Jakob ja Alex
On täysin pöyristyttävää, miten yksisilmäisesti tätä tapaus Outi Koskea on maamme medioissa, erityisesti iltapäivälehtijournalismissamme ja muutamassa ns. "roskalehdessä" käsitelty. Medioiden sympatiat ovat koko ajan olleet yksitotisesti Outi Kosken puolella. Yksipuolisuutta osoittaa vahvasti jo se lähtökohta aiheesta kirjoitteluun, että poikien nimet ovat yleisesti mediassa aivan väärät!! Poikien ristimänimet, oikeat nimet ovat Jakob ja Alex. Yhdysvaltojen mediassa tämä on herättänyt ansaittua kummaksuntaa (ajatelkaapa, että Pekka ja Lauri "ristittäisiin" Peteriksi ja Larryksi, jos vastaava tapaus sattuisi "käänteisesti", niin ymmärrätte mitä tarkoitan).
Itse asiassa Kosken poikien, Jakobin ja Alexin, ohella näyttää todella pahasti olevan manipuloitu myös suomalaisen median edustajat, erityisesti nämä edellä mainitut iltapäivälehdet js ns. "roskalehdet". Jopa ei-sensaationhakuisissa asiamedioissa, kuten YLEn TV-uutisissa käytetään pojista vääristeltyä ilmaisua "espoolaispojat". Jakob ja Alex ovat syntyneet ja asuneet koko elämänsä Etelä-Carolinassa, Yhdysvalloissa. Espooseen Jakob ja Alex tulivat viime kesänä (2003) käväisemään kesälomamatkallaan, kesälomalta jolta äiti jätti heidät tapaamisoikeuden päätyttyä palauttamatta kotiin, mielivaltaisesti kaappasi heidät, ja aloitti näiden viattomien lastensa Jakobin ja Alexin aivopesun: Täysin omavaltaisen ja voimakkaan manipuloinnin sekä henkisen väkivallan ja pakotuksen, josta KKO toteaa mm. seuraavaa:
"20. Yleisesti tiedetään, että lapsi saattaa helposti myötäillä sen vanhemman käsityksiä, jonka luona hän asuu, etenkin jos yhteydenpito toiseen vanhempaan on syystä tai toisesta ollut vähäistä tai tapahtunut epäsuotuisissa olosuhteissa. Toista vanhempaa koskevien kielteisten käsitysten myötäily saattaa myös vahvistua sitä enemmän, mitä kauemmin mainitunlainen tilanne jatkuu ja mitä huonommat vanhempien välit ovat.
21. Avioero-oikeudenkäynnin yhteydessä lasten etua selvittämään määrätyn Elizabeth M. Youngin notaarille antamasta kertomuksesta voidaan päätellä, että varsinkin vanhempi lapsi on erityisen altis myötäilemään äitinsä käsityksiä. Vaikka hän täyttää pian 13 vuotta, asiassa esitetyn selvityksen valossa ei voida luotettavasti todeta, että hänen ilmaisemansa kanta edustaisi hänen omaa, asianmukaiseen tietoon ja ymmärrykseen sekä riittävän kypsään harkintaan perustuvaa tahtoaan."
KKO:n presidentti on medialle antamassaan lyhyessä lausunnossa korostanut sitä, että median käsittelee tapausta täysin yksisilmäisesti, ja uutisoi siitä valitsemastaan näkökulmasta, ja että tapaukseen liittyy todella paljon sellaista aineistoa, mikä on ollut median uutisoinnista täysin pimennossa.
Jakob ja Alex ovat nyt onneksemme turvassa, äitinsä heille haitallisten vaikutusmahdollisuuksien saavuttamattomissa, ja odottavat lapsipsykiatrin ym. ammattilaisten hoidossa kotiin pääsyä. Ja se on nyt tässä tilanteessa kaikista tärkeintä. Kotiin pojat palaavat heti kun heidän psyykkinen palautuminen äitinsä henkisestä pakotuksesta ja kidnappauksen järkytyksistä vain sen sallii. Jakob ja Alex ajan kanssa järkytyksestään varmasti toipuvat, kunhan he, toivottavasti pian, pääsevät kotiin viettämään normaalia (lastenoikeuksien mukaista) elämää - mutta ikuisen arven Outi Koski on poikiensa sieluun varmasti onnistunut täysin itsekkäällä ja omavaltaisella toiminnallaan jättämään. Se on varma.
Media voisi, tasapuolisuuden nimissä, nyt kun poikien elämä on pelastettu ja he ovat turvassa, alkaa kirjoittelemaan mm. Kosken rikoksen yhteiskunnalle aiheuttamista kustannuksista, ja mikä olisi oikeutettu rangaistus hänelle tekemistään kahdesta lapsikaappauksesta. Ja kun Koski istuu vankilassa, voisi isä jonkin kuukauden kuluttua kertoa oman tarinansa ja versionsa tapahtuneesta jonkin - mielellään "asialehden" - lööpissä.
On täysin pöyristyttävää, miten yksisilmäisesti tätä tapaus Outi Koskea on maamme medioissa, erityisesti iltapäivälehtijournalismissamme ja muutamassa ns. "roskalehdessä" käsitelty. Medioiden sympatiat ovat koko ajan olleet yksitotisesti Outi Kosken puolella. Yksipuolisuutta osoittaa vahvasti jo se lähtökohta aiheesta kirjoitteluun, että poikien nimet ovat yleisesti mediassa aivan väärät!! Poikien ristimänimet, oikeat nimet ovat Jakob ja Alex. Yhdysvaltojen mediassa tämä on herättänyt ansaittua kummaksuntaa (ajatelkaapa, että Pekka ja Lauri "ristittäisiin" Peteriksi ja Larryksi, jos vastaava tapaus sattuisi "käänteisesti", niin ymmärrätte mitä tarkoitan).
Itse asiassa Kosken poikien, Jakobin ja Alexin, ohella näyttää todella pahasti olevan manipuloitu myös suomalaisen median edustajat, erityisesti nämä edellä mainitut iltapäivälehdet js ns. "roskalehdet". Jopa ei-sensaationhakuisissa asiamedioissa, kuten YLEn TV-uutisissa käytetään pojista vääristeltyä ilmaisua "espoolaispojat". Jakob ja Alex ovat syntyneet ja asuneet koko elämänsä Etelä-Carolinassa, Yhdysvalloissa. Espooseen Jakob ja Alex tulivat viime kesänä (2003) käväisemään kesälomamatkallaan, kesälomalta jolta äiti jätti heidät tapaamisoikeuden päätyttyä palauttamatta kotiin, mielivaltaisesti kaappasi heidät, ja aloitti näiden viattomien lastensa Jakobin ja Alexin aivopesun: Täysin omavaltaisen ja voimakkaan manipuloinnin sekä henkisen väkivallan ja pakotuksen, josta KKO toteaa mm. seuraavaa:
"20. Yleisesti tiedetään, että lapsi saattaa helposti myötäillä sen vanhemman käsityksiä, jonka luona hän asuu, etenkin jos yhteydenpito toiseen vanhempaan on syystä tai toisesta ollut vähäistä tai tapahtunut epäsuotuisissa olosuhteissa. Toista vanhempaa koskevien kielteisten käsitysten myötäily saattaa myös vahvistua sitä enemmän, mitä kauemmin mainitunlainen tilanne jatkuu ja mitä huonommat vanhempien välit ovat.
21. Avioero-oikeudenkäynnin yhteydessä lasten etua selvittämään määrätyn Elizabeth M. Youngin notaarille antamasta kertomuksesta voidaan päätellä, että varsinkin vanhempi lapsi on erityisen altis myötäilemään äitinsä käsityksiä. Vaikka hän täyttää pian 13 vuotta, asiassa esitetyn selvityksen valossa ei voida luotettavasti todeta, että hänen ilmaisemansa kanta edustaisi hänen omaa, asianmukaiseen tietoon ja ymmärrykseen sekä riittävän kypsään harkintaan perustuvaa tahtoaan."
KKO:n presidentti on medialle antamassaan lyhyessä lausunnossa korostanut sitä, että median käsittelee tapausta täysin yksisilmäisesti, ja uutisoi siitä valitsemastaan näkökulmasta, ja että tapaukseen liittyy todella paljon sellaista aineistoa, mikä on ollut median uutisoinnista täysin pimennossa.
Jakob ja Alex ovat nyt onneksemme turvassa, äitinsä heille haitallisten vaikutusmahdollisuuksien saavuttamattomissa, ja odottavat lapsipsykiatrin ym. ammattilaisten hoidossa kotiin pääsyä. Ja se on nyt tässä tilanteessa kaikista tärkeintä. Kotiin pojat palaavat heti kun heidän psyykkinen palautuminen äitinsä henkisestä pakotuksesta ja kidnappauksen järkytyksistä vain sen sallii. Jakob ja Alex ajan kanssa järkytyksestään varmasti toipuvat, kunhan he, toivottavasti pian, pääsevät kotiin viettämään normaalia (lastenoikeuksien mukaista) elämää - mutta ikuisen arven Outi Koski on poikiensa sieluun varmasti onnistunut täysin itsekkäällä ja omavaltaisella toiminnallaan jättämään. Se on varma.
Media voisi, tasapuolisuuden nimissä, nyt kun poikien elämä on pelastettu ja he ovat turvassa, alkaa kirjoittelemaan mm. Kosken rikoksen yhteiskunnalle aiheuttamista kustannuksista, ja mikä olisi oikeutettu rangaistus hänelle tekemistään kahdesta lapsikaappauksesta. Ja kun Koski istuu vankilassa, voisi isä jonkin kuukauden kuluttua kertoa oman tarinansa ja versionsa tapahtuneesta jonkin - mielellään "asialehden" - lööpissä.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Noista seuraavista väitteistäsi sinulla ei ole mitään faktoja ja jos on, niin laitahan näkyviin!
"aloitti näiden viattomien lastensa Jakobin ja Alexin aivopesun: Täysin omavaltaisen ja voimakkaan manipuloinnin sekä henkisen väkivallan ja pakotuksen"
"Jakob ja Alex ovat nyt onneksemme turvassa, äitinsä heille haitallisten vaikutusmahdollisuuksien saavuttamattomissa, ja odottavat lapsipsykiatrin ym. ammattilaisten hoidossa kotiin pääsyä"
"Kotiin pojat palaavat heti kun heidän psyykkinen palautuminen äitinsä henkisestä pakotuksesta ja kidnappauksen järkytyksistä vain sen sallii. Jakob ja Alex ajan kanssa järkytyksestään varmasti toipuvat, kunhan he, toivottavasti pian, pääsevät kotiin viettämään normaalia (lastenoikeuksien mukaista) elämää - mutta ikuisen arven Outi Koski on poikiensa sieluun varmasti onnistunut täysin itsekkäällä ja omavaltaisella toiminnallaan jättämään. Se on varma"
"nyt kun poikien elämä on pelastettu ja he ovat turvassa"
Sitten tuo korkeimman oikeuden toteamus, kyllä on hatarat perusteet, jos ne tuollaisia ovat:
Poimin tuolta pari esimerkkiä
20. "...saattaa helposti myötäillä..." Siis ei ollenkaan varmaa! Samoin myös "...saattaa myös vahvistua..."
Nuohan ovat siis pelkkiä oletuksia ja niillä ei pitäisi olla mitään painoarvoa päätöksiä tehtäessä. Asiat pitäisi tutkia tarkemmin.
21. onkin jo tuolla: http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=500000000000002&conference=664&posting=22000000005086950
Syytät kirjoittajaa, että hänellä ei ole faktatietoa asiasta ja samalla esität omia mielipíteitäsi "ainoina oikeina" ???? Onko sinulla faktatietoa, olitko paikalla, oletko kenties sukua, oletko seurannut tapausta ennen sen julkisuuteen tuloa ????
...vai oletko luonut käsityksesi vain ja ainoastaan tabloidtiedostoista?
Jätin kertomatta, että pidän kirjoittajan tekstiä pelkkänä huvittavana provona ja ihan vaan tällä perusteella: "On täysin pöyristyttävää, miten yksisilmäisesti tätä tapaus Outi Koskea..." ja tuon jälkeen sitä yksisilmäistä paatosta tuleekin.
...no sehän tässä se ydin onkin, että niin yksisilmäisesti asioita katsellaan, tietämättä asioiden todellista laitaa... jengi kirjoittaa iltapäivälehtien tietojen valossa ties mitä.
Sen verran paljon olen näitä juttuja nähnyt, että osaan eritellä median todellisesta tiedosta. Skeptistä tai ei, mutta karpoiluun minusta ei ole.
On tämä manipulointishow jo niin pitkällinen, että on aivan turha taittaa peistä siitä, kumpi vanhemmista teki mitäkin väärin ja missä kohdin. Tässä vaiheessa kumpikin puhuu reippaasti ja sumeilematta omaan pussiinsa.
Ainoa mihin oikea ratkaisu - ja tarkoitan inhimillisesti, en juridisesti - enää voidaan perustaa, on poikien oma mielipide.
Minä tiedän ammatillisesta kokemuksesta, että lasten kanssa OIKEASTI keskusteleva ja AIDOSTI lasta kuunteleva aikuinen saa lapsilta heidän oikean näkemyksensä. Varsinkin tässä tapauksessa, kun Alex ja Jake ovat olleet elämänsä pyörityksessä, on tärkeää, että joku puolueeton, lämmin ja luotettava aikuinen heitä oikeasti kuuntelee.
Mikäli he nyt todella ovat Oulun yliopistosairaalan lastenpsykiatrisella osastolla, voimme me asiasta keskustelijat nukkua yömme rauhassa: siellä on töissä alan ammattilaisia, jotka paitsi pystyvät antamaan pojille rauhan myös kuuntelemaan heidän murheensa. Ja saamaan selville heidän todellisen mielipiteensä asuinpaikkansa suhteen.
On sitten taas eri asia, onko poikien mielipiteellä lopulta kuitenkaan mitään merkitystä - mikä surullisinta - heidän omien vanhempiensa ja näiden "etuja" ajavien, pönäköiden pilkunviilaaja-juristien edessä!
Itse luin iltasanomien sivuilta lukijoiden mielipiteitä aiheesta. Niitä oli silloin yli 1600 viestiä ja aioin lukea ne kaikki, mutta lopetin huvittuneena 520 viestiä luettuani.
(Jos valtaosa kansalaisista on tasoltaan tuollaisia kuin kirjoituksetkin, niin onko ihme jos tuomiotkin vaihtelevat äärimmäisyydestä toiseen eri oikeusasteissa? Kuten tässä palautuskiistassakin, hovioikeus, pojat saa jäädä, korkein oikeus, pojat USA:n).
Jospa joku kuuntelis poikia ihan kunnolla ja ottais heidän oikeudet huomioon.
Tuolla viimeksi itsekin lyhyesti asiasta mainitsin: http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=123&conference=4500000000000572&posting=22000000005107986
...Runttaaja, josta olen karsinut pois kaikki omat tapausta koskevat mielipiteeni (koska et niitä kestä). Eli oheisessa versiossa kaikki on vain ja ainoastaan kylmää asiafaktaa (lukuunottamatta tuo viimeisen kappaleen oma "ajatus").
Jakob ja Alex
Medioiden sympatiat ovat koko ajan olleet yksitotisesti Outi Kosken puolella. Yksipuolisuutta osoittaa vahvasti jo se lähtökohta aiheesta kirjoitteluun, että poikien nimet ovat yleisesti mediassa aivan väärät!! Poikien ristimänimet, oikeat nimet ovat Jakob ja Alex. Yhdysvaltojen mediassa tämä on herättänyt kummaksuntaa (sama kuin Pekka ja Lauri "ristittäisiin" Peteriksi ja Larryksi, jos vastaava tapaus sattuisi "käänteisesti").
Manipuloituja siis ovat nämä suomalaisen median edustajat, erityisesti iltapäivälehdet js ns. "roskalehdet". Jopa ei-sensaationhakuisissa asiamedioissa, kuten YLEn TV-uutisissa käytetään pojista vääristeltyä ilmaisua "espoolaispojat". Jakob ja Alex ovat syntyneet ja asuneet koko elämänsä Etelä-Carolinassa, Yhdysvalloissa. Espooseen Jakob ja Alex tulivat viime kesänä (2003) käväisemään kesälomamatkallaan, kesälomalta jolta äiti jätti heidät tapaamisoikeuden päätyttyä palauttamatta kotiin. KKO toteaa tapauksesta mm. seuraavaa:
"20. Yleisesti tiedetään, että lapsi saattaa helposti myötäillä sen vanhemman käsityksiä, jonka luona hän asuu, etenkin jos yhteydenpito toiseen vanhempaan on syystä tai toisesta ollut vähäistä tai tapahtunut epäsuotuisissa olosuhteissa. Toista vanhempaa koskevien kielteisten käsitysten myötäily saattaa myös vahvistua sitä enemmän, mitä kauemmin mainitunlainen tilanne jatkuu ja mitä huonommat vanhempien välit ovat.
21. Avioero-oikeudenkäynnin yhteydessä lasten etua selvittämään määrätyn Elizabeth M. Youngin notaarille antamasta kertomuksesta voidaan päätellä, että varsinkin vanhempi lapsi on erityisen altis myötäilemään äitinsä käsityksiä. Vaikka hän täyttää pian 13 vuotta, asiassa esitetyn selvityksen valossa ei voida luotettavasti todeta, että hänen ilmaisemansa kanta edustaisi hänen omaa, asianmukaiseen tietoon ja ymmärrykseen sekä riittävän kypsään harkintaan perustuvaa tahtoaan."
KKO:n presidentti on medialle antamassaan lyhyessä lausunnossa korostanut sitä, että median käsittelee tapausta täysin yksisilmäisesti, ja uutisoi siitä valitsemastaan näkökulmasta, ja että tapaukseen liittyy todella paljon sellaista aineistoa, mikä on ollut median uutisoinnista täysin pimennossa.
Jakob ja Alex ovat nyt hoidossa ja odottavat lapsipsykiatrin ym. ammattilaisten huomassa kotiin pääsyä. Kotiin pojat palaavat heti kun heidän psyykkinen palautuminen vain sen sallii.
Media (joku "asialehti") voisi, tasapuolisuuden nimissä, kertoa myös isän version tapahtuneesta, hänen tarinansa ja näkemyksensä.
Vanha isäni tapasi sanoa, että "Suomen kansan älykkyystasoa ei voi aliarvioida". Huomasin saman, kun yritin lukea tuota Ilta-Sanomien lukijainpostia. Olit aika sitkeä kun pääsit sentään viestiin 520! Minä juoksin karjuen pois tietokoneen luota jo alle 300 viestin kohdalla!
Pikkuisen parempaa täällä, mutta on se aika järkyttävää, miten toiset vannovat lain kirjaimeen ilman inhimillisyyden häivää ja toiset sauhuavat täysin tunteidensa vallassa valmiina listimään omasta mielestään väärässä olijat, huhhuh!
"Mikä ei ole oikein, ei voi olla lakikaan."
Tätä periaatetta ei KKO päätöksessään - hovioiekudesta poiketen - noudattanut. Siksi tästä tällainen rumba nousi ja usko oikeuslaitokseen horjui lisää. KKO:n ei lain mukaan TARVITSE ottaa lasten mielipidettä huomioon, mutta kyllä se SAISI ottaa jos haluaisi.
Lasten kannalta tässä on yksi pointti, josta myös KKO presidentti ja muut juristit jostain syystä vaikenevat. (Johtuisiko siitä, että lapset eivät heille pysty maksamaan, joten heidän etunsa ei kiinnosta?
Maailmassa on kaksi valtiota, jotka eivät ole ratifioineet YK:n Lasten oikeuksien julistusta: Somalia ja Pohjois-Amerikan Yhdysvallat.
Länsimainen oikeuskäsitys alkaa nykyään jo ainakin paperilla tunnustaa, että lapsillakin on oikeuksia ihmisinä ja kansalaisina. Niinpä tällaisissa tapauksissa, joissa ainakin julkisuudessa väitetään ratkaisun perusteina olevan lasten etu, pitäisi muiden maiden kieltäytyä palauttamasta yhtäkään lasta Yhdysvaltoihin siihen asti kun sekin allekirjoittaa Lasten oikeuksien julistuksen.
Eläinsuojelijat pitävät huolta eläimistä. Lapsien oikeusturva näyttää olevan tässä tapauksessa heikompi.
Minäpä en ole koskaan ollutkaan poikien äidin puolella, mutta en isänkään, vaan poikien puolella.
Aivan liikaa on kiinnitetty huomiota poikien vanhempien edesottamuksiin, pojathan tässä olisi tärkeimpiä. Lapsillahan on oikeuksiakin ja ne pitäisi ottaa paremmin huomioon kuin on otettu.
Minulle on sama palautetaanko pojat, vai ei, mutta siitä päätettäessä pitäisi poikien mielipide ottaa huomioon, mihin heillä on siis laillinen oikeus.
Tuolla taas hiukan lisää: http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=500000000000002&conference=664&posting=22000000005098736
Toivottavasti näin on. Kuka muistaa tapaus Nikon? Lapsi otettiin vanhemmiltaan psykiatriseen sairaalaan kahdeksi tai kolmeksi vuodeksi insestiepäilyjen vuoksi. Niitä ei voitu todistaa oikeiksi, mutta vanhemmilta evättiin oikeus tavata lastaan. Vanhemmat ovat kai valittaneet Eu:n ihmisoikeustuomioistuimeen. Asian käsittely lienee vielä kesken. Kuka tietää? Vanhemmat ovat moittineet nimenomaan psykiatreja vääristä tulkinnoista.
"Nikon" aikaan elettiin Suomessa aikoja, joita lastensuojelupiireissä kutsutaan edelleen "insestihysteriaksi".
Ei siitä ole vuosiin enää ollut merkkejä. Lastenpsykiatria on ottanut opiksi virheistään. Siinä mielessä poikkeuksellinen suomalaiseksi instanssiksi!
Minä luotan Rogersin poikien tapauksessa OYKS:aan.
minun on kylä vaikeaa käsittää, että jollain on tarve lukea iltasanomien palstalta yli 500 viestiä. Saako siitä jotain sairasta tyydytystä? vai missä vika?
Huvikseni ja ajankuluksi luin niitä, kun selkäsärky sattui hereillä pitämään...
Tuolta kannattaa lukea muutkin kuin tuo avaus: http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=500000000000002&conference=664&posting=22000000005103233
tämän tasoisia roskasivustoja on netti pullolaan. se, että on paljon juttuja ja sivuja ei tee juttuja todeksi.
Laitoinpahan huvikseni tuonkin nyt tuohon ja eihän sitä tiedä, vaikka jossain jutussa joku totuuden siemen olisikin.
no hupinsa kullakin. Sen verran innokkaasti olet näihin sivuihin viittaillut, että kait sinulle tosiaan riittää, että jossain asiassa olisi joku totuuden siemen. Mieluummin faktaa kuin fiktiota!
Minähän olen viittaillut lähinnä omiin teksteihini, jos puheena olevasta asiasta olen kirjoittanut aiemmin jo toisaalle.
Keskustelupalstahan tämä on, eikä tuomioistuin!
Tätä ohjetta ilmeisesti sitten pitäisi viranomaisten noudattaa?
OIKEUSMINISTERIÖ OHJE 1 (15)
PL 1, 00131 Helsinki, Puh. (09) 18 251
OHJEKOKOELMA
18.10.1996 3553/36/96 OM
NOUTOMENETTELY JA VÄLIAIKAINEN TURVAAMISTOIMI lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta
koskevan päätöksen täytäntöönpanossa
Toimivalta Asetus lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta
15 § (annettu 18.10.1996) ja asetus ulosottotoimen hallinnosta
12 § (319/96)
Voimassaoloaika 1.12.1996 toistaiseksi
Kumoaa OM:n kirje 10.6.1991, N:o 1908/36/91 OM
Kohderyhmät Kihlakunnanvoudit, nimismiehet, maakunnanvouti sekä täytäntöönpanosovittelijat
I Yleistä
Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta
annettu uusi laki (619/96), jäljempänä täytäntöönpanolaki (TpL), tulee
voimaan 1 päivänä joulukuuta 1996. Samana ajankohtana tulee voimaan myös
asetus lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta,
jäljempänä täytäntöönpanoasetus (TpA).
Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan täytäntöönpanomääräyksen
antaminen siirtyy ulosotonhaltijalta käräjäoikeuksille. Kaikki käräjäoikeudet
ovat toimivaltaisia. Täytäntöönpanoasiat käsitellään käräjäoikeudessa
hakemusasioina pääosin istunnossa. Jos asia käsitellään täysilukuisessa
kokoonpanossa, siihen kuuluu tuomari ja kolme lautamiestä.
Tuoreen huoltoa tai asumista koskevan päätöksen, jonka antamisesta on
kulunut vähemmän kuin kolme kuukautta, täytäntöönpanoa voidaan hakea
myös suoraan ulosottomieheltä (ns. suora täytäntöönpano, TpL 4 § 2 mom. ja
22 §). Kolmen kuukauden määräaika kuluu muutoksenhausta riippumatta.
Poikkeuksellisesti tuomioistuin voi määrätä lapsen noudettavaksi myös
tapaamisoikeuden toteuttamiseksi. Ulosottomies ei voi noutaa lasta ilman
tuomioistuimen antamaa täytäntöönpanomääräystä tapaamisoikeuden
toteuttamiseksi missään tilanteessa.
Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskeva täytäntöönpano kuuluu ulosottomiehen
(kihlakunnanvoudin, nimismiehen tai maakunnanvoudin) yksinomaiseen
toimivaltaan (UL 1:5).
Lain perusidea on lapsen edusta, oikeusturvasta ja itsemääräämisoikeudesta
huolehtiminen täytäntöönpanon kaikissa vaiheissa.
Mitä jäljempänä todetaan huoltopäätöksestä, koskee myös päätöstä, jossa on
määrätty lapsen asumisesta (yhteishuoltotilanne). Lapsen huollosta jatapaamisoikeudesta annetusta laista (361/83) käytetään jäljempänä lyhennettä
HTL.
Tämä ohje koskee noutotilannetta, joka perustuu tuomioistuimen antamaan
noutomääräykseen tai ns. suoraan täytäntöönpanoon. Laissa tai asetuksessa ei
ole ollut mahdollista säännellä noutoon liittyvistä kysymyksistä yksityiskohtaisesti.
Ohjeessa käsitellään myös kiireturvaamistointen edellytyksiä.
II Ulosottomiehelle kuuluvat tehtävät
Täytäntöönpanolain 21 §:stä seuraa, että ulosottomiehellä on yleinen
toimivalta toimittaa täytäntöönpano lapsen huoltoa ja tapaamista koskevassa
asiassa silloin, kun ei ole säädetty, että täytäntöönpano kuuluu asianosaisille.
Tavallisimmat ulosottomiehelle kuuluvat tehtävät ovat:
1. Noudon toimittaminen tuomioistuimen antaman täytäntöönpanomääräyksen
nojalla, jonka pohjana on:
- kotimainen lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskeva päätös tai sosiaaliviranomaisen
vahvistama sopimus,
- pohjoismainen päätös,
- muussa valtiossa annettu Helsingin hovioikeuden vahvistama päätös tai
- palauttamista koskeva Helsingin hovioikeuden antama määräys
2. Noudon toimittaminen silloin, kun huoltoa koskeva päätös tai vahvistettu
sopimus on alle 3 kk ja täytäntöönpanoa on haettu suoraan ulosottomieheltä
3. Käräjäoikeuden antamanturvaamistoimimääräyksen (TpL 17 §) täytäntöönpano
-uhkasakkoa ulosottomies voi kuitenkin hakea maksettavaksi vain, jos se on
asetettu noudon turvaamiseksi (TpL 19 §)
4. Väliaikaisen turvaamistoimen täytäntöönpano
- käräjäoikeuden päätös (TpL 25 § 1 mom.)
- ilman käräjäoikeuden päätöstä (TpL 25 § 2 mom. ja HTL 48 a §)
III Menettely noudossa
Noutokerrat
Ulosottomies saa toimeenpanna vain yhden noudon noutomääräyksen
perusteella. Jos lapsi on esimerkiksi itse palannut toisen vanhempansa luo tai
hänet on uudestaan jätetty palauttamatta tapaamiselta, asianosaisen on tehtävä
käräjäoikeudelle uusi täytäntöönpanohakemus.
Jos kysymyksessä on tuore huoltoa tai asumista koskeva päätös tai sopimus,
jossa täytäntöönpanomääräystä ei tarvita, voi ulosottomies hakijan pyynnöstä
periaatteessa noutaa lapsen useammankin kerran kunnes päätöksen antamisesta
tulee kuluneeksi kolme kuukautta. Jos kuitenkin ensimmäisen noutokerran
jälkeen ilmenee uudelleen tarvetta noutaa lapsi, tulisi asia siirtää käräjäoikeuden
käsiteltäväksi, jossa asianosaisia voidaan kuulla asianmukaisesti ja lapsen
mielipidettä selvittää (TpL 22 §:n 2 mom:ssa tarkoitettu "muu perusteltu syy").
Sovittelun jatkaminen
Uudessa täytäntöönpanolaissa on mahdollisuus jatkaa sovittelua vielä
ulosottomiesvaiheessakin. Täytäntöönpanolain 23 §:n mukaan sovittelijan tulee
senkin jälkeen, kun käräjäoikeus on määrännyt lapsen noudettavaksi,
ulosottomiehen pyynnöstä jatkaa asianosaisten yhteistoiminnan edistämistä ja
lapsen tukemista. Sovittelun jatkamisen tarkoitus on pyrkiä loppuun saakka
välttämään nouto -ja jollei noutoa voida välttää - valmistaa lasta noutotilanteeseen.
Sovittelun jatkaminen on ulosottomiehen harkinnassa.
Jos asiaa ei ole käräjäoikeudessa soviteltu tai jos kysymyksessä on ns. suora
täytäntöönpano, ei sovitteluun ole mahdollisuutta myöskään ulosottomiesvaiheessa.
Kuitenkin tällöinkin saattaa joskus olla perusteltua pyytää
sosiaalihuollon viranomaiselta virka-apua täytäntöönpanolain 32 §:n nojalla, jos
on nähtävissä, että sosiaaliviranomaisen toimin nouto voitaisiin välttää. Jos
käräjäoikeus on kuitenkin määrännyt, ettei sovittelua toimiteta, koska lapsen
etu vaatii (lähinnä kyseessä voisi olla huoltopäätös) välitöntä täytäntöönpanoa,
ei noutamisen toimeenpanossa tule tässä tilanteessa aikailla eikä pyytää
myöskään sosiaaliviranomaisten virka-apua sovittelun luonteiseen toimintaan.
Pääsääntönä voidaan pitää sitä, että huoltopäätöksen täytäntöönpanossa on
käytettävissä vähemmän aikaa noudon välttämisponnisteluihin kuin tapaamisoikeuden
täytäntöönpanossa. Kuitenkaan viimeksi mainitussakaan ei voida
viikkoja perusteettomasti lykätä noutoa, koska etenkin pieni lapsi vieraantuu
helposti vanhemmastaan, jota ei tapaa. Jos käräjäoikeuden täytäntöönpanoasiassa
antamassa päätöksessä on määritelty luonapidon ajankohta ja jos se
on jo lähellä, jää sovittelun jatkamiseen niukasti aikaa. Tässä tilanteessa
ulosottomiehen tulisi toimia ripeästi edes jonkinlaisen jatkosovittelun
järjestämiseksi.
Jos kysymyksessä on noutaminen sen johdosta, että Helsingin hovioikeus on
antanut määräyksen lapsen palauttamisesta ja käräjäoikeus on sen lähettänyt
ulosottomiehelle, ei ole mahdollista järjestää sovittelua, koska käräjäoikeudessakaan
sovittelua ei voida järjestää (noutomääräys annetaan käräjäoikeudessa
vastapuolta kuulematta). Sosiaaliviranomaisten virka-apua ulosottomies
voi kuitenkin pyytää.
Pääsääntönä voidaan siten pitää sovittelun jatkamista aina silloin, kun sovittelu
on toimitettu käräjäoikeudessa, jos sovittelun jatkamiseen ei lapsen kannalta
ole estettä.
Jos jatkosovittelu onnistuu, eikä lasta tarvitsekaan noutaa, mutta myöhemmin
kuitenkin ilmenee uudelleen ristiriitoja, voi hakija pyytää uudelleen ulosottomieheltä
täytäntöönpanoa. Tällöin, jos täytäntöönpano muutoin on mahdollista,
ulosottomiehen tulee ryhtyä uudelleen toimiin lapsen noutamiseksi uuden
hakemuksen perusteella. Mikään ei estä ulosottomiestä uudenkin hakemuksen
johdosta määräämästä sovittelijaa taas jatkamaan sovittelua, etenkin jos
kysymyksessä on tapaamisen täytäntöönpano ja lapsi on kuitenkin välillä saanut
tavata toista vanhempaansa.
Jatkettu sovittelu saattaa joskus johtaa siihen, että asianosaiset tekevät uuden
sopimuksen lapsen huollosta ja tapaamisesta. Silloin, kun sosiaaliviranomainen
vahvistaa uuden sopimuksen, menettää aikaisempi päätös täytäntöönpanokelpoisuutensa
ja asian vireilläolo ulosottomiehellä päättyy.
Sovittelijalla (olipa hän kunnan viranomainen tai muu henkilö) on oikeus saada
palkkio myös sovittelun jatkamisesta. Tätä varten hänen tulee
täytäntöönpanoasetuksen 12 §:n mukaan toimittaa laskunsa ulosottomiehelle,
jonka on tehtävä merkintä, että sovittelua on jatkettu. Ulosottomiehen on
lähetettävä lasku siihen käräjäoikeuteen, jossa asiaa on käsitelty. Käräjäoikeus
määrää palkkion suuruuden oikeusministeriön vahvistaman taksan mukaisesti
ja lähettää laskun sen jälkeen maksatukseen.
Noudon valmistelu
Lapsi tulisi myös aina pyrkiä valmistamaan noutotilannetta varten esimerkiksi
siten, että hän etukäteen keskustelisi sovittelijan kanssa siitä, mitä tulee tapahtumaan.
Sovittelijan tulisi käydä keskustellen lapsen kanssa läpi noutotilannetta ja
siihen liittyviä ristiriitoja ja tuntoja. Silloin, kun voidaan ennakoida, että
noutotilanteesta tulee erityisen vaikea, olisi asianmukaista, jos noutotilanteesta
sovittelijan lisäksi tai asemasta keskustelisi lapsen kanssa esimerkiksi
perheneuvolan psykologi tai lastenpsykiatri. Noutoon tulisi sitten kutsua
mukaan tämä sama asiantuntija. On tärkeää, että noudossa on läsnä juuri se
henkilö, joka on lasta noutotilannetta varten valmistanut.
Tärkeää olisi, että sovittelija kertoisi vanhemmille, mihin ristiriitatilanteeseen
lapsi noudon vuoksi joutuu sekä millä tavalla lapsi kokee noudon jälkeisen
tilanteen etenkin silloin, kun kysymys on ollut tapaamisesta ja lapsi palaa kotiin.
Noudossa mukana olevat henkilöt
Tarkoitus ei ole, että ulosottomies itse toimisi noutotilanteessa aktiivisesti tai
koskisi lapseen muutoin kuin aivan poikkeuksellisesti. Ulosottomiehen
tehtävänä on tarkkailla, että kaikki sujuu täytäntöönpanolain mukaisesti. Tältä
osin merkityksellisiä seikkoja ovat 12 vuotiaan tai sitä nuoremman, mutta
riittävän kehittyneen lapsen itsemääräämisoikeuden toteutumisen varmistaminen
sekä lapsen suojaaminen järkytykseltä.
Täytäntöönpanolain 24 §:n mukaan noudossa on joka kerta oltava läsnä joko
asiassa sovittelun toimittanut sovittelija tai sosiaaliviranomainen. Jos
ulosottomies panee täytäntöön tuoretta huoltoa tai asumista koskevaa päätöstä
tai vahvistettua sopimusta ilman että asiaa olisi käsitelty käräjäoikeudessa, on
noutoon kutsuttava mukaan sosiaaliviranomainen.
Etenkin silloin, kun ulosottomies on määrännyt sovittelijan jatkamaan
sovittelua, on sanottu sovittelija luonnollisesti kutsuttava noutotilanteeseen,
jollei muuhun menettelyyn ole erityistä syytä.
Täytäntöönpanolain mukaan sovittelija/sosiaaliviranomainen kutsuu mukaan
saatavilla olevan lapselle läheisen henkilön. Sanottu läheinen henkilö voi
olla lapsen isovanhempi, sisarus, kummi, hoitaja tai muu läheinen henkilö.
Parasta olisi, jos mukaan voitaisiin pyytää sellainen lapselle läheinen henkilö,
joka suhtautuu vanhempien väliseen erimielisyyteen mahdollisimman
neutraalisti. Jollei läheisiä henkilöitä asu lähettyvillä tai jos kukaan heistä ei
ole halukas saapumaan paikalle, nouto voidaan silti toimittaa. Läheisellä
henkilöllä ei ole oikeutta saada valtion varoista palkkiota tai kulukorvausta.
Lapselle läheisen henkilön pyytäminen paikalle saattaa olla erityisen tärkeää
silloin, kun täytäntöönpanoa pyytäneen vanhemman läsnäolo noudossa kärjistää
tilannetta. Tässä tilanteessa olisi erityisen merkityksellistä, että lasta on
huolellisesti etukäteen valmisteltu noutoa varten. Lapsen tulisi toisin sanoen
selkeästi ymmärtää, että hän ei ole menossa läheisen ihmisen luokse, vaan
toisen vanhempansa luokse. Lasta ei siten saa läheisen henkilön avulla "puijata"
lähtemään mukaan.
Sovittelijan/sosiaaliviranomaisen ja lapselle läheisen henkilön lisäksi paikalle
saattaa olla syytä pyytää lääkäri tai muu asiantuntija. Lääkärin tai muun
asiantuntijan kutsumisesta päättää sovittelija/sosiaaliviranomainen. Silloin, kun
kysymyksessä on pieni lapsi tai on odotettavissa kärjistynyt tilanne, tulisi
sovittelijan/sosiaaliviranomaisen pyytää mukaan esimerkiksi lastenlääkäri,
lastenpsykiatri tai lapsipsykologi taikka lastensuojelun asiantuntija. Sanotunlaista
asiantuntija-apua on saatavissa muun muassa perheneuvoloista. Myös
tarjolla olevia yksityisiä palveluja voidaan käyttää. Palkkio noudossa
mukanaolosta maksetaan asiantuntijalle valtion varoista. Laskun asiantuntija
lähettää sosiaalihuollon viranomaiselle (TpA 13 §.
Ulosottomies samoin kuin käräjäoikeus voi velvoittaa hakijavanhemman
saapumaan paikalle täytäntöönpanon raukeamisen uhalla. Jollei hakija saavu
sovittuun paikkaan taikka jos hän saapuu päihtyneenä eikä täten kykene
asianmukaisesti lapsesta huolehtimaan, noudosta tulee luopua (TpL 17 § 2
mom., 24 § 2 mom.). Vain jos hakijalla on ollut erittäin hyvä syy olla
saapumatta ja ilmoittamatta esteestään, voi ulosottomies harkita uutta
ajankohtaa. Tämän tulisi kuitenkin olla aivan poikkeuksellista, koska ei ole
hyväksyttävää, että lasta joudutaan valmistamaan useaa noutoa varten.
Koska täytäntöönpanolain 24 § on erityissäännös ulosottolain 1 luvun esteetöntä
todistajaa koskevaan säännökseen nähden, noutoon ei ole tarpeen ottaa
mukaan toimitustodistajaa. Jos jälkikäteen ilmenee erimielisyyttä esimerkiksi
siitä, vastustiko lapsi noutamista ja miten hän sen ilmaisi, on läsnä kuitenkin
aina vähintään yksi henkilö ulosottomiehen lisäksi eli sovittelija/sosiaalivi-
ranomainen. Jos paikalla on vielä lapselle läheinen henkilö ja lääkärikin, on
toimitustodistajan mukanaolo turhaa. Lapsen kannalta on hämmentävää ja
pelottavaa, jos häntä tulee noutamaan suuri joukko vieraita ihmisiä.
Jos tilanne on sellainen, että noudettava lapsi ei puhu suomenkieltä, ulosottomiehen
tulee hankkia paikalle tulkki. Usein tulkkina voi toimia lapselle
läheinen henkilö. Jos hakijavanhemman läsnäololle ei ole estettä, ei tulkkia
yleensä myöskään tarvita.
Jollei läheinen henkilö tai hakijavanhempi samalla voi toimia tulkkina, on tulkki välttämätön, jotta lapsen tahto voidaan todeta
luotettavalla tavalla ja hänen kanssaan voidaan keskustella kielellä, jota hän
varmasti ymmärtää. Tulkin käytöstä aiheutunutta kulua voidaan pitää
ulosottolainlain 8 luvussa tarkoitettuna täytäntöönpanokuluna.
Olisi asianmukaista, jos ulosottomies, sovittelija/sosiaaliviranomainen, lapselle
läheinen henkilö, hakija sekä mahdollisesti myös lapsipsykologi, lastenpsykiatri
tai muu asiantuntija voisivat etukäteen ennen noudon toimittamista keskustella
asiasta sopivassa paikassa, jolloin voitaisiin harkita, miten tapauksessa olisi
lapsen kannalta paras menetellä. Jos on odotettavissa, että saatetaan
poikkeuksellisesti tarvita poliisin virka-apua, olisi myös poliisi kutsuttava
etukäteisneuvotteluun ja varmistuttava, että poliisi saa asiasta luotettavat
taustatiedot.
Paikka ja aika
Se, mistä paikasta lapsi tulisi noutaa, riippuu tilanteesta. Pääsääntöisesti lapsi
olisi syytä noutaa asuinpaikastaan. Päiväkodista tai koulusta hakemista tulisi
välttää viimeiseen saakka - varsinkaan poliisin virka-apua käyttäen -koska
tällainen tilanne loukkaa lapsen intimiteettisuojaa ja muodostuu helposti
pelottavaksi myös muille lapsille, jotka joutuvat sen todistamaan. Lapsi itse
saattaa kokea noutamisen muualta kuin asuinpaikasta leimaavaksi.
Asuinpaikasta noutamisessa tulisi huoltomieheen tai lukkoseppään turvautumista
välttää aivan viimeiseen asti, koska sisään tunkeutumisesta saattaa
lapselle aiheutua vaikeita pelkotiloja. Jollei vastaajavanhempi suostu avaamaan
ovea, voidaan vielä pyrkiä ottamaan häneen yhteyttä puhelimitse. Jos vastaajavanhempi
ei sittenkään suostu avaamaan ovea ja varsinkin jos noutoyritys on
samasta syystä jo aiemmin lykätty, ei ole muuta mahdollisuutta kuin toimia ja
yrittää rauhoittaa tilannetta sisäänpääsyn jälkeen. Samoin on toimittava
vastaajavanhemman vastustuksesta huolimatta silloin, kun kysymys on huoltoa
tai asumista koskevan päätöksen täytäntöönpanosta ja lapsen olot vastaajavanhemman
luona ovat sellaiset, että lapsen etu vaatii nopeaa täytäntöönpanoa.
Ei ole asianmukaista, että lapsen nouto toteutetaan "sieppauksenomaisesti",
toisin sanoen, että lapsi esimerkiksi koulumatkalta tai pihalta viedään hyvin
nopeasti ulosottomiehen autoon. Eri asia on, jos lapselle läheinen henkilö tai
hakija itse pystyy selittämään, mistä on kysymys ja lapsi haluaa lähteä mukaan.
Tällöin on aina ehdittävä varmistumaan riittävästi kehittyneen lapsen tahdosta.
Noutamisesta tulee niin pian kuin mahdollista ilmoittaa vanhemmalle, jonka
luona lapsi asuu tai oleskelee.
Noudon ajoittamista sellaiseen kellonaikaan, joka on lapselle epätavallinen aika
lähteä ulos, tulisi välttää. Lapsen väsymys vain pahentaa tilannetta.
Konkreettinen noutotilanne
Täytäntöönpanolain 3 §:n mukaan kaikki lapseen kohdistuvat toimenpiteet on
suoritettava mahdollisimman hienovaraisesti ja lasta järkyttämättä.
Hienovaraisuus tarkoittaa muun muassa sitä, että jos poikkeuksellisesti
joudutaan turvautumaan poliisin virka-apuun, poliisi ei pääsääntöisesti saisi
saapua paikalle poliisin tunnuksin varustetulla virka-autolla ja virka-asussa.
Vastaajavanhemmalle on toki syytä niin ulosottomiehen kuin poliisin esittää
virkamerkki.
Koska laki edellyttää noudon toimittamista hienovaraisesti, tulee lasta suojella
kaikilta ylimääräisiltä haittatekijöiltä. Jos esimerkiksi kerrostalon rappukäytävässä
on asiaan kuulumatonta väkeä, kuten naapureita tai lehdistöä, ulosottomies
voi kehottaa heitä poistumaan paikalta (toimituspaikka) sekä tarvittaessa
tätä tarkoitusta varten saada poliisin virka-apua. Ei ole asianmukaista, että lasta
valokuvataan noutotilanteessa.
Noutotilanteessa ulosottoviranomaisen tulisi välttää vastaajavanhempaan
kohdistuvaa voimankäytöllä uhkailua viimeiseen saakka, koska se saattaa johtaa
vain tilanteen entistä pahempaan kärjistymiseen.
Etenkin tapaamisoikeuden ollessa kysymyksessä vaikeissakin tilanteissa olisi
koetettava rauhallisesti keskustellen selvittää asiaa. Sitkeiden keskustelujen
tuloksena vielä viime hetkilläkin osapuolet voivat löytää keskenään kompromissin
esimerkiksi niin, että lasta noutamaan tullut vanhempi suostuukin siihen,
että tapaamiset ovat määräajan valvottuja, jolloin vastaajavanhempi suostuu
luovuttamaan lapsen. Jos asianosaiset pääsevät asiasta sovintoon, on paikalla
olevan sosiaaliviranomaisen tai sovittelijan tehtävä asiasta kirjallinen sopimus.
Läheskään aina vastaajavanhempi ei halua kiusaamistarkoituksessa estää
tapaamisia tai huollon tai asumisen siirtämistä, vaan usein hänellä on
menettelyynsä mielestään perusteltu syy. Ulosottomiehellä ei kuitenkaan ole
oikeutta ryhtyä tutkimaan käräjäoikeuden antaman täytäntöönpanomääräyksen
oikeellisuutta. Jos asia on ylemmän tuomioistuimen käsiteltävänä eikä täytäntöönpanoa
ole keskeytetty, on asiassa toimittava, jos lapsen itsemääräämisoikeus
ei aseta estettä.
Jos kuitenkin vastaajavanhempi noutovaiheessa tuo esiin sellaisia seikkoja
täytäntöönpanoa vastaan, joita ei ole selvitetty tuomioistuimessa ja jotka
aiheuttavat sen, että ulosottomiehen arvion mukaan nouto olisi selvästi vastoin
lapsen etua, voidaan eräänlaisena hätäkeinona menetellä siten, että noudon
täytäntöönpanoa hiukan lykätään. Ulosottomiehen tulisi keskustella
esimerkiksi sosiaaliviranomaisten kanssa tilanteesta. Jos lapsen vanhempi tai
sosiaalilautakunta panee vireille lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan
asian (HTL 14 §), siinä on mahdollista antaa väliaikaismääräys tai täytäntöönpanon
keskeytysmääräys.
Ulosottoviranomaisella, sovittelijalla/sosiaaliviranomaisella ja lääkärillä/muulla
asiantuntijalla sekä myös lapselle läheisellä henkilöllä on täytäntöönpanolain 24
§:n ja ulosottolain yleisten periaatteiden mukaisesti oikeus mennä
vastaajavanhemman asuntoon, jos lapsi on siellä. Myös hakijan on sallittava
tulla sisälle ainakin silloin, kun ulosottomies tai käräjäoikeus on määrännyt
hänet paikalle ja ulosottomies katsoo, että olisi parasta, että hakija itse ottaisi lapsen vastaan.
Jos vanhempi, jonka luota lapsi noudetaan, ei kykene tai halua avustamaan
lapsen matkaan varustamisessa, tulisi ulosottomiehen kehottaa tilanteesta
riippuen sovittelijaa/sosiaaliviranomaista, lapselle läheistä henkilöä taikka
hakijavanhempaa siitä asianmukaisesti huolehtimaan.
Jos hakija on velvoitettu esimerkiksi tallettamaan passi taikka tekemään muu
käräjäoikeuden noudon ehdoksi asettama toimi (TpL 17 §), ulosottomiehen on
valvottava, että hakija ennen noutoa noudattaa, mitä hänen velvollisuudekseen
on asetettu.
Jos tapaamiset on määrätty valvottuna, ulosottomiehen tulee varmistaa, että
lasta ei luovuteta yksin hakijalle. Jos tapaaminen on määrätty tapahtuvaksi
tietyssä paikassa, ulosottomiehen tulee huolehtia lapsen kuljettamisesta
sanottuun paikkaan.
Noudon siirtäminen
Jos noutamista ei voida lapsen sairauden, järkyttyneen mielentilan tai muun
syyn takia suorittaa, se on siirrettävä myöhempään ajankohtaan (TpL 3 § 2
mom.). Jos nouto on siirretty lapsen järkyttyneisyyden vuoksi, tulisi harkita,
olisiko nouto toteutettavissa muulla tavalla, joka aiheuttaa lapselle vähemmän
järkytystä. Jos lapsi on tai saattaa olla sairas, nouto on siirrettävä myöhempään
ajankohtaan. Päätös siitä, onko lapsi niin järkyttynyt tai sairas, että noutamista
ei voida toimittaa, on tehtävä yhdessä lääkärin tai muun asiantuntijan kanssa.
Jos tilanne kärjistyy esimerkiksi siitä syystä, että paikalle kerääntyneitä ihmisiä
ei saada kohtuudella poistetuksi, on lapsen kannalta parempi, että nouto
siirretään. Kuitenkin jos nähdään, että lapsen olot ovat sellaiset, että huoltoa tai
asumista koskeva päätös on välttämätöntä heti panna täytäntöön, voidaan
käyttää tarvittavia voimakeinoja.
Nouto siirtyy luonnollisesti myös silloin kun lasta ei tavata noutoyrityksessä.
Noudosta luopuminen
Noudosta on luovuttava silloin, kun 12 vuotias tai nuorempi, mutta riittävän
kehittynyt lapsi vastustaa täytäntöönpanoa eli sitä, että menisi tapaamaan toista
vanhempaansa taikka että menisi hänen luokseen asumaan. Täytäntöönpanon
vastustaminen ei ole sama asia kuin täytäntöönpanotilanteen vastustaminen.
Lapsi on riittävän kehittynyt silloin, kun hän pystyy itsenäisesti tuomaan esiin
oman kantansa ja sanomaan sille perustelut. Aikaisemmin esiintyi epäselvyyttä
sen suhteen, tuleeko ulosottomiehen ottaa huomioon riittävästi kehittyneen
lapsen vastustus noutovaiheessa.
Uuden lain perustelut ja Suomea velvoittavat
kansainväliset sopimukset kuitenkin selkeästi edellyttävät, että lapsen itsemääräämisoikeus tulee ottaa huomioon vielä noutovaiheessakin.
Se, milloin lapsi on niin kehittynyt, että hänen mielipiteeseensä voidaan
kiinnittää huomiota, riippuu lapsen yleisestä kehitysasteesta. Koska ulosottomies
lakimieskoulutuksen saaneena ei ole asiantuntija näissä kysymyksissä,
voidaan lähtökohtana pitää sovittelijan arviota asiasta. Sovittelijan kanta ja sitä
koskevat perustelut ilmenevät sovittelukertomuksesta. Koska kysymyksessä on
lapsen itsemääräämisoikeus, asianosaisten eli lapsen vanhempien käsitykselle
lapsen kehitysasteesta tai mielipiteestä ei voida antaa määräävää merkitystä,
vaikka he olisivat poikkeuksellisesti asiasta samaa mieltä. Kysymys ei ole toisin
sanoen asianosaisten välillä sovittavasta asiasta, vaan lapselle itselleen
kuuluvasta oikeudesta.
Jos sovittelijan riittävän kehittyneenä pitämä lapsi ei ole vastustanut
täytäntöönpanoa sovittelukertomuksen mukaan, mutta kuitenkin esimerkiksi
jatketussa sovittelussa tai muutoin ulosottomiesvaiheessa käy ilmi lapsen
vastustus, on lapsen itsemääräämisoikeutta kunnioitettava. Itsemääräämisoikeuteen
kuuluu, että lapsella on oikeus muuttaa mielipidettään ja
mielipiteen muuttaminen on mahdollista vielä noutovaiheessakin. Silloin, jos
lapsi on sovittelijalle käräjäoikeusvaiheessa ilmaissut halunsa tavata toista
vanhempaansa taikka mennä hänen luokseen asumaan, on huolellisesti
koetettava selvittää, vastustaako lapsi itse noutotilannetta vaiko toisen
vanhemman luokse menemistä. Lapsen mielipide on varmistettava rauhallisissa
oloissa mieluiten asiantuntijan (sovittelija tai virka-apua esimerkiksi perheneuvolasta)
avulla, jotta lapsen mielipiteen vaihtumisesta voidaan olla varmoja.
Asia, jossa käräjäoikeus on katsonut lapsen riittävän kehittyneeksi ja jossa lapsi
on ilmaissut vastustuksensa, ei tule vireille ulosottomiehelle, koska
täytäntöönpanosta sanotussa tilanteessa luovutaan käräjäoikeuden päätöksellä.
Sen sijaan jos käräjäoikeus on katsonut, että täytäntöönpanoa vastustava lapsi ei
ole riittävän kehittynyt, on käräjäoikeuden kantaa syytä pitää lähtökohtaisesti
määräävänä täytäntöönpanossakin. Usein näissä tilanteessa on jouduttu
käräjäoikeudessa hankkimaan asiantuntijaselvitystä ja kuulemaan sovittelijaa
sekä asianosaisia, mahdollisesti myös lasta itseään.
Aivan poikkeuksellisesti, jos lapsen kehitystasoa ei ole käräjäoikeudessa voitu
perusteellisesti selvittää ja jo kehittynyt lapsi selkeästi ilmaisee vastustuksensa,
voi ulosottomies katsoa vastoin käräjäoikeuden päätöstä, että lapsella on
itsemääräämisoikeus ja jättää noudon toimittamatta. Ulosottomiehen sanottu
päätös on valituskelpoinen. Valitus, joka koskee ulosottomiehen kannanottoa
lapsen itsemääräämisoikeuden suhteen, saattaa ulosottolain uuden 10 luvun
(197/96) säännökset huomioon ottaen tulla vireille muussa kuin täytäntöönpanoasiassa
päätöksen antaneessa käräjäoikeudessa.
Käsillä saattaa olla myös sellainen tilanne, että käräjäoikeus on antanut
täytäntöönpanomääräyksen vastoin lapsen tahtoa sillä perusteella, että ei ole
katsonut lapsen olevan riittävän kehittynyt ja vastapuoli on valittanut asiasta
hovioikeuteen eikä hovioikeus ole keskeyttänyt täytäntöönpanoa.
Jos ulosottomies tässä tilanteessa kuitenkin katsoo, ettei kysymys lapsen
kehittyneisyydestä ole selvä, saattaa olla perusteltua hiukan lykätä noutamista,
kunnes hovioikeuden päätös asiassa saadaan. Olisi ongelmallista, jos kysymys
lapsen riittävästä kehittyneisyydestä olisi vireillä samanaikaisesti täytäntöönpanoasiana
hovioikeudessa ja -ulosottomiehen kieltäytyessä noudosta ulosoton
valitusasiana käräjäoikeudessa.
Noudosta tulee luopua myös silloin, kun hakija ei ole noudattanut hänelle
noudon ehdoksi asetettuja velvoitteita (esimerkiksi tallettanut passia
ulosottomiehelle taikka on hankkinut toisen passin luovuttamansa tilalle taikka
ei ole saapunut paikalle vaikka käräjäoikeus tai ulosottomies on hänet siihen
velvoittanut taikka on tullut paikalle päihtyneenä). Vain aivan poikkeuksellisista
syistä ulosottomies voi harkita uutta noutoyritystä. Jos noudosta luovutaan
hakijasta itsestään riippuvasta syystä, hakija voi hakea uutta noutomääräystä
käräjäoikeudelta. Jos kysymyksessä on ollut huoltopäätöksen suora
täytäntöönpano ja täytäntöönpanoa haetaan uudelleen ulosottomieheltä, on asia
syytä siirtää käräjäoikeuteen täytäntöönpanolain 22 §:n 2 momentin nojalla.
Jos käräjäoikeuden täytäntöönpanoasiassa antamassa päätöksessä on määritelty
sen tapaamisen tai luonapidon ajankohta, johon lapsi noudetaan ja jos hakija
aikailee hakemuksen jättämisessä ulosottomiehelle niin, että ajankohta menee
ohi, joudutaan noudosta luopumaan. Samoin käy silloin, kun ajankohta menee
ohi noutoyrityksen epäonnistumisen vuoksi.
Noudosta joudutaan luopumaan myös silloin, kun todetaan, että lapsi on viety
ulkomaille.
Jos sen sijaan on otaksuttavissa, että lapsi oleskelee kotimaassa, on ulosottomiehen
pyrittävä poliisin virka-avun kautta selvittämään lapsen olinpaikka ja
tarvittaessa siirtämään asia tapaamispaikan ulosottoviranomaiselle.
Noudon jälkeinen tilanne
Sen jälkeen kun lapsi on luovutettu henkilölle, jolle lapsi on määrätty
noudettavaksi tai viety valvotun tapaamisen paikkaan, päättyy viranomaisten
osuus asiassa.
Olisi kuitenkin suositeltavaa, että ellei perheneuvola ole ollut asiassa mukana,
sovittelija informoisi asiasta perheneuvolaa, johon lapselle ja molemmille
vanhemmille olisi hyvä pyrkiä järjestämään tilaisuus purkaa noutoon ja sen
jälkeiseen tilanteeseen liittyviä tuntojaan.
Jos sovittelijalla/sosiaaliviranomaisella tai lasta