittelun jatkamista aina silloin, kun sovittelu
        on toimitettu käräjäoikeudessa, jos sovittelun jatkamiseen ei lapsen kannalta
        ole estettä.
        Jos jatkosovittelu onnistuu, eikä lasta tarvitsekaan noutaa, mutta myöhemmin
        kuitenkin ilmenee uudelleen ristiriitoja, voi hakija pyytää uudelleen ulosottomieheltä
        täytäntöönpanoa. Tällöin, jos täytäntöönpano muutoin on mahdollista,
        ulosottomiehen tulee ryhtyä uudelleen toimiin lapsen noutamiseksi uuden
        hakemuksen perusteella. Mikään ei estä ulosottomiestä uudenkin hakemuksen
        johdosta määräämästä sovittelijaa taas jatkamaan sovittelua, etenkin jos
        kysymyksessä on tapaamisen täytäntöönpano ja lapsi on kuitenkin välillä saanut
        tavata toista vanhempaansa.

        Jatkettu sovittelu saattaa joskus johtaa siihen, että asianosaiset tekevät uuden
        sopimuksen lapsen huollosta ja tapaamisesta. Silloin, kun sosiaaliviranomainen
        vahvistaa uuden sopimuksen, menettää aikaisempi päätös täytäntöönpanokelpoisuutensa
        ja asian vireilläolo ulosottomiehellä päättyy.
        Sovittelijalla (olipa hän kunnan viranomainen tai muu henkilö) on oikeus saada
        palkkio myös sovittelun jatkamisesta. Tätä varten hänen tulee
        täytäntöönpanoasetuksen 12 §:n mukaan toimittaa laskunsa ulosottomiehelle,
        jonka on tehtävä merkintä, että sovittelua on jatkettu. Ulosottomiehen on
        lähetettävä lasku siihen käräjäoikeuteen, jossa asiaa on käsitelty. Käräjäoikeus
        määrää palkkion suuruuden oikeusministeriön vahvistaman taksan mukaisesti
        ja lähettää laskun sen jälkeen maksatukseen.
        Noudon valmistelu
        Lapsi tulisi myös aina pyrkiä valmistamaan noutotilannetta varten esimerkiksi
        siten, että hän etukäteen keskustelisi sovittelijan kanssa siitä, mitä tulee tapahtumaan.
        Sovittelijan tulisi käydä keskustellen lapsen kanssa läpi noutotilannetta ja
        siihen liittyviä ristiriitoja ja tuntoja. Silloin, kun voidaan ennakoida, että
        noutotilanteesta tulee erityisen vaikea, olisi asianmukaista, jos noutotilanteesta
        sovittelijan lisäksi tai asemasta keskustelisi lapsen kanssa esimerkiksi
        perheneuvolan psykologi tai lastenpsykiatri. Noutoon tulisi sitten kutsua
        mukaan tämä sama asiantuntija. On tärkeää, että noudossa on läsnä juuri se
        henkilö, joka on lasta noutotilannetta varten valmistanut.
        Tärkeää olisi, että sovittelija kertoisi vanhemmille, mihin ristiriitatilanteeseen
        lapsi noudon vuoksi joutuu sekä millä tavalla lapsi kokee noudon jälkeisen
        tilanteen etenkin silloin, kun kysymys on ollut tapaamisesta ja lapsi palaa kotiin.
        Noudossa mukana olevat henkilöt
        Tarkoitus ei ole, että ulosottomies itse toimisi noutotilanteessa aktiivisesti tai
        koskisi lapseen muutoin kuin aivan poikkeuksellisesti. Ulosottomiehen
        tehtävänä on tarkkailla, että kaikki sujuu täytäntöönpanolain mukaisesti. Tältä
        osin merkityksellisiä seikkoja ovat 12 vuotiaan tai sitä nuoremman, mutta
        riittävän kehittyneen lapsen itsemääräämisoikeuden toteutumisen varmistaminen
        sekä lapsen suojaaminen järkytykseltä.
        Täytäntöönpanolain 24 §:n mukaan noudossa on joka kerta oltava läsnä joko
        asiassa sovittelun toimittanut sovittelija tai sosiaaliviranomainen. Jos
        ulosottomies panee täytäntöön tuoretta huoltoa tai asumista koskevaa päätöstä
        tai vahvistettua sopimusta ilman että asiaa olisi käsitelty käräjäoikeudessa, on
        noutoon kutsuttava mukaan sosiaaliviranomainen.
        Etenkin silloin, kun ulosottomies on määrännyt sovittelijan jatkamaan
        sovittelua, on sanottu sovittelija luonnollisesti kutsuttava noutotilanteeseen,
        jollei muuhun menettelyyn ole erityistä syytä.

        Täytäntöönpanolain mukaan sovittelija/sosiaaliviranomainen kutsuu mukaan
        saatavilla olevan lapselle läheisen henkilön. Sanottu läheinen henkilö voi
        olla lapsen isovanhempi, sisarus, kummi, hoitaja tai muu läheinen henkilö.
        Parasta olisi, jos mukaan voitaisiin pyytää sellainen lapselle läheinen henkilö,
        joka suhtautuu vanhempien väliseen erimielisyyteen mahdollisimman
        neutraalisti. Jollei läheisiä henkilöitä asu lähettyvillä tai jos kukaan heistä ei
        ole halukas saapumaan paikalle, nouto voidaan silti toimittaa. Läheisellä
        henkilöllä ei ole oikeutta saada valtion varoista palkkiota tai kulukorvausta.
        Lapselle läheisen henkilön pyytäminen paikalle saattaa olla erityisen tärkeää
        silloin, kun täytäntöönpanoa pyytäneen vanhemman läsnäolo noudossa kärjistää
        tilannetta. Tässä tilanteessa olisi erityisen merkityksellistä, että lasta on
        huolellisesti etukäteen valmisteltu noutoa varten. Lapsen tulisi toisin sanoen
        selkeästi ymmärtää, että hän ei ole menossa läheisen ihmisen luokse, vaan
        toisen vanhempansa luokse. Lasta ei siten saa läheisen henkilön avulla "puijata"
        lähtemään mukaan.
        Sovittelijan/sosiaaliviranomaisen ja lapselle läheisen henkilön lisäksi paikalle
        saattaa olla syytä pyytää lääkäri tai muu asiantuntija. Lääkärin tai muun
        asiantuntijan kutsumisesta päättää sovittelija/sosiaaliviranomainen. Silloin, kun
        kysymyksessä on pieni lapsi tai on odotettavissa kärjistynyt tilanne, tulisi
        sovittelijan/sosiaaliviranomaisen pyytää mukaan esimerkiksi lastenlääkäri,
        lastenpsykiatri tai lapsipsykologi taikka lastensuojelun asiantuntija. Sanotunlaista
        asiantuntija-apua on saatavissa muun muassa perheneuvoloista. Myös
        tarjolla olevia yksityisiä palveluja voidaan käyttää. Palkkio noudossa
        mukanaolosta maksetaan asiantuntijalle valtion varoista. Laskun asiantuntija
        lähettää sosiaalihuollon viranomaiselle (TpA 13 §.

        Ulosottomies samoin kuin käräjäoikeus voi velvoittaa hakijavanhemman
        saapumaan paikalle täytäntöönpanon raukeamisen uhalla. Jollei hakija saavu
        sovittuun paikkaan taikka jos hän saapuu päihtyneenä eikä täten kykene
        asianmukaisesti lapsesta huolehtimaan, noudosta tulee luopua (TpL 17 § 2
        mom., 24 § 2 mom.). Vain jos hakijalla on ollut erittäin hyvä syy olla
        saapumatta ja ilmoittamatta esteestään, voi ulosottomies harkita uutta
        ajankohtaa. Tämän tulisi kuitenkin olla aivan poikkeuksellista, koska ei ole
        hyväksyttävää, että lasta joudutaan valmistamaan useaa noutoa varten.
        Koska täytäntöönpanolain 24 § on erityissäännös ulosottolain 1 luvun esteetöntä
        todistajaa koskevaan säännökseen nähden, noutoon ei ole tarpeen ottaa
        mukaan toimitustodistajaa. Jos jälkikäteen ilmenee erimielisyyttä esimerkiksi
        siitä, vastustiko lapsi noutamista ja miten hän sen ilmaisi, on läsnä kuitenkin
        aina vähintään yksi henkilö ulosottomiehen lisäksi eli sovittelija/sosiaalivi-
        ranomainen. Jos paikalla on vielä lapselle läheinen henkilö ja lääkärikin, on
        toimitustodistajan mukanaolo turhaa. Lapsen kannalta on hämmentävää ja
        pelottavaa, jos häntä tulee noutamaan suuri joukko vieraita ihmisiä.
        Jos tilanne on sellainen, että noudettava lapsi ei puhu suomenkieltä, ulosottomiehen
        tulee hankkia paikalle tulkki. Usein tulkkina voi toimia lapselle
        läheinen henkilö. Jos hakijavanhemman läsnäololle ei ole estettä, ei tulkkia
        yleensä myöskään tarvita.

        Jollei läheinen henkilö tai hakijavanhempi samalla voi toimia tulkkina, on tulkki välttämätön, jotta lapsen tahto voidaan todeta
        luotettavalla tavalla ja hänen kanssaan voidaan keskustella kielellä, jota hän
        varmasti ymmärtää. Tulkin käytöstä aiheutunutta kulua voidaan pitää
        ulosottolainlain 8 luvussa tarkoitettuna täytäntöönpanokuluna.
        Olisi asianmukaista, jos ulosottomies, sovittelija/sosiaaliviranomainen, lapselle
        läheinen henkilö, hakija sekä mahdollisesti myös lapsipsykologi, lastenpsykiatri
        tai muu asiantuntija voisivat etukäteen ennen noudon toimittamista keskustella
        asiasta sopivassa paikassa, jolloin voitaisiin harkita, miten tapauksessa olisi
        lapsen kannalta paras menetellä. Jos on odotettavissa, että saatetaan
        poikkeuksellisesti tarvita poliisin virka-apua, olisi myös poliisi kutsuttava
        etukäteisneuvotteluun ja varmistuttava, että poliisi saa asiasta luotettavat
        taustatiedot.
        Paikka ja aika
        Se, mistä paikasta lapsi tulisi noutaa, riippuu tilanteesta. Pääsääntöisesti lapsi
        olisi syytä noutaa asuinpaikastaan. Päiväkodista tai koulusta hakemista tulisi
        välttää viimeiseen saakka - varsinkaan poliisin virka-apua käyttäen -koska
        tällainen tilanne loukkaa lapsen intimiteettisuojaa ja muodostuu helposti
        pelottavaksi myös muille lapsille, jotka joutuvat sen todistamaan. Lapsi itse
        saattaa kokea noutamisen muualta kuin asuinpaikasta leimaavaksi.
        Asuinpaikasta noutamisessa tulisi huoltomieheen tai lukkoseppään turvautumista
        välttää aivan viimeiseen asti, koska sisään tunkeutumisesta saattaa
        lapselle aiheutua vaikeita pelkotiloja. Jollei vastaajavanhempi suostu avaamaan
        ovea, voidaan vielä pyrkiä ottamaan häneen yhteyttä puhelimitse. Jos vastaajavanhempi
        ei sittenkään suostu avaamaan ovea ja varsinkin jos noutoyritys on
        samasta syystä jo aiemmin lykätty, ei ole muuta mahdollisuutta kuin toimia ja
        yrittää rauhoittaa tilannetta sisäänpääsyn jälkeen. Samoin on toimittava
        vastaajavanhemman vastustuksesta huolimatta silloin, kun kysymys on huoltoa
        tai asumista koskevan päätöksen täytäntöönpanosta ja lapsen olot vastaajavanhemman
        luona ovat sellaiset, että lapsen etu vaatii nopeaa täytäntöönpanoa.
        Ei ole asianmukaista, että lapsen nouto toteutetaan "sieppauksenomaisesti",
        toisin sanoen, että lapsi esimerkiksi koulumatkalta tai pihalta viedään hyvin
        nopeasti ulosottomiehen autoon. Eri asia on, jos lapselle läheinen henkilö tai
        hakija itse pystyy selittämään, mistä on kysymys ja lapsi haluaa lähteä mukaan.
        Tällöin on aina ehdittävä varmistumaan riittävästi kehittyneen lapsen tahdosta.
        Noutamisesta tulee niin pian kuin mahdollista ilmoittaa vanhemmalle, jonka
        luona lapsi asuu tai oleskelee.
        Noudon ajoittamista sellaiseen kellonaikaan, joka on lapselle epätavallinen aika
        lähteä ulos, tulisi välttää. Lapsen väsymys vain pahentaa tilannetta.
        Konkreettinen noutotilanne
        Täytäntöönpanolain 3 §:n mukaan kaikki lapseen kohdistuvat toimenpiteet on
        suoritettava mahdollisimman hienovaraisesti ja lasta järkyttämättä.

        Hienovaraisuus tarkoittaa muun muassa sitä, että jos poikkeuksellisesti
        joudutaan turvautumaan poliisin virka-apuun, poliisi ei pääsääntöisesti saisi
        saapua paikalle poliisin tunnuksin varustetulla virka-autolla ja virka-asussa.
        Vastaajavanhemmalle on toki syytä niin ulosottomiehen kuin poliisin esittää
        virkamerkki.
        Koska laki edellyttää noudon toimittamista hienovaraisesti, tulee lasta suojella
        kaikilta ylimääräisiltä haittatekijöiltä. Jos esimerkiksi kerrostalon rappukäytävässä
        on asiaan kuulumatonta väkeä, kuten naapureita tai lehdistöä, ulosottomies
        voi kehottaa heitä poistumaan paikalta (toimituspaikka) sekä tarvittaessa
        tätä tarkoitusta varten saada poliisin virka-apua. Ei ole asianmukaista, että lasta
        valokuvataan noutotilanteessa.
        Noutotilanteessa ulosottoviranomaisen tulisi välttää vastaajavanhempaan
        kohdistuvaa voimankäytöllä uhkailua viimeiseen saakka, koska se saattaa johtaa
        vain tilanteen entistä pahempaan kärjistymiseen.
        Etenkin tapaamisoikeuden ollessa kysymyksessä vaikeissakin tilanteissa olisi
        koetettava rauhallisesti keskustellen selvittää asiaa. Sitkeiden keskustelujen
        tuloksena vielä viime hetkilläkin osapuolet voivat löytää keskenään kompromissin
        esimerkiksi niin, että lasta noutamaan tullut vanhempi suostuukin siihen,
        että tapaamiset ovat määräajan valvottuja, jolloin vastaajavanhempi suostuu
        luovuttamaan lapsen. Jos asianosaiset pääsevät asiasta sovintoon, on paikalla
        olevan sosiaaliviranomaisen tai sovittelijan tehtävä asiasta kirjallinen sopimus.
        Läheskään aina vastaajavanhempi ei halua kiusaamistarkoituksessa estää
        tapaamisia tai huollon tai asumisen siirtämistä, vaan usein hänellä on
        menettelyynsä mielestään perusteltu syy. Ulosottomiehellä ei kuitenkaan ole
        oikeutta ryhtyä tutkimaan käräjäoikeuden antaman täytäntöönpanomääräyksen
        oikeellisuutta. Jos asia on ylemmän tuomioistuimen käsiteltävänä eikä täytäntöönpanoa
        ole keskeytetty, on asiassa toimittava, jos lapsen itsemääräämisoikeus
        ei aseta estettä.
        Jos kuitenkin vastaajavanhempi noutovaiheessa tuo esiin sellaisia seikkoja
        täytäntöönpanoa vastaan, joita ei ole selvitetty tuomioistuimessa ja jotka
        aiheuttavat sen, että ulosottomiehen arvion mukaan nouto olisi selvästi vastoin
        lapsen etua, voidaan eräänlaisena hätäkeinona menetellä siten, että noudon
        täytäntöönpanoa hiukan lykätään. Ulosottomiehen tulisi keskustella
        esimerkiksi sosiaaliviranomaisten kanssa tilanteesta. Jos lapsen vanhempi tai
        sosiaalilautakunta panee vireille lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan
        asian (HTL 14 §), siinä on mahdollista antaa väliaikaismääräys tai täytäntöönpanon
        keskeytysmääräys.
        Ulosottoviranomaisella, sovittelijalla/sosiaaliviranomaisella ja lääkärillä/muulla
        asiantuntijalla sekä myös lapselle läheisellä henkilöllä on täytäntöönpanolain 24
        §:n ja ulosottolain yleisten periaatteiden mukaisesti oikeus mennä
        vastaajavanhemman asuntoon, jos lapsi on siellä. Myös hakijan on sallittava
        tulla sisälle ainakin silloin, kun ulosottomies tai käräjäoikeus on määrännyt
        hänet paikalle ja ulosottomies katsoo, että olisi parasta, että hakija itse ottaisi lapsen vastaan.

        Jos vanhempi, jonka luota lapsi noudetaan, ei kykene tai halua avustamaan
        lapsen matkaan varustamisessa, tulisi ulosottomiehen kehottaa tilanteesta
        riippuen sovittelijaa/sosiaaliviranomaista, lapselle läheistä henkilöä taikka
        hakijavanhempaa siitä asianmukaisesti huolehtimaan.
        Jos hakija on velvoitettu esimerkiksi tallettamaan passi taikka tekemään muu
        käräjäoikeuden noudon ehdoksi asettama toimi (TpL 17 §), ulosottomiehen on
        valvottava, että hakija ennen noutoa noudattaa, mitä hänen velvollisuudekseen
        on asetettu.
        Jos tapaamiset on määrätty valvottuna, ulosottomiehen tulee varmistaa, että
        lasta ei luovuteta yksin hakijalle. Jos tapaaminen on määrätty tapahtuvaksi
        tietyssä paikassa, ulosottomiehen tulee huolehtia lapsen kuljettamisesta
        sanottuun paikkaan.
        Noudon siirtäminen
        Jos noutamista ei voida lapsen sairauden, järkyttyneen mielentilan tai muun
        syyn takia suorittaa, se on siirrettävä myöhempään ajankohtaan (TpL 3 § 2
        mom.). Jos nouto on siirretty lapsen järkyttyneisyyden vuoksi, tulisi harkita,
        olisiko nouto toteutettavissa muulla tavalla, joka aiheuttaa lapselle vähemmän
        järkytystä. Jos lapsi on tai saattaa olla sairas, nouto on siirrettävä myöhempään
        ajankohtaan. Päätös siitä, onko lapsi niin järkyttynyt tai sairas, että noutamista
        ei voida toimittaa, on tehtävä yhdessä lääkärin tai muun asiantuntijan kanssa.
        Jos tilanne kärjistyy esimerkiksi siitä syystä, että paikalle kerääntyneitä ihmisiä
        ei saada kohtuudella poistetuksi, on lapsen kannalta parempi, että nouto
        siirretään. Kuitenkin jos nähdään, että lapsen olot ovat sellaiset, että huoltoa tai
        asumista koskeva päätös on välttämätöntä heti panna täytäntöön, voidaan
        käyttää tarvittavia voimakeinoja.
        Nouto siirtyy luonnollisesti myös silloin kun lasta ei tavata noutoyrityksessä.
        Noudosta luopuminen
        Noudosta on luovuttava silloin, kun 12 vuotias tai nuorempi, mutta riittävän
        kehittynyt lapsi vastustaa täytäntöönpanoa eli sitä, että menisi tapaamaan toista
        vanhempaansa taikka että menisi hänen luokseen asumaan. Täytäntöönpanon
        vastustaminen ei ole sama asia kuin täytäntöönpanotilanteen vastustaminen.
        Lapsi on riittävän kehittynyt silloin, kun hän pystyy itsenäisesti tuomaan esiin
        oman kantansa ja sanomaan sille perustelut. Aikaisemmin esiintyi epäselvyyttä
        sen suhteen, tuleeko ulosottomiehen ottaa huomioon riittävästi kehittyneen
        lapsen vastustus noutovaiheessa.

        Uuden lain perustelut ja Suomea velvoittavat
        kansainväliset sopimukset kuitenkin selkeästi edellyttävät, että lapsen itsemääräämisoikeus tulee ottaa huomioon vielä noutovaiheessakin.
        Se, milloin lapsi on niin kehittynyt, että hänen mielipiteeseensä voidaan
        kiinnittää huomiota, riippuu lapsen yleisestä kehitysasteesta. Koska ulosottomies
        lakimieskoulutuksen saaneena ei ole asiantuntija näissä kysymyksissä,
        voidaan lähtökohtana pitää sovittelijan arviota asiasta. Sovittelijan kanta ja sitä
        koskevat perustelut ilmenevät sovittelukertomuksesta. Koska kysymyksessä on
        lapsen itsemääräämisoikeus, asianosaisten eli lapsen vanhempien käsitykselle
        lapsen kehitysasteesta tai mielipiteestä ei voida antaa määräävää merkitystä,
        vaikka he olisivat poikkeuksellisesti asiasta samaa mieltä. Kysymys ei ole toisin
        sanoen asianosaisten välillä sovittavasta asiasta, vaan lapselle itselleen
        kuuluvasta oikeudesta.
        Jos sovittelijan riittävän kehittyneenä pitämä lapsi ei ole vastustanut
        täytäntöönpanoa sovittelukertomuksen mukaan, mutta kuitenkin esimerkiksi
        jatketussa sovittelussa tai muutoin ulosottomiesvaiheessa käy ilmi lapsen
        vastustus, on lapsen itsemääräämisoikeutta kunnioitettava. Itsemääräämisoikeuteen
        kuuluu, että lapsella on oikeus muuttaa mielipidettään ja
        mielipiteen muuttaminen on mahdollista vielä noutovaiheessakin. Silloin, jos
        lapsi on sovittelijalle käräjäoikeusvaiheessa ilmaissut halunsa tavata toista
        vanhempaansa taikka mennä hänen luokseen asumaan, on huolellisesti
        koetettava selvittää, vastustaako lapsi itse noutotilannetta vaiko toisen
        vanhemman luokse menemistä. Lapsen mielipide on varmistettava rauhallisissa
        oloissa mieluiten asiantuntijan (sovittelija tai virka-apua esimerkiksi perheneuvolasta)
        avulla, jotta lapsen mielipiteen vaihtumisesta voidaan olla varmoja.
        Asia, jossa käräjäoikeus on katsonut lapsen riittävän kehittyneeksi ja jossa lapsi
        on ilmaissut vastustuksensa, ei tule vireille ulosottomiehelle, koska
        täytäntöönpanosta sanotussa tilanteessa luovutaan käräjäoikeuden päätöksellä.
        Sen sijaan jos käräjäoikeus on katsonut, että täytäntöönpanoa vastustava lapsi ei
        ole riittävän kehittynyt, on käräjäoikeuden kantaa syytä pitää lähtökohtaisesti
        määräävänä täytäntöönpanossakin. Usein näissä tilanteessa on jouduttu
        käräjäoikeudessa hankkimaan asiantuntijaselvitystä ja kuulemaan sovittelijaa
        sekä asianosaisia, mahdollisesti myös lasta itseään.
        Aivan poikkeuksellisesti, jos lapsen kehitystasoa ei ole käräjäoikeudessa voitu
        perusteellisesti selvittää ja jo kehittynyt lapsi selkeästi ilmaisee vastustuksensa,
        voi ulosottomies katsoa vastoin käräjäoikeuden päätöstä, että lapsella on
        itsemääräämisoikeus ja jättää noudon toimittamatta. Ulosottomiehen sanottu
        päätös on valituskelpoinen. Valitus, joka koskee ulosottomiehen kannanottoa
        lapsen itsemääräämisoikeuden suhteen, saattaa ulosottolain uuden 10 luvun
        (197/96) säännökset huomioon ottaen tulla vireille muussa kuin täytäntöönpanoasiassa
        päätöksen antaneessa käräjäoikeudessa.
        Käsillä saattaa olla myös sellainen tilanne, että käräjäoikeus on antanut
        täytäntöönpanomääräyksen vastoin lapsen tahtoa sillä perusteella, että ei ole
        katsonut lapsen olevan riittävän kehittynyt ja vastapuoli on valittanut asiasta
        hovioikeuteen eikä hovioikeus ole keskeyttänyt täytäntöönpanoa.

        Jos ulosottomies tässä tilanteessa kuitenkin katsoo, ettei kysymys lapsen
        kehittyneisyydestä ole selvä, saattaa olla perusteltua hiukan lykätä noutamista,
        kunnes hovioikeuden päätös asiassa saadaan. Olisi ongelmallista, jos kysymys
        lapsen riittävästä kehittyneisyydestä olisi vireillä samanaikaisesti täytäntöönpanoasiana
        hovioikeudessa ja -ulosottomiehen kieltäytyessä noudosta ulosoton
        valitusasiana käräjäoikeudessa.
        Noudosta tulee luopua myös silloin, kun hakija ei ole noudattanut hänelle
        noudon ehdoksi asetettuja velvoitteita (esimerkiksi tallettanut passia
        ulosottomiehelle taikka on hankkinut toisen passin luovuttamansa tilalle taikka
        ei ole saapunut paikalle vaikka käräjäoikeus tai ulosottomies on hänet siihen
        velvoittanut taikka on tullut paikalle päihtyneenä). Vain aivan poikkeuksellisista
        syistä ulosottomies voi harkita uutta noutoyritystä. Jos noudosta luovutaan
        hakijasta itsestään riippuvasta syystä, hakija voi hakea uutta noutomääräystä
        käräjäoikeudelta. Jos kysymyksessä on ollut huoltopäätöksen suora
        täytäntöönpano ja täytäntöönpanoa haetaan uudelleen ulosottomieheltä, on asia
        syytä siirtää käräjäoikeuteen täytäntöönpanolain 22 §:n 2 momentin nojalla.
        Jos käräjäoikeuden täytäntöönpanoasiassa antamassa päätöksessä on määritelty
        sen tapaamisen tai luonapidon ajankohta, johon lapsi noudetaan ja jos hakija
        aikailee hakemuksen jättämisessä ulosottomiehelle niin, että ajankohta menee
        ohi, joudutaan noudosta luopumaan. Samoin käy silloin, kun ajankohta menee
        ohi noutoyrityksen epäonnistumisen vuoksi.
        Noudosta joudutaan luopumaan myös silloin, kun todetaan, että lapsi on viety
        ulkomaille.
        Jos sen sijaan on otaksuttavissa, että lapsi oleskelee kotimaassa, on ulosottomiehen
        pyrittävä poliisin virka-avun kautta selvittämään lapsen olinpaikka ja
        tarvittaessa siirtämään asia tapaamispaikan ulosottoviranomaiselle.
        Noudon jälkeinen tilanne
        Sen jälkeen kun lapsi on luovutettu henkilölle, jolle lapsi on määrätty
        noudettavaksi tai viety valvotun tapaamisen paikkaan, päättyy viranomaisten
        osuus asiassa.
        Olisi kuitenkin suositeltavaa, että ellei perheneuvola ole ollut asiassa mukana,
        sovittelija informoisi asiasta perheneuvolaa, johon lapselle ja molemmille
        vanhemmille olisi hyvä pyrkiä järjestämään tilaisuus purkaa noutoon ja sen
        jälkeiseen tilanteeseen liittyviä tuntojaan.
        Jos sovittelijalla/sosiaaliviranomaisella tai lasta noutoon valmistaneella
        asiantuntijalla siihen suinkin on mahdollisuus, olisi tärkeää, jos juuri hän voisi
        noudon jälkeen keskustella asiasta lapsen kanssa. Tällöin lapsi voisi luontevasti
        purkaa tuntojaan samalle henkilölle, joka on hänen kanssaan keskustellut ennen
        noutoa. Kysymyksessä olisi tällöin normaali perheneuvola- tai sosiaalityö, josta
        ei voida maksaa erillistä palkkiota.

        IV Muuta huomioitavaa noudossa
        Ennen noutoon ryhtymistä ulosottomiehen tulisi selvittää asian aikaisempia
        vaiheita sekä lapsen mielipiteen selvittämistä. Ulosottomiehen tulisi hankkia
        käyttöönsä käräjäoikeudesta sovittelukertomus ja myös muut asiassa kertyneet
        asiakirjat.
        Ulosottomiehen olisi myös pyrittävä keskustelemaan asiasta sovittelijan tai
        sovittelijoiden kanssa siitä riippumatta, jatketaanko sovittelua. Sovittelijalta on
        todennäköisesti saatavissa arvokasta tietoa siitä, mikä olisi lapsen kannalta
        vähiten haitallinen menettelytapa.
        Myös vastaajavanhemman kanssa olisi pyrittävä keskustelemaan asiasta.
        Noudon ajankohdasta ja noutopaikasta olisi pyrittävä etukäteen ilmoittamaan
        vastaajavanhemmalle. Se, että yllättäen oven taakse saapuu joukko ihmisiä lasta
        noutamaan, on omiaan aiheuttamaan ärtymystä. Vastaajavanhempi, joka saa
        ennakkoilmoituksen, voi myös niin halutessaan valmistaa lasta noutotilanteeseen,
        vaikka itse vastustaakin noutamista. Jos on olemassa pelko siitä, että
        lapsi viedään maasta tai piilotetaan kotimaassa taikka jos vastaajavanhemman
        aikaisemman käyttäytymisen perusteella on odotettavissa, että hän käyttää
        ennakkoilmoitusta hyväkseen tilanteen vaikeuttamiseksi (kutsuu paikalle
        tiedotusvälineitä tms), se voidaan jättää antamatta.
        Vastaajalta tai hakijalta ei saa periä noutamisesta ulosottomaksuja. Jos
        noutamisesta on aiheutunut suoranaisia kuluja, ne peritään ulosotto 8 luvun
        mukaisesti asianosaisilta.
        V Väliaikainen turvaamistoimi ilman tuomioistuimen määräystä
        Väliaikaiset turvaamistoimet eivät ole käytettävissä tapaamispäätöksen
        täytäntöönpanossa.
        Väliaikaiset kiireturvaamistilanteet, joissa ulosottomies tai poliisi joutuu ilman
        täytäntöönpanomääräystä toimimaan ovat seuraavat:
        1. täytäntöönpanolain mukainen turvaamistoimi huoltopäätöksen turvaamiseksi
        (TpL 25 § 2 mom.)
        2. HTL:n mukainen turvaamistoimi yhteishuoltotilanteessa (HTL 48 a §)
        Täytäntöönpanolain mukainen turvaamistoimi
        Hakijana täytäntöönpanolain mukaisessa turvaamisessa voi olla huoltaja tai
        yhteishuoltaja.
        Täytäntöönpanolain mukaisen kiireturvaamistoimen perusedellytyksenä on, että
        huoltoa koskeva täytäntöönpanoasia on vireillä käräjäoikeudessa tai
        ulosottomiehellä itsellään tai että se voisi olla vireillä.

        Toimen tarkoituksena on turvata lapsen huoltoa tai asumista. Kysymyksessä on toisin sanoen tilanne, jossa hakijalla on
        - (yksin)huoltoa koskeva päätös/vahvistettu sopimus,
        - asumista koskeva päätös/vahvistettu sopimus (vastapuoli yhteishuoltaja) tai
        - oikeus saada ilman päätöstäkin lapsi palautetuksi (lapsi on esimerkiksi
        sukulaisten luona, ks. TpL 1 § 1 ja 3 mom.)
        Tällöin kiireturvaamiseen voidaan ryhtyä jos on aihetta otaksua,
        - että lapsi täytäntöönpanon estämiseksi viedään maasta tai
        -muutetaan paikasta toiseen tai
        - asia muutoin on kiireellinen ja että
        -tuomioistuin ei ole käytettävissä eli
        -täytäntöönpanoasia on vireillä, mutta sanottu tuomioistuin ei
        juuri silloin päivystä tai
        - täytäntöönpanoasiaa ei voida panna vireille, koska tuomioistuin
        ei päivystä, taikka
        - tilanne on niinakuutti, ettei ehditä kääntymään käräjäoikeuden
        puoleen (lapsi on jo lentokentällä tai satamassa)
        Väliaikainen turvaamistoimi voidaan toisin sanoen suorittaa, jos käräjäoikeus
        on kiinni tai asia on niin kiireellinen, että asiaa ei ehditä viemään käräjäoikeuteen
        ja jos lapsi pyritään kaappaamaan ulkomaille, piilottamaan kotimaassa
        taikka jos lapsen olosuhteet käyvät huonoiksi siellä, missä hän oleskelee.
        Viimeksi mainitussa tilanteessa saattaa olla vaihtoehtoisesti käytettävissä lastensuojelutoimenpiteet,
        etenkin kiireellinen huostaanotto sosiaaliviranomaisen
        päätöksellä. Huostaanotto on kuitenkin lähtökohtaisesti tarkoitettu käytettäväksi
        siten, että seurauksena on lapsen sijoittaminen kodin ulkopuolelle, kun taas
        täytäntöönpanolain mukaisen väliaikaisen turvaamistoimen tarkoituksena on
        päätöksessä tai sopimuksessa vahvistetun huollon ja asumisen turvaaminen eli
        lapsen palauttaminen kotiin joko suoraan ("sijoittaminen" kotiin) tai
        väliaikaisen kodin ulkopuolelle sijoittamisen kautta.
        Jos asia on vireillä ulosottomiehellä tai laitetaan samalla vireille ulosottomiehen
        luona suorana täytäntöönpanona (huoltopäätös, joka alle 3 kk), kiireturvaamisen
        sijasta on mahdollista noutaa lapsi ja panna päätös siten täytäntöön. Usein
        kiireturvaamistilanteet ovat sellaisia, joissa täytäntöönpanolain 22 §:n 2
        momentin mukaiset edellytykset käräjäoikeuteen siirtämiselle eivät täyty. Jos
        lapsi on jo yritetty viedä pois maasta, on selvää, että käräjäoikeus tulisi joka
        tapauksessa antamaan noutomääräyksen ilman sovittelua.
        Jos kysymyksessä on kehittynyt lapsi, saattaa epäselvässä ja kiireellisessä
        tilanteessa silloinkin, kun olisi mahdollisuus suoraan noutoon täytäntöönpanolain
        22 §:n 1 momentin nojalla, käsitellä asia mieluummin turvaamistoimena,
        jolloin lapsen mielipidettä voidaan myöhemmin selvittää asianmukaisesti
        käräjäoikeudessa.

        HTL:n mukainen turvaaminen
        HTL 48 a §:n mukaisen väliaikaisen turvaamistoimen tarkoitus ei ole täytäntöönpanon turvaaminen, vaan toisen huoltajan määräämisoikeuden
        loukkaamisen estäminen. Tällöin sekä hakijan että hänen vastapuolensa on
        oltava yhteishuoltajia.
        HTL 48 a §:n mukainen turvaamistoimi täydentää täytäntöönpanolain mukaista
        turvaamista ja soveltuu yhteishuoltotilanteisiin silloin, kun täytäntöönpanolain
        mukainen turvaaminen ei tule kysymykseen eli kun:
        1) yhteishuoltajuus perustuu lakiin (ei päätöstä/vahvistettua sopimusta) tai
        2) turvaamistoimen hakijana on se asianosaisista, joka ei voisi olla hakijana
        täytäntöönpanolain tarkoittamassa turvaamisessa eli se yhteishuoltajista, jonka
        luokse lasta ei ole määrätty asumaan.
        Tällaisessa tilanteessa yhteishuoltaja voi hakea turvaamistointa suoraan
        ulosottomieheltä tai poliisilta, jos
        -on perusteltua aihetta otaksua, että toinen huoltaja aikoo ilman hakijan
        suostumusta viedä lapsen luvattomasti pois maasta,
        -ja asia on niin kiireellinen, että maastavientiä ei voida estää HTL 17 §:ssä
        tarkoitetulla käräjäoikeuden antamalla väliaikaismääräyksellä.
        Jos yhteishuoltajuus perustuu lakiin, HTL:n mukaisen turvaamistoimen
        seurauksena yhteishuoltaja saa mahdollisuuden laittaa huoltoa koskevan asian
        vireille käräjäoikeudessa ja pyytää siinä yhteydessä väliaikaismääräystä siitä,
        kenelle lapsen huolto käsittelyn ajaksi uskotaan.
        Jos taas tilanne on sellainen, että huoltopäätös tai vahvistettu sopimus on jo
        olemassa ja hakijana on se yhteishuoltajista, jonka luokse lasta ei ole määrätty
        asumaan, hän voi turvaamistoimen jälkeen laittaa vireille huollon tai asumisen
        siirtämistä koskevan asian.
        Maastavienti
        Sekä täytäntöönpanolain että HTL:n mukaisessa kiireturvaamisessa toimenpiteen
        edellytykset periaatteessa on oltava selvästi havaittavissa.
        Etenkin maastavientitapauksissa itse tilanne on usein sellainen, että se oikeuttaa
        turvaamistoimen suorittamiseen. Jos lapselle on hankittu matkalippu tavalla,
        joka poikkeaa tavanomaisesta seuramatkailusta tai siihen rinnastettavasta
        lomamatkasta taikka jos on hankittu vain menolippu tai jos paluupäivä on
        kaukainen taikka jos muusta valmistautumisesta on havaittavissa, että lasta
        ollaan todennäköisesti viemässä pysyvästi ulkomaille, on lapsen ja vanhemman
        lähtö estettävä huoltajan vaatimuksesta.
        Maastavienti voidaan estää, jos hakija on huoltaja ja lapsen kaappausta yrittävä
        on:
        - yhteishuoltaja lain nojalla (turvaamistoimen perusteena HTL 48 a §),
        - yhteishuoltaja, jonka luokse lapsi on määrätty asumaan (HTL 48 a §),
        - yhteishuoltaja, jonka luokse lasta ei ole määrätty asumaan (TpL 25 §) taikka
        - vanhempi, joka ei ole huoltaja, mutta jolla on tapaamisoikeus (TpL 25 §)

        - henkilö, jonka luona lapsi on asunut ilman perustetta (TpL 25 §)
        Hakijana ei voi olla henkilö, jolla on pelkkä tapaamisoikeus ilman
        yhteishuoltajuutta.
        Jos tilanne on se, että pysyvä maastavienti on todennäköinen, mutta jonkin
        verran on myös vastaanpuhuvia seikkoja eli että kysymyksessä saattaa olla
        lomamatka, on parempi estää lapsen maastalähteminen, kuin antaa ehkä
        peruuttamattoman poismuuttamisen toteutua. Ääritapauksessa henkilö, jonka
        lomamatka on turvaamistoimen vuoksi mennyt pilalle, voi saada vahingonkorvausta
        vastapuoleltaan ja valtiolta. Vakuutta vahingon korvaamisesta hakijalta
        ei kuitenkaan vaadita.
        Kysymys on summaarisesta menettelystä
        Perustuipa väliaikainen turvaamistoimi täytäntöönpanolain 25 §:ään taikka HTL
        48 a §:ään, toimenpiteen suorittamisessa otettava huomioon täytäntöönpanolain
        3 §:n vaatimukset. Myös turvaamistoimi on pyrittävä
        suorittamaan mahdollisimman hienovaraisesti ja lasta järkyttämättä. On
        kuitenkin selvää, jos turvaamistoimena tehtyä lapsen haltuunottoa ei ole
        mahdollista lykätä, koska lapsi muutoin poistuu maasta tai hänet piilotetaan,
        lapsen järkyttyneisyyskään ei ole sellainen syy, että tämän olisi annettava
        tapahtua.
        Täytäntöönpanolaissa ja HTL:ssa tarkoitetut väliaikaiset turvaamistoimet ovat
        siinä mielessä normaaleja summaarisia turvaamistoimia, että niitä käyttämällä
        pyritään turvaamaan pääprosessi eli lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta
        koskeva oikeudenkäynti taikka vastaava täytäntöönpanoprosessi. Tästä syystä
        turvaamistoimitilanteessa ei voida ryhtyä tutkimaan lapsen mielipidettä samalla
        tavalla kuin varsinaisessa prosessissa. Kysymys on summaarisesta menettelystä,
        jonka ensisijaisena tarkoituksena on estää lapsen maasta vieminen tai
        kotimaassa tapahtuva kätkeminen. Tämän jälkeen selvitetään lapsen
        mielipidettä ja kehitysastetta asianmukaisessa normaalimenettelyssä.
        Etenkin jos tilanne on hyvin kriittinen eli lapsi on jo lähdössä ulkomaille, ei ole
        mahdollisuutta esimerkiksi lentokentällä ryhtyä tutkimaan lapsen kehitysastetta
        ja mielipidettä jollei asia ole aivan selvä ts. jollei lapsi ole jo selvästi riittävän
        kehittynyt ymmärtääkseen, että kysymyksessä on pysyvä maastamuutto.
        Silloinkaan kun lapsi on yli 12 vuotta ei välttämättä voida olla varmoja,
        ymmärtääkö hän tilanteen ennen kuin se on mahdollisesti asiantuntijan avulla
        selitetty hänelle rauhallisissa oloissa.
        Toimivalta ja hakemus
        Asiassa on rinnakkainen toimivalta tapaamispaikan ulosottomiehellä ja
        poliisilla. Koska sekä ulosottovirastot että kihlakunnanvirastot noudattavat
        samoja viraston aukioloaikoja kuin käräjäoikeus, on odotettavissa, että kiireturvaamista
        viraston aukioloajan ulkopuolella pyydetään pääsääntöisesti poliisilta.
        Koska kiiretoimi akuuttitilanteessa voidaan joutua tekemään viraston
        aukioloaikanakin ilman käräjäoikeuden määräystä, saattaa myös ulosottomiehille tulla lasta koskevia kiireturvaamispyyntöjä.

        Turvaamistoimihakemus on tehtävä kirjallisesti ja siihen liitettävä huoltoa
        koskeva päätös tai vahvistettu sopimus mukaan. Asian luonne huomioon ottaen
        suuria vaatimuksia hakemukselle ei voida asettaa. Riittää, että siitä ilmenee
        aivan keskeiset seikat (hakijan nimi, osoite, vaatimus lyhyesti ja muiden
        asianosaisten nimet). Erittäin kiireellisessä tapauksessa on hyväksyttävä myös
        epävirallinen kopio päätöksestä tai vahvistetusta sopimuksesta. Tätä menettelyä
        puoltaa se, että kysymys on turvaamistoimesta ja että yhteishuoltajuus HTL 48 a
        §:n tapauksessa saattaa perustua suoraan lakiin. Viimeksi mainitussa tapauksessa
        on syytä tehdä kysely väestörekisterikeskukseen.
        Heti turvaamistoimen jälkeen ulosottomiehen on lähetettävä käräjäoikeudelle
        täytäntöönpanolain 25 §:n 3 momentissa ja täytäntöönpanoasetuksen 11 §:ssä
        tarkoitettu ilmoitus lapsen sijoittamisesta ja hakijan hakemus liitteineen. Tässä
        yhteydessä asiakirjoja voidaan vielä täydentää taikka toimittaa asiakirjojen
        täydennykset myöhemmin, mutta kuitenkin mahdollisimman pian käräjäoikeuteen.
        Oikeusministeri Kari Häkämies
        Vanhempi hallitussihteeri Marja-Liisa Tolvi
        LIITTEET Laki lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta
        Asetus lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta
        TIEDOKSI Sosiaali- ja terveysministeriö
        Sisäasiainministeriö
        Lääninhallitukset
        Käräjäoikeudet
        Hovioikeudet

        Faktaa, vai fiktiota? Löytyi sieltä "huuhaasivuilta".


      • kaikki hetken
        Runttaaja kirjoitti:

        Tätä ohjetta ilmeisesti sitten pitäisi viranomaisten noudattaa?

        OIKEUSMINISTERIÖ OHJE 1 (15)
        PL 1, 00131 Helsinki, Puh. (09) 18 251
        OHJEKOKOELMA
        18.10.1996 3553/36/96 OM
        NOUTOMENETTELY JA VÄLIAIKAINEN TURVAAMISTOIMI lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta
        koskevan päätöksen täytäntöönpanossa
        Toimivalta Asetus lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta
        15 § (annettu 18.10.1996) ja asetus ulosottotoimen hallinnosta
        12 § (319/96)
        Voimassaoloaika 1.12.1996 toistaiseksi
        Kumoaa OM:n kirje 10.6.1991, N:o 1908/36/91 OM
        Kohderyhmät Kihlakunnanvoudit, nimismiehet, maakunnanvouti sekä täytäntöönpanosovittelijat
        I Yleistä
        Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta
        annettu uusi laki (619/96), jäljempänä täytäntöönpanolaki (TpL), tulee
        voimaan 1 päivänä joulukuuta 1996. Samana ajankohtana tulee voimaan myös
        asetus lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta,
        jäljempänä täytäntöönpanoasetus (TpA).
        Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan täytäntöönpanomääräyksen
        antaminen siirtyy ulosotonhaltijalta käräjäoikeuksille. Kaikki käräjäoikeudet
        ovat toimivaltaisia. Täytäntöönpanoasiat käsitellään käräjäoikeudessa
        hakemusasioina pääosin istunnossa. Jos asia käsitellään täysilukuisessa
        kokoonpanossa, siihen kuuluu tuomari ja kolme lautamiestä.
        Tuoreen huoltoa tai asumista koskevan päätöksen, jonka antamisesta on
        kulunut vähemmän kuin kolme kuukautta, täytäntöönpanoa voidaan hakea
        myös suoraan ulosottomieheltä (ns. suora täytäntöönpano, TpL 4 § 2 mom. ja
        22 §). Kolmen kuukauden määräaika kuluu muutoksenhausta riippumatta.
        Poikkeuksellisesti tuomioistuin voi määrätä lapsen noudettavaksi myös
        tapaamisoikeuden toteuttamiseksi. Ulosottomies ei voi noutaa lasta ilman
        tuomioistuimen antamaa täytäntöönpanomääräystä tapaamisoikeuden
        toteuttamiseksi missään tilanteessa.
        Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskeva täytäntöönpano kuuluu ulosottomiehen
        (kihlakunnanvoudin, nimismiehen tai maakunnanvoudin) yksinomaiseen
        toimivaltaan (UL 1:5).
        Lain perusidea on lapsen edusta, oikeusturvasta ja itsemääräämisoikeudesta
        huolehtiminen täytäntöönpanon kaikissa vaiheissa.
        Mitä jäljempänä todetaan huoltopäätöksestä, koskee myös päätöstä, jossa on
        määrätty lapsen asumisesta (yhteishuoltotilanne). Lapsen huollosta jatapaamisoikeudesta annetusta laista (361/83) käytetään jäljempänä lyhennettä
        HTL.

        Tämä ohje koskee noutotilannetta, joka perustuu tuomioistuimen antamaan
        noutomääräykseen tai ns. suoraan täytäntöönpanoon. Laissa tai asetuksessa ei
        ole ollut mahdollista säännellä noutoon liittyvistä kysymyksistä yksityiskohtaisesti.
        Ohjeessa käsitellään myös kiireturvaamistointen edellytyksiä.
        II Ulosottomiehelle kuuluvat tehtävät
        Täytäntöönpanolain 21 §:stä seuraa, että ulosottomiehellä on yleinen
        toimivalta toimittaa täytäntöönpano lapsen huoltoa ja tapaamista koskevassa
        asiassa silloin, kun ei ole säädetty, että täytäntöönpano kuuluu asianosaisille.
        Tavallisimmat ulosottomiehelle kuuluvat tehtävät ovat:
        1. Noudon toimittaminen tuomioistuimen antaman täytäntöönpanomääräyksen
        nojalla, jonka pohjana on:
        - kotimainen lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskeva päätös tai sosiaaliviranomaisen
        vahvistama sopimus,
        - pohjoismainen päätös,
        - muussa valtiossa annettu Helsingin hovioikeuden vahvistama päätös tai
        - palauttamista koskeva Helsingin hovioikeuden antama määräys
        2. Noudon toimittaminen silloin, kun huoltoa koskeva päätös tai vahvistettu
        sopimus on alle 3 kk ja täytäntöönpanoa on haettu suoraan ulosottomieheltä
        3. Käräjäoikeuden antamanturvaamistoimimääräyksen (TpL 17 §) täytäntöönpano
        -uhkasakkoa ulosottomies voi kuitenkin hakea maksettavaksi vain, jos se on
        asetettu noudon turvaamiseksi (TpL 19 §)
        4. Väliaikaisen turvaamistoimen täytäntöönpano
        - käräjäoikeuden päätös (TpL 25 § 1 mom.)
        - ilman käräjäoikeuden päätöstä (TpL 25 § 2 mom. ja HTL 48 a §)
        III Menettely noudossa
        Noutokerrat
        Ulosottomies saa toimeenpanna vain yhden noudon noutomääräyksen
        perusteella. Jos lapsi on esimerkiksi itse palannut toisen vanhempansa luo tai
        hänet on uudestaan jätetty palauttamatta tapaamiselta, asianosaisen on tehtävä
        käräjäoikeudelle uusi täytäntöönpanohakemus.
        Jos kysymyksessä on tuore huoltoa tai asumista koskeva päätös tai sopimus,
        jossa täytäntöönpanomääräystä ei tarvita, voi ulosottomies hakijan pyynnöstä
        periaatteessa noutaa lapsen useammankin kerran kunnes päätöksen antamisesta
        tulee kuluneeksi kolme kuukautta. Jos kuitenkin ensimmäisen noutokerran
        jälkeen ilmenee uudelleen tarvetta noutaa lapsi, tulisi asia siirtää käräjäoikeuden
        käsiteltäväksi, jossa asianosaisia voidaan kuulla asianmukaisesti ja lapsen
        mielipidettä selvittää (TpL 22 §:n 2 mom:ssa tarkoitettu "muu perusteltu syy").

        Sovittelun jatkaminen
        Uudessa täytäntöönpanolaissa on mahdollisuus jatkaa sovittelua vielä
        ulosottomiesvaiheessakin. Täytäntöönpanolain 23 §:n mukaan sovittelijan tulee
        senkin jälkeen, kun käräjäoikeus on määrännyt lapsen noudettavaksi,
        ulosottomiehen pyynnöstä jatkaa asianosaisten yhteistoiminnan edistämistä ja
        lapsen tukemista. Sovittelun jatkamisen tarkoitus on pyrkiä loppuun saakka
        välttämään nouto -ja jollei noutoa voida välttää - valmistaa lasta noutotilanteeseen.
        Sovittelun jatkaminen on ulosottomiehen harkinnassa.
        Jos asiaa ei ole käräjäoikeudessa soviteltu tai jos kysymyksessä on ns. suora
        täytäntöönpano, ei sovitteluun ole mahdollisuutta myöskään ulosottomiesvaiheessa.
        Kuitenkin tällöinkin saattaa joskus olla perusteltua pyytää
        sosiaalihuollon viranomaiselta virka-apua täytäntöönpanolain 32 §:n nojalla, jos
        on nähtävissä, että sosiaaliviranomaisen toimin nouto voitaisiin välttää. Jos
        käräjäoikeus on kuitenkin määrännyt, ettei sovittelua toimiteta, koska lapsen
        etu vaatii (lähinnä kyseessä voisi olla huoltopäätös) välitöntä täytäntöönpanoa,
        ei noutamisen toimeenpanossa tule tässä tilanteessa aikailla eikä pyytää
        myöskään sosiaaliviranomaisten virka-apua sovittelun luonteiseen toimintaan.
        Pääsääntönä voidaan pitää sitä, että huoltopäätöksen täytäntöönpanossa on
        käytettävissä vähemmän aikaa noudon välttämisponnisteluihin kuin tapaamisoikeuden
        täytäntöönpanossa. Kuitenkaan viimeksi mainitussakaan ei voida
        viikkoja perusteettomasti lykätä noutoa, koska etenkin pieni lapsi vieraantuu
        helposti vanhemmastaan, jota ei tapaa. Jos käräjäoikeuden täytäntöönpanoasiassa
        antamassa päätöksessä on määritelty luonapidon ajankohta ja jos se
        on jo lähellä, jää sovittelun jatkamiseen niukasti aikaa. Tässä tilanteessa
        ulosottomiehen tulisi toimia ripeästi edes jonkinlaisen jatkosovittelun
        järjestämiseksi.
        Jos kysymyksessä on noutaminen sen johdosta, että Helsingin hovioikeus on
        antanut määräyksen lapsen palauttamisesta ja käräjäoikeus on sen lähettänyt
        ulosottomiehelle, ei ole mahdollista järjestää sovittelua, koska käräjäoikeudessakaan
        sovittelua ei voida järjestää (noutomääräys annetaan käräjäoikeudessa
        vastapuolta kuulematta). Sosiaaliviranomaisten virka-apua ulosottomies
        voi kuitenkin pyytää.
        Pääsääntönä voidaan siten pitää sovittelun jatkamista aina silloin, kun sovittelu
        on toimitettu käräjäoikeudessa, jos sovittelun jatkamiseen ei lapsen kannalta
        ole estettä.
        Jos jatkosovittelu onnistuu, eikä lasta tarvitsekaan noutaa, mutta myöhemmin
        kuitenkin ilmenee uudelleen ristiriitoja, voi hakija pyytää uudelleen ulosottomieheltä
        täytäntöönpanoa. Tällöin, jos täytäntöönpano muutoin on mahdollista,
        ulosottomiehen tulee ryhtyä uudelleen toimiin lapsen noutamiseksi uuden
        hakemuksen perusteella. Mikään ei estä ulosottomiestä uudenkin hakemuksen
        johdosta määräämästä sovittelijaa taas jatkamaan sovittelua, etenkin jos
        kysymyksessä on tapaamisen täytäntöönpano ja lapsi on kuitenkin välillä saanut
        tavata toista vanhempaansa.

        Jatkettu sovittelu saattaa joskus johtaa siihen, että asianosaiset tekevät uuden
        sopimuksen lapsen huollosta ja tapaamisesta. Silloin, kun sosiaaliviranomainen
        vahvistaa uuden sopimuksen, menettää aikaisempi päätös täytäntöönpanokelpoisuutensa
        ja asian vireilläolo ulosottomiehellä päättyy.
        Sovittelijalla (olipa hän kunnan viranomainen tai muu henkilö) on oikeus saada
        palkkio myös sovittelun jatkamisesta. Tätä varten hänen tulee
        täytäntöönpanoasetuksen 12 §:n mukaan toimittaa laskunsa ulosottomiehelle,
        jonka on tehtävä merkintä, että sovittelua on jatkettu. Ulosottomiehen on
        lähetettävä lasku siihen käräjäoikeuteen, jossa asiaa on käsitelty. Käräjäoikeus
        määrää palkkion suuruuden oikeusministeriön vahvistaman taksan mukaisesti
        ja lähettää laskun sen jälkeen maksatukseen.
        Noudon valmistelu
        Lapsi tulisi myös aina pyrkiä valmistamaan noutotilannetta varten esimerkiksi
        siten, että hän etukäteen keskustelisi sovittelijan kanssa siitä, mitä tulee tapahtumaan.
        Sovittelijan tulisi käydä keskustellen lapsen kanssa läpi noutotilannetta ja
        siihen liittyviä ristiriitoja ja tuntoja. Silloin, kun voidaan ennakoida, että
        noutotilanteesta tulee erityisen vaikea, olisi asianmukaista, jos noutotilanteesta
        sovittelijan lisäksi tai asemasta keskustelisi lapsen kanssa esimerkiksi
        perheneuvolan psykologi tai lastenpsykiatri. Noutoon tulisi sitten kutsua
        mukaan tämä sama asiantuntija. On tärkeää, että noudossa on läsnä juuri se
        henkilö, joka on lasta noutotilannetta varten valmistanut.
        Tärkeää olisi, että sovittelija kertoisi vanhemmille, mihin ristiriitatilanteeseen
        lapsi noudon vuoksi joutuu sekä millä tavalla lapsi kokee noudon jälkeisen
        tilanteen etenkin silloin, kun kysymys on ollut tapaamisesta ja lapsi palaa kotiin.
        Noudossa mukana olevat henkilöt
        Tarkoitus ei ole, että ulosottomies itse toimisi noutotilanteessa aktiivisesti tai
        koskisi lapseen muutoin kuin aivan poikkeuksellisesti. Ulosottomiehen
        tehtävänä on tarkkailla, että kaikki sujuu täytäntöönpanolain mukaisesti. Tältä
        osin merkityksellisiä seikkoja ovat 12 vuotiaan tai sitä nuoremman, mutta
        riittävän kehittyneen lapsen itsemääräämisoikeuden toteutumisen varmistaminen
        sekä lapsen suojaaminen järkytykseltä.
        Täytäntöönpanolain 24 §:n mukaan noudossa on joka kerta oltava läsnä joko
        asiassa sovittelun toimittanut sovittelija tai sosiaaliviranomainen. Jos
        ulosottomies panee täytäntöön tuoretta huoltoa tai asumista koskevaa päätöstä
        tai vahvistettua sopimusta ilman että asiaa olisi käsitelty käräjäoikeudessa, on
        noutoon kutsuttava mukaan sosiaaliviranomainen.
        Etenkin silloin, kun ulosottomies on määrännyt sovittelijan jatkamaan
        sovittelua, on sanottu sovittelija luonnollisesti kutsuttava noutotilanteeseen,
        jollei muuhun menettelyyn ole erityistä syytä.

        Täytäntöönpanolain mukaan sovittelija/sosiaaliviranomainen kutsuu mukaan
        saatavilla olevan lapselle läheisen henkilön. Sanottu läheinen henkilö voi
        olla lapsen isovanhempi, sisarus, kummi, hoitaja tai muu läheinen henkilö.
        Parasta olisi, jos mukaan voitaisiin pyytää sellainen lapselle läheinen henkilö,
        joka suhtautuu vanhempien väliseen erimielisyyteen mahdollisimman
        neutraalisti. Jollei läheisiä henkilöitä asu lähettyvillä tai jos kukaan heistä ei
        ole halukas saapumaan paikalle, nouto voidaan silti toimittaa. Läheisellä
        henkilöllä ei ole oikeutta saada valtion varoista palkkiota tai kulukorvausta.
        Lapselle läheisen henkilön pyytäminen paikalle saattaa olla erityisen tärkeää
        silloin, kun täytäntöönpanoa pyytäneen vanhemman läsnäolo noudossa kärjistää
        tilannetta. Tässä tilanteessa olisi erityisen merkityksellistä, että lasta on
        huolellisesti etukäteen valmisteltu noutoa varten. Lapsen tulisi toisin sanoen
        selkeästi ymmärtää, että hän ei ole menossa läheisen ihmisen luokse, vaan
        toisen vanhempansa luokse. Lasta ei siten saa läheisen henkilön avulla "puijata"
        lähtemään mukaan.
        Sovittelijan/sosiaaliviranomaisen ja lapselle läheisen henkilön lisäksi paikalle
        saattaa olla syytä pyytää lääkäri tai muu asiantuntija. Lääkärin tai muun
        asiantuntijan kutsumisesta päättää sovittelija/sosiaaliviranomainen. Silloin, kun
        kysymyksessä on pieni lapsi tai on odotettavissa kärjistynyt tilanne, tulisi
        sovittelijan/sosiaaliviranomaisen pyytää mukaan esimerkiksi lastenlääkäri,
        lastenpsykiatri tai lapsipsykologi taikka lastensuojelun asiantuntija. Sanotunlaista
        asiantuntija-apua on saatavissa muun muassa perheneuvoloista. Myös
        tarjolla olevia yksityisiä palveluja voidaan käyttää. Palkkio noudossa
        mukanaolosta maksetaan asiantuntijalle valtion varoista. Laskun asiantuntija
        lähettää sosiaalihuollon viranomaiselle (TpA 13 §.

        Ulosottomies samoin kuin käräjäoikeus voi velvoittaa hakijavanhemman
        saapumaan paikalle täytäntöönpanon raukeamisen uhalla. Jollei hakija saavu
        sovittuun paikkaan taikka jos hän saapuu päihtyneenä eikä täten kykene
        asianmukaisesti lapsesta huolehtimaan, noudosta tulee luopua (TpL 17 § 2
        mom., 24 § 2 mom.). Vain jos hakijalla on ollut erittäin hyvä syy olla
        saapumatta ja ilmoittamatta esteestään, voi ulosottomies harkita uutta
        ajankohtaa. Tämän tulisi kuitenkin olla aivan poikkeuksellista, koska ei ole
        hyväksyttävää, että lasta joudutaan valmistamaan useaa noutoa varten.
        Koska täytäntöönpanolain 24 § on erityissäännös ulosottolain 1 luvun esteetöntä
        todistajaa koskevaan säännökseen nähden, noutoon ei ole tarpeen ottaa
        mukaan toimitustodistajaa. Jos jälkikäteen ilmenee erimielisyyttä esimerkiksi
        siitä, vastustiko lapsi noutamista ja miten hän sen ilmaisi, on läsnä kuitenkin
        aina vähintään yksi henkilö ulosottomiehen lisäksi eli sovittelija/sosiaalivi-
        ranomainen. Jos paikalla on vielä lapselle läheinen henkilö ja lääkärikin, on
        toimitustodistajan mukanaolo turhaa. Lapsen kannalta on hämmentävää ja
        pelottavaa, jos häntä tulee noutamaan suuri joukko vieraita ihmisiä.
        Jos tilanne on sellainen, että noudettava lapsi ei puhu suomenkieltä, ulosottomiehen
        tulee hankkia paikalle tulkki. Usein tulkkina voi toimia lapselle
        läheinen henkilö. Jos hakijavanhemman läsnäololle ei ole estettä, ei tulkkia
        yleensä myöskään tarvita.

        Jollei läheinen henkilö tai hakijavanhempi samalla voi toimia tulkkina, on tulkki välttämätön, jotta lapsen tahto voidaan todeta
        luotettavalla tavalla ja hänen kanssaan voidaan keskustella kielellä, jota hän
        varmasti ymmärtää. Tulkin käytöstä aiheutunutta kulua voidaan pitää
        ulosottolainlain 8 luvussa tarkoitettuna täytäntöönpanokuluna.
        Olisi asianmukaista, jos ulosottomies, sovittelija/sosiaaliviranomainen, lapselle
        läheinen henkilö, hakija sekä mahdollisesti myös lapsipsykologi, lastenpsykiatri
        tai muu asiantuntija voisivat etukäteen ennen noudon toimittamista keskustella
        asiasta sopivassa paikassa, jolloin voitaisiin harkita, miten tapauksessa olisi
        lapsen kannalta paras menetellä. Jos on odotettavissa, että saatetaan
        poikkeuksellisesti tarvita poliisin virka-apua, olisi myös poliisi kutsuttava
        etukäteisneuvotteluun ja varmistuttava, että poliisi saa asiasta luotettavat
        taustatiedot.
        Paikka ja aika
        Se, mistä paikasta lapsi tulisi noutaa, riippuu tilanteesta. Pääsääntöisesti lapsi
        olisi syytä noutaa asuinpaikastaan. Päiväkodista tai koulusta hakemista tulisi
        välttää viimeiseen saakka - varsinkaan poliisin virka-apua käyttäen -koska
        tällainen tilanne loukkaa lapsen intimiteettisuojaa ja muodostuu helposti
        pelottavaksi myös muille lapsille, jotka joutuvat sen todistamaan. Lapsi itse
        saattaa kokea noutamisen muualta kuin asuinpaikasta leimaavaksi.
        Asuinpaikasta noutamisessa tulisi huoltomieheen tai lukkoseppään turvautumista
        välttää aivan viimeiseen asti, koska sisään tunkeutumisesta saattaa
        lapselle aiheutua vaikeita pelkotiloja. Jollei vastaajavanhempi suostu avaamaan
        ovea, voidaan vielä pyrkiä ottamaan häneen yhteyttä puhelimitse. Jos vastaajavanhempi
        ei sittenkään suostu avaamaan ovea ja varsinkin jos noutoyritys on
        samasta syystä jo aiemmin lykätty, ei ole muuta mahdollisuutta kuin toimia ja
        yrittää rauhoittaa tilannetta sisäänpääsyn jälkeen. Samoin on toimittava
        vastaajavanhemman vastustuksesta huolimatta silloin, kun kysymys on huoltoa
        tai asumista koskevan päätöksen täytäntöönpanosta ja lapsen olot vastaajavanhemman
        luona ovat sellaiset, että lapsen etu vaatii nopeaa täytäntöönpanoa.
        Ei ole asianmukaista, että lapsen nouto toteutetaan "sieppauksenomaisesti",
        toisin sanoen, että lapsi esimerkiksi koulumatkalta tai pihalta viedään hyvin
        nopeasti ulosottomiehen autoon. Eri asia on, jos lapselle läheinen henkilö tai
        hakija itse pystyy selittämään, mistä on kysymys ja lapsi haluaa lähteä mukaan.
        Tällöin on aina ehdittävä varmistumaan riittävästi kehittyneen lapsen tahdosta.
        Noutamisesta tulee niin pian kuin mahdollista ilmoittaa vanhemmalle, jonka
        luona lapsi asuu tai oleskelee.
        Noudon ajoittamista sellaiseen kellonaikaan, joka on lapselle epätavallinen aika
        lähteä ulos, tulisi välttää. Lapsen väsymys vain pahentaa tilannetta.
        Konkreettinen noutotilanne
        Täytäntöönpanolain 3 §:n mukaan kaikki lapseen kohdistuvat toimenpiteet on
        suoritettava mahdollisimman hienovaraisesti ja lasta järkyttämättä.

        Hienovaraisuus tarkoittaa muun muassa sitä, että jos poikkeuksellisesti
        joudutaan turvautumaan poliisin virka-apuun, poliisi ei pääsääntöisesti saisi
        saapua paikalle poliisin tunnuksin varustetulla virka-autolla ja virka-asussa.
        Vastaajavanhemmalle on toki syytä niin ulosottomiehen kuin poliisin esittää
        virkamerkki.
        Koska laki edellyttää noudon toimittamista hienovaraisesti, tulee lasta suojella
        kaikilta ylimääräisiltä haittatekijöiltä. Jos esimerkiksi kerrostalon rappukäytävässä
        on asiaan kuulumatonta väkeä, kuten naapureita tai lehdistöä, ulosottomies
        voi kehottaa heitä poistumaan paikalta (toimituspaikka) sekä tarvittaessa
        tätä tarkoitusta varten saada poliisin virka-apua. Ei ole asianmukaista, että lasta
        valokuvataan noutotilanteessa.
        Noutotilanteessa ulosottoviranomaisen tulisi välttää vastaajavanhempaan
        kohdistuvaa voimankäytöllä uhkailua viimeiseen saakka, koska se saattaa johtaa
        vain tilanteen entistä pahempaan kärjistymiseen.
        Etenkin tapaamisoikeuden ollessa kysymyksessä vaikeissakin tilanteissa olisi
        koetettava rauhallisesti keskustellen selvittää asiaa. Sitkeiden keskustelujen
        tuloksena vielä viime hetkilläkin osapuolet voivat löytää keskenään kompromissin
        esimerkiksi niin, että lasta noutamaan tullut vanhempi suostuukin siihen,
        että tapaamiset ovat määräajan valvottuja, jolloin vastaajavanhempi suostuu
        luovuttamaan lapsen. Jos asianosaiset pääsevät asiasta sovintoon, on paikalla
        olevan sosiaaliviranomaisen tai sovittelijan tehtävä asiasta kirjallinen sopimus.
        Läheskään aina vastaajavanhempi ei halua kiusaamistarkoituksessa estää
        tapaamisia tai huollon tai asumisen siirtämistä, vaan usein hänellä on
        menettelyynsä mielestään perusteltu syy. Ulosottomiehellä ei kuitenkaan ole
        oikeutta ryhtyä tutkimaan käräjäoikeuden antaman täytäntöönpanomääräyksen
        oikeellisuutta. Jos asia on ylemmän tuomioistuimen käsiteltävänä eikä täytäntöönpanoa
        ole keskeytetty, on asiassa toimittava, jos lapsen itsemääräämisoikeus
        ei aseta estettä.
        Jos kuitenkin vastaajavanhempi noutovaiheessa tuo esiin sellaisia seikkoja
        täytäntöönpanoa vastaan, joita ei ole selvitetty tuomioistuimessa ja jotka
        aiheuttavat sen, että ulosottomiehen arvion mukaan nouto olisi selvästi vastoin
        lapsen etua, voidaan eräänlaisena hätäkeinona menetellä siten, että noudon
        täytäntöönpanoa hiukan lykätään. Ulosottomiehen tulisi keskustella
        esimerkiksi sosiaaliviranomaisten kanssa tilanteesta. Jos lapsen vanhempi tai
        sosiaalilautakunta panee vireille lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan
        asian (HTL 14 §), siinä on mahdollista antaa väliaikaismääräys tai täytäntöönpanon
        keskeytysmääräys.
        Ulosottoviranomaisella, sovittelijalla/sosiaaliviranomaisella ja lääkärillä/muulla
        asiantuntijalla sekä myös lapselle läheisellä henkilöllä on täytäntöönpanolain 24
        §:n ja ulosottolain yleisten periaatteiden mukaisesti oikeus mennä
        vastaajavanhemman asuntoon, jos lapsi on siellä. Myös hakijan on sallittava
        tulla sisälle ainakin silloin, kun ulosottomies tai käräjäoikeus on määrännyt
        hänet paikalle ja ulosottomies katsoo, että olisi parasta, että hakija itse ottaisi lapsen vastaan.

        Jos vanhempi, jonka luota lapsi noudetaan, ei kykene tai halua avustamaan
        lapsen matkaan varustamisessa, tulisi ulosottomiehen kehottaa tilanteesta
        riippuen sovittelijaa/sosiaaliviranomaista, lapselle läheistä henkilöä taikka
        hakijavanhempaa siitä asianmukaisesti huolehtimaan.
        Jos hakija on velvoitettu esimerkiksi tallettamaan passi taikka tekemään muu
        käräjäoikeuden noudon ehdoksi asettama toimi (TpL 17 §), ulosottomiehen on
        valvottava, että hakija ennen noutoa noudattaa, mitä hänen velvollisuudekseen
        on asetettu.
        Jos tapaamiset on määrätty valvottuna, ulosottomiehen tulee varmistaa, että
        lasta ei luovuteta yksin hakijalle. Jos tapaaminen on määrätty tapahtuvaksi
        tietyssä paikassa, ulosottomiehen tulee huolehtia lapsen kuljettamisesta
        sanottuun paikkaan.
        Noudon siirtäminen
        Jos noutamista ei voida lapsen sairauden, järkyttyneen mielentilan tai muun
        syyn takia suorittaa, se on siirrettävä myöhempään ajankohtaan (TpL 3 § 2
        mom.). Jos nouto on siirretty lapsen järkyttyneisyyden vuoksi, tulisi harkita,
        olisiko nouto toteutettavissa muulla tavalla, joka aiheuttaa lapselle vähemmän
        järkytystä. Jos lapsi on tai saattaa olla sairas, nouto on siirrettävä myöhempään
        ajankohtaan. Päätös siitä, onko lapsi niin järkyttynyt tai sairas, että noutamista
        ei voida toimittaa, on tehtävä yhdessä lääkärin tai muun asiantuntijan kanssa.
        Jos tilanne kärjistyy esimerkiksi siitä syystä, että paikalle kerääntyneitä ihmisiä
        ei saada kohtuudella poistetuksi, on lapsen kannalta parempi, että nouto
        siirretään. Kuitenkin jos nähdään, että lapsen olot ovat sellaiset, että huoltoa tai
        asumista koskeva päätös on välttämätöntä heti panna täytäntöön, voidaan
        käyttää tarvittavia voimakeinoja.
        Nouto siirtyy luonnollisesti myös silloin kun lasta ei tavata noutoyrityksessä.
        Noudosta luopuminen
        Noudosta on luovuttava silloin, kun 12 vuotias tai nuorempi, mutta riittävän
        kehittynyt lapsi vastustaa täytäntöönpanoa eli sitä, että menisi tapaamaan toista
        vanhempaansa taikka että menisi hänen luokseen asumaan. Täytäntöönpanon
        vastustaminen ei ole sama asia kuin täytäntöönpanotilanteen vastustaminen.
        Lapsi on riittävän kehittynyt silloin, kun hän pystyy itsenäisesti tuomaan esiin
        oman kantansa ja sanomaan sille perustelut. Aikaisemmin esiintyi epäselvyyttä
        sen suhteen, tuleeko ulosottomiehen ottaa huomioon riittävästi kehittyneen
        lapsen vastustus noutovaiheessa.

        Uuden lain perustelut ja Suomea velvoittavat
        kansainväliset sopimukset kuitenkin selkeästi edellyttävät, että lapsen itsemääräämisoikeus tulee ottaa huomioon vielä noutovaiheessakin.
        Se, milloin lapsi on niin kehittynyt, että hänen mielipiteeseensä voidaan
        kiinnittää huomiota, riippuu lapsen yleisestä kehitysasteesta. Koska ulosottomies
        lakimieskoulutuksen saaneena ei ole asiantuntija näissä kysymyksissä,
        voidaan lähtökohtana pitää sovittelijan arviota asiasta. Sovittelijan kanta ja sitä
        koskevat perustelut ilmenevät sovittelukertomuksesta. Koska kysymyksessä on
        lapsen itsemääräämisoikeus, asianosaisten eli lapsen vanhempien käsitykselle
        lapsen kehitysasteesta tai mielipiteestä ei voida antaa määräävää merkitystä,
        vaikka he olisivat poikkeuksellisesti asiasta samaa mieltä. Kysymys ei ole toisin
        sanoen asianosaisten välillä sovittavasta asiasta, vaan lapselle itselleen
        kuuluvasta oikeudesta.
        Jos sovittelijan riittävän kehittyneenä pitämä lapsi ei ole vastustanut
        täytäntöönpanoa sovittelukertomuksen mukaan, mutta kuitenkin esimerkiksi
        jatketussa sovittelussa tai muutoin ulosottomiesvaiheessa käy ilmi lapsen
        vastustus, on lapsen itsemääräämisoikeutta kunnioitettava. Itsemääräämisoikeuteen
        kuuluu, että lapsella on oikeus muuttaa mielipidettään ja
        mielipiteen muuttaminen on mahdollista vielä noutovaiheessakin. Silloin, jos
        lapsi on sovittelijalle käräjäoikeusvaiheessa ilmaissut halunsa tavata toista
        vanhempaansa taikka mennä hänen luokseen asumaan, on huolellisesti
        koetettava selvittää, vastustaako lapsi itse noutotilannetta vaiko toisen
        vanhemman luokse menemistä. Lapsen mielipide on varmistettava rauhallisissa
        oloissa mieluiten asiantuntijan (sovittelija tai virka-apua esimerkiksi perheneuvolasta)
        avulla, jotta lapsen mielipiteen vaihtumisesta voidaan olla varmoja.
        Asia, jossa käräjäoikeus on katsonut lapsen riittävän kehittyneeksi ja jossa lapsi
        on ilmaissut vastustuksensa, ei tule vireille ulosottomiehelle, koska
        täytäntöönpanosta sanotussa tilanteessa luovutaan käräjäoikeuden päätöksellä.
        Sen sijaan jos käräjäoikeus on katsonut, että täytäntöönpanoa vastustava lapsi ei
        ole riittävän kehittynyt, on käräjäoikeuden kantaa syytä pitää lähtökohtaisesti
        määräävänä täytäntöönpanossakin. Usein näissä tilanteessa on jouduttu
        käräjäoikeudessa hankkimaan asiantuntijaselvitystä ja kuulemaan sovittelijaa
        sekä asianosaisia, mahdollisesti myös lasta itseään.
        Aivan poikkeuksellisesti, jos lapsen kehitystasoa ei ole käräjäoikeudessa voitu
        perusteellisesti selvittää ja jo kehittynyt lapsi selkeästi ilmaisee vastustuksensa,
        voi ulosottomies katsoa vastoin käräjäoikeuden päätöstä, että lapsella on
        itsemääräämisoikeus ja jättää noudon toimittamatta. Ulosottomiehen sanottu
        päätös on valituskelpoinen. Valitus, joka koskee ulosottomiehen kannanottoa
        lapsen itsemääräämisoikeuden suhteen, saattaa ulosottolain uuden 10 luvun
        (197/96) säännökset huomioon ottaen tulla vireille muussa kuin täytäntöönpanoasiassa
        päätöksen antaneessa käräjäoikeudessa.
        Käsillä saattaa olla myös sellainen tilanne, että käräjäoikeus on antanut
        täytäntöönpanomääräyksen vastoin lapsen tahtoa sillä perusteella, että ei ole
        katsonut lapsen olevan riittävän kehittynyt ja vastapuoli on valittanut asiasta
        hovioikeuteen eikä hovioikeus ole keskeyttänyt täytäntöönpanoa.

        Jos ulosottomies tässä tilanteessa kuitenkin katsoo, ettei kysymys lapsen
        kehittyneisyydestä ole selvä, saattaa olla perusteltua hiukan lykätä noutamista,
        kunnes hovioikeuden päätös asiassa saadaan. Olisi ongelmallista, jos kysymys
        lapsen riittävästä kehittyneisyydestä olisi vireillä samanaikaisesti täytäntöönpanoasiana
        hovioikeudessa ja -ulosottomiehen kieltäytyessä noudosta ulosoton
        valitusasiana käräjäoikeudessa.
        Noudosta tulee luopua myös silloin, kun hakija ei ole noudattanut hänelle
        noudon ehdoksi asetettuja velvoitteita (esimerkiksi tallettanut passia
        ulosottomiehelle taikka on hankkinut toisen passin luovuttamansa tilalle taikka
        ei ole saapunut paikalle vaikka käräjäoikeus tai ulosottomies on hänet siihen
        velvoittanut taikka on tullut paikalle päihtyneenä). Vain aivan poikkeuksellisista
        syistä ulosottomies voi harkita uutta noutoyritystä. Jos noudosta luovutaan
        hakijasta itsestään riippuvasta syystä, hakija voi hakea uutta noutomääräystä
        käräjäoikeudelta. Jos kysymyksessä on ollut huoltopäätöksen suora
        täytäntöönpano ja täytäntöönpanoa haetaan uudelleen ulosottomieheltä, on asia
        syytä siirtää käräjäoikeuteen täytäntöönpanolain 22 §:n 2 momentin nojalla.
        Jos käräjäoikeuden täytäntöönpanoasiassa antamassa päätöksessä on määritelty
        sen tapaamisen tai luonapidon ajankohta, johon lapsi noudetaan ja jos hakija
        aikailee hakemuksen jättämisessä ulosottomiehelle niin, että ajankohta menee
        ohi, joudutaan noudosta luopumaan. Samoin käy silloin, kun ajankohta menee
        ohi noutoyrityksen epäonnistumisen vuoksi.
        Noudosta joudutaan luopumaan myös silloin, kun todetaan, että lapsi on viety
        ulkomaille.
        Jos sen sijaan on otaksuttavissa, että lapsi oleskelee kotimaassa, on ulosottomiehen
        pyrittävä poliisin virka-avun kautta selvittämään lapsen olinpaikka ja
        tarvittaessa siirtämään asia tapaamispaikan ulosottoviranomaiselle.
        Noudon jälkeinen tilanne
        Sen jälkeen kun lapsi on luovutettu henkilölle, jolle lapsi on määrätty
        noudettavaksi tai viety valvotun tapaamisen paikkaan, päättyy viranomaisten
        osuus asiassa.
        Olisi kuitenkin suositeltavaa, että ellei perheneuvola ole ollut asiassa mukana,
        sovittelija informoisi asiasta perheneuvolaa, johon lapselle ja molemmille
        vanhemmille olisi hyvä pyrkiä järjestämään tilaisuus purkaa noutoon ja sen
        jälkeiseen tilanteeseen liittyviä tuntojaan.
        Jos sovittelijalla/sosiaaliviranomaisella tai lasta noutoon valmistaneella
        asiantuntijalla siihen suinkin on mahdollisuus, olisi tärkeää, jos juuri hän voisi
        noudon jälkeen keskustella asiasta lapsen kanssa. Tällöin lapsi voisi luontevasti
        purkaa tuntojaan samalle henkilölle, joka on hänen kanssaan keskustellut ennen
        noutoa. Kysymyksessä olisi tällöin normaali perheneuvola- tai sosiaalityö, josta
        ei voida maksaa erillistä palkkiota.

        IV Muuta huomioitavaa noudossa
        Ennen noutoon ryhtymistä ulosottomiehen tulisi selvittää asian aikaisempia
        vaiheita sekä lapsen mielipiteen selvittämistä. Ulosottomiehen tulisi hankkia
        käyttöönsä käräjäoikeudesta sovittelukertomus ja myös muut asiassa kertyneet
        asiakirjat.
        Ulosottomiehen olisi myös pyrittävä keskustelemaan asiasta sovittelijan tai
        sovittelijoiden kanssa siitä riippumatta, jatketaanko sovittelua. Sovittelijalta on
        todennäköisesti saatavissa arvokasta tietoa siitä, mikä olisi lapsen kannalta
        vähiten haitallinen menettelytapa.
        Myös vastaajavanhemman kanssa olisi pyrittävä keskustelemaan asiasta.
        Noudon ajankohdasta ja noutopaikasta olisi pyrittävä etukäteen ilmoittamaan
        vastaajavanhemmalle. Se, että yllättäen oven taakse saapuu joukko ihmisiä lasta
        noutamaan, on omiaan aiheuttamaan ärtymystä. Vastaajavanhempi, joka saa
        ennakkoilmoituksen, voi myös niin halutessaan valmistaa lasta noutotilanteeseen,
        vaikka itse vastustaakin noutamista. Jos on olemassa pelko siitä, että
        lapsi viedään maasta tai piilotetaan kotimaassa taikka jos vastaajavanhemman
        aikaisemman käyttäytymisen perusteella on odotettavissa, että hän käyttää
        ennakkoilmoitusta hyväkseen tilanteen vaikeuttamiseksi (kutsuu paikalle
        tiedotusvälineitä tms), se voidaan jättää antamatta.
        Vastaajalta tai hakijalta ei saa periä noutamisesta ulosottomaksuja. Jos
        noutamisesta on aiheutunut suoranaisia kuluja, ne peritään ulosotto 8 luvun
        mukaisesti asianosaisilta.
        V Väliaikainen turvaamistoimi ilman tuomioistuimen määräystä
        Väliaikaiset turvaamistoimet eivät ole käytettävissä tapaamispäätöksen
        täytäntöönpanossa.
        Väliaikaiset kiireturvaamistilanteet, joissa ulosottomies tai poliisi joutuu ilman
        täytäntöönpanomääräystä toimimaan ovat seuraavat:
        1. täytäntöönpanolain mukainen turvaamistoimi huoltopäätöksen turvaamiseksi
        (TpL 25 § 2 mom.)
        2. HTL:n mukainen turvaamistoimi yhteishuoltotilanteessa (HTL 48 a §)
        Täytäntöönpanolain mukainen turvaamistoimi
        Hakijana täytäntöönpanolain mukaisessa turvaamisessa voi olla huoltaja tai
        yhteishuoltaja.
        Täytäntöönpanolain mukaisen kiireturvaamistoimen perusedellytyksenä on, että
        huoltoa koskeva täytäntöönpanoasia on vireillä käräjäoikeudessa tai
        ulosottomiehellä itsellään tai että se voisi olla vireillä.

        Toimen tarkoituksena on turvata lapsen huoltoa tai asumista. Kysymyksessä on toisin sanoen tilanne, jossa hakijalla on
        - (yksin)huoltoa koskeva päätös/vahvistettu sopimus,
        - asumista koskeva päätös/vahvistettu sopimus (vastapuoli yhteishuoltaja) tai
        - oikeus saada ilman päätöstäkin lapsi palautetuksi (lapsi on esimerkiksi
        sukulaisten luona, ks. TpL 1 § 1 ja 3 mom.)
        Tällöin kiireturvaamiseen voidaan ryhtyä jos on aihetta otaksua,
        - että lapsi täytäntöönpanon estämiseksi viedään maasta tai
        -muutetaan paikasta toiseen tai
        - asia muutoin on kiireellinen ja että
        -tuomioistuin ei ole käytettävissä eli
        -täytäntöönpanoasia on vireillä, mutta sanottu tuomioistuin ei
        juuri silloin päivystä tai
        - täytäntöönpanoasiaa ei voida panna vireille, koska tuomioistuin
        ei päivystä, taikka
        - tilanne on niinakuutti, ettei ehditä kääntymään käräjäoikeuden
        puoleen (lapsi on jo lentokentällä tai satamassa)
        Väliaikainen turvaamistoimi voidaan toisin sanoen suorittaa, jos käräjäoikeus
        on kiinni tai asia on niin kiireellinen, että asiaa ei ehditä viemään käräjäoikeuteen
        ja jos lapsi pyritään kaappaamaan ulkomaille, piilottamaan kotimaassa
        taikka jos lapsen olosuhteet käyvät huonoiksi siellä, missä hän oleskelee.
        Viimeksi mainitussa tilanteessa saattaa olla vaihtoehtoisesti käytettävissä lastensuojelutoimenpiteet,
        etenkin kiireellinen huostaanotto sosiaaliviranomaisen
        päätöksellä. Huostaanotto on kuitenkin lähtökohtaisesti tarkoitettu käytettäväksi
        siten, että seurauksena on lapsen sijoittaminen kodin ulkopuolelle, kun taas
        täytäntöönpanolain mukaisen väliaikaisen turvaamistoimen tarkoituksena on
        päätöksessä tai sopimuksessa vahvistetun huollon ja asumisen turvaaminen eli
        lapsen palauttaminen kotiin joko suoraan ("sijoittaminen" kotiin) tai
        väliaikaisen kodin ulkopuolelle sijoittamisen kautta.
        Jos asia on vireillä ulosottomiehellä tai laitetaan samalla vireille ulosottomiehen
        luona suorana täytäntöönpanona (huoltopäätös, joka alle 3 kk), kiireturvaamisen
        sijasta on mahdollista noutaa lapsi ja panna päätös siten täytäntöön. Usein
        kiireturvaamistilanteet ovat sellaisia, joissa täytäntöönpanolain 22 §:n 2
        momentin mukaiset edellytykset käräjäoikeuteen siirtämiselle eivät täyty. Jos
        lapsi on jo yritetty viedä pois maasta, on selvää, että käräjäoikeus tulisi joka
        tapauksessa antamaan noutomääräyksen ilman sovittelua.
        Jos kysymyksessä on kehittynyt lapsi, saattaa epäselvässä ja kiireellisessä
        tilanteessa silloinkin, kun olisi mahdollisuus suoraan noutoon täytäntöönpanolain
        22 §:n 1 momentin nojalla, käsitellä asia mieluummin turvaamistoimena,
        jolloin lapsen mielipidettä voidaan myöhemmin selvittää asianmukaisesti
        käräjäoikeudessa.

        HTL:n mukainen turvaaminen
        HTL 48 a §:n mukaisen väliaikaisen turvaamistoimen tarkoitus ei ole täytäntöönpanon turvaaminen, vaan toisen huoltajan määräämisoikeuden
        loukkaamisen estäminen. Tällöin sekä hakijan että hänen vastapuolensa on
        oltava yhteishuoltajia.
        HTL 48 a §:n mukainen turvaamistoimi täydentää täytäntöönpanolain mukaista
        turvaamista ja soveltuu yhteishuoltotilanteisiin silloin, kun täytäntöönpanolain
        mukainen turvaaminen ei tule kysymykseen eli kun:
        1) yhteishuoltajuus perustuu lakiin (ei päätöstä/vahvistettua sopimusta) tai
        2) turvaamistoimen hakijana on se asianosaisista, joka ei voisi olla hakijana
        täytäntöönpanolain tarkoittamassa turvaamisessa eli se yhteishuoltajista, jonka
        luokse lasta ei ole määrätty asumaan.
        Tällaisessa tilanteessa yhteishuoltaja voi hakea turvaamistointa suoraan
        ulosottomieheltä tai poliisilta, jos
        -on perusteltua aihetta otaksua, että toinen huoltaja aikoo ilman hakijan
        suostumusta viedä lapsen luvattomasti pois maasta,
        -ja asia on niin kiireellinen, että maastavientiä ei voida estää HTL 17 §:ssä
        tarkoitetulla käräjäoikeuden antamalla väliaikaismääräyksellä.
        Jos yhteishuoltajuus perustuu lakiin, HTL:n mukaisen turvaamistoimen
        seurauksena yhteishuoltaja saa mahdollisuuden laittaa huoltoa koskevan asian
        vireille käräjäoikeudessa ja pyytää siinä yhteydessä väliaikaismääräystä siitä,
        kenelle lapsen huolto käsittelyn ajaksi uskotaan.
        Jos taas tilanne on sellainen, että huoltopäätös tai vahvistettu sopimus on jo
        olemassa ja hakijana on se yhteishuoltajista, jonka luokse lasta ei ole määrätty
        asumaan, hän voi turvaamistoimen jälkeen laittaa vireille huollon tai asumisen
        siirtämistä koskevan asian.
        Maastavienti
        Sekä täytäntöönpanolain että HTL:n mukaisessa kiireturvaamisessa toimenpiteen
        edellytykset periaatteessa on oltava selvästi havaittavissa.
        Etenkin maastavientitapauksissa itse tilanne on usein sellainen, että se oikeuttaa
        turvaamistoimen suorittamiseen. Jos lapselle on hankittu matkalippu tavalla,
        joka poikkeaa tavanomaisesta seuramatkailusta tai siihen rinnastettavasta
        lomamatkasta taikka jos on hankittu vain menolippu tai jos paluupäivä on
        kaukainen taikka jos muusta valmistautumisesta on havaittavissa, että lasta
        ollaan todennäköisesti viemässä pysyvästi ulkomaille, on lapsen ja vanhemman
        lähtö estettävä huoltajan vaatimuksesta.
        Maastavienti voidaan estää, jos hakija on huoltaja ja lapsen kaappausta yrittävä
        on:
        - yhteishuoltaja lain nojalla (turvaamistoimen perusteena HTL 48 a §),
        - yhteishuoltaja, jonka luokse lapsi on määrätty asumaan (HTL 48 a §),
        - yhteishuoltaja, jonka luokse lasta ei ole määrätty asumaan (TpL 25 §) taikka
        - vanhempi, joka ei ole huoltaja, mutta jolla on tapaamisoikeus (TpL 25 §)

        - henkilö, jonka luona lapsi on asunut ilman perustetta (TpL 25 §)
        Hakijana ei voi olla henkilö, jolla on pelkkä tapaamisoikeus ilman
        yhteishuoltajuutta.
        Jos tilanne on se, että pysyvä maastavienti on todennäköinen, mutta jonkin
        verran on myös vastaanpuhuvia seikkoja eli että kysymyksessä saattaa olla
        lomamatka, on parempi estää lapsen maastalähteminen, kuin antaa ehkä
        peruuttamattoman poismuuttamisen toteutua. Ääritapauksessa henkilö, jonka
        lomamatka on turvaamistoimen vuoksi mennyt pilalle, voi saada vahingonkorvausta
        vastapuoleltaan ja valtiolta. Vakuutta vahingon korvaamisesta hakijalta
        ei kuitenkaan vaadita.
        Kysymys on summaarisesta menettelystä
        Perustuipa väliaikainen turvaamistoimi täytäntöönpanolain 25 §:ään taikka HTL
        48 a §:ään, toimenpiteen suorittamisessa otettava huomioon täytäntöönpanolain
        3 §:n vaatimukset. Myös turvaamistoimi on pyrittävä
        suorittamaan mahdollisimman hienovaraisesti ja lasta järkyttämättä. On
        kuitenkin selvää, jos turvaamistoimena tehtyä lapsen haltuunottoa ei ole
        mahdollista lykätä, koska lapsi muutoin poistuu maasta tai hänet piilotetaan,
        lapsen järkyttyneisyyskään ei ole sellainen syy, että tämän olisi annettava
        tapahtua.
        Täytäntöönpanolaissa ja HTL:ssa tarkoitetut väliaikaiset turvaamistoimet ovat
        siinä mielessä normaaleja summaarisia turvaamistoimia, että niitä käyttämällä
        pyritään turvaamaan pääprosessi eli lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta
        koskeva oikeudenkäynti taikka vastaava täytäntöönpanoprosessi. Tästä syystä
        turvaamistoimitilanteessa ei voida ryhtyä tutkimaan lapsen mielipidettä samalla
        tavalla kuin varsinaisessa prosessissa. Kysymys on summaarisesta menettelystä,
        jonka ensisijaisena tarkoituksena on estää lapsen maasta vieminen tai
        kotimaassa tapahtuva kätkeminen. Tämän jälkeen selvitetään lapsen
        mielipidettä ja kehitysastetta asianmukaisessa normaalimenettelyssä.
        Etenkin jos tilanne on hyvin kriittinen eli lapsi on jo lähdössä ulkomaille, ei ole
        mahdollisuutta esimerkiksi lentokentällä ryhtyä tutkimaan lapsen kehitysastetta
        ja mielipidettä jollei asia ole aivan selvä ts. jollei lapsi ole jo selvästi riittävän
        kehittynyt ymmärtääkseen, että kysymyksessä on pysyvä maastamuutto.
        Silloinkaan kun lapsi on yli 12 vuotta ei välttämättä voida olla varmoja,
        ymmärtääkö hän tilanteen ennen kuin se on mahdollisesti asiantuntijan avulla
        selitetty hänelle rauhallisissa oloissa.
        Toimivalta ja hakemus
        Asiassa on rinnakkainen toimivalta tapaamispaikan ulosottomiehellä ja
        poliisilla. Koska sekä ulosottovirastot että kihlakunnanvirastot noudattavat
        samoja viraston aukioloaikoja kuin käräjäoikeus, on odotettavissa, että kiireturvaamista
        viraston aukioloajan ulkopuolella pyydetään pääsääntöisesti poliisilta.
        Koska kiiretoimi akuuttitilanteessa voidaan joutua tekemään viraston
        aukioloaikanakin ilman käräjäoikeuden määräystä, saattaa myös ulosottomiehille tulla lasta koskevia kiireturvaamispyyntöjä.

        Turvaamistoimihakemus on tehtävä kirjallisesti ja siihen liitettävä huoltoa
        koskeva päätös tai vahvistettu sopimus mukaan. Asian luonne huomioon ottaen
        suuria vaatimuksia hakemukselle ei voida asettaa. Riittää, että siitä ilmenee
        aivan keskeiset seikat (hakijan nimi, osoite, vaatimus lyhyesti ja muiden
        asianosaisten nimet). Erittäin kiireellisessä tapauksessa on hyväksyttävä myös
        epävirallinen kopio päätöksestä tai vahvistetusta sopimuksesta. Tätä menettelyä
        puoltaa se, että kysymys on turvaamistoimesta ja että yhteishuoltajuus HTL 48 a
        §:n tapauksessa saattaa perustua suoraan lakiin. Viimeksi mainitussa tapauksessa
        on syytä tehdä kysely väestörekisterikeskukseen.
        Heti turvaamistoimen jälkeen ulosottomiehen on lähetettävä käräjäoikeudelle
        täytäntöönpanolain 25 §:n 3 momentissa ja täytäntöönpanoasetuksen 11 §:ssä
        tarkoitettu ilmoitus lapsen sijoittamisesta ja hakijan hakemus liitteineen. Tässä
        yhteydessä asiakirjoja voidaan vielä täydentää taikka toimittaa asiakirjojen
        täydennykset myöhemmin, mutta kuitenkin mahdollisimman pian käräjäoikeuteen.
        Oikeusministeri Kari Häkämies
        Vanhempi hallitussihteeri Marja-Liisa Tolvi
        LIITTEET Laki lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta
        Asetus lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta
        TIEDOKSI Sosiaali- ja terveysministeriö
        Sisäasiainministeriö
        Lääninhallitukset
        Käräjäoikeudet
        Hovioikeudet

        Faktaa, vai fiktiota? Löytyi sieltä "huuhaasivuilta".

        Siinä sitä olisi jokaiselle hieman mietittävää lapsen oikeudesta.


      • 876
        muistatko Nikon kirjoitti:

        Toivottavasti näin on. Kuka muistaa tapaus Nikon? Lapsi otettiin vanhemmiltaan psykiatriseen sairaalaan kahdeksi tai kolmeksi vuodeksi insestiepäilyjen vuoksi. Niitä ei voitu todistaa oikeiksi, mutta vanhemmilta evättiin oikeus tavata lastaan. Vanhemmat ovat kai valittaneet Eu:n ihmisoikeustuomioistuimeen. Asian käsittely lienee vielä kesken. Kuka tietää? Vanhemmat ovat moittineet nimenomaan psykiatreja vääristä tulkinnoista.

        MUSTA SE OIS HYVÄ JOS TULIS LOPETUS TAPAUS OUTI KOSKI JA POJILLE


    • Adolf_Eisenkreuz

      Jankkaus on näemmä elämän suola. Ja sua vanha suola kovasti janottaa.

      - Adolf -

    • ajankohta

      nyt kun taas kello käy kohti keskiyötä alkaa täällä näkymään järjenköyhyys. Päiväsaikaan on täälläkin järjellisiä kome´mennteja, illa tunuu olevat hullut ja humalaiset taas liikkeellä

    • Ihmettelijä

      Saatko paljonkin liksaa näistä teksteistä, rapakon takaako?

    • lasten puolella

      Miksi nuorten päätöskykyä aliarvioidaan? Törkeää!!
      Kyllä pojat tietää itse parhaiten(ja minä)!

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Putin hoiti Suomen natoon ja myös Ruotsin

      Iso kiitos Vladimir Putinille. Hänen ansiosta pääsemme nyt Natoon. Putin halusi Naton lähelle ja nyt sai. Voimme tästä kiittää vain Putinia.
      Maailman menoa
      641
      7831
    2. Niinistö teki hetkessä Suomesta Venäjän ydinaseiden maalitaulun

      Kaiken lisäksi mies vielä lällätteli Putinille eilisessä tiedotustilaisuudessa ja käski katsomaan itseään peiliin. Kyllä vähän asiallisempaa käytöstä
      Maailman menoa
      431
      2109
    3. Voi Stefu ja sun kiivas luonteesi

      Sielä lentelee ullakkohuoneiston ikkunasta daamin vaatteet ja matkalaukut pitkin pihaa. Toisaalta,en ihmettele yhtään että tämä suhde päättyi näin,kyl
      Kotimaiset julkkisjuorut
      220
      1998
    4. Poliisi otti Stefun kiinni!

      Seiska tietää kertoa.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      143
      1596
    5. Veikkaus: Miten The Rasmus pärjää Euroviisuissa?

      Euroviisuhuuma on ylimmillään, kun Suomi ja The Rasmus taistelee biisillään Jezebel. Bändi on tikissä, kunhan Lauri Ylösen ääni kantaa. Mitä veikka
      Viihde ja kulttuuri
      51
      1219
    6. Ohhoh! Martina Aitolehti ja seurapiirihurmuri-Jesper ekassa yhteiskuvassa - Sutinaa Mallorcalla!

      Martina Aitolehti ja seurapiirijulkkis-Jesper nauttivat toisistaan varsin vauhdikkaissa merkeissä Mallorcalla. Aitolehti ei ole esitellyt rakastaan vi
      Kotimaiset julkkisjuorut
      25
      1158
    7. Stefanilta tuli taas karu totuus Sofiasta

      Marokkolainen h*o*ra! Voi tsiisus kun mulla on hauskaa! Lumput lentää ikkunasta kun Stefu raivoaa h*uralleen🤣🤣🤣 Nyt ne popparit tulille, tästä tule
      Kotimaiset julkkisjuorut
      95
      1024
    8. Ootko onnellinen kun ei tarvitse

      nähdä tätä tyhmää naamaa enää koskaan? Multa se särkee sydämen, mutta minkäs teen. Vaikka olisi kuinka sinnikäs eikä hellittäisi, se ei aina auta.
      Ikävä
      65
      823
    9. Oletko nähnyt eroottiset kohuleffat? Fifty Shades Of Grey -trilogia tv:stä

      Fifty Shades -trilogia starttaa, kun nuori opiskelijanainen Anastasia tapaa rikkaan liikemiehen. Seksisuhdehan siitä starttaa, höystettynä sadistisill
      Suhteet
      6
      697
    10. Sofia matkii Martinaa

      Sofia etsii omaa lippisjonnea mäkkäreistä ja itiksestä. Tuskin löytää yhtä komeaa.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      133
      670
    Aihe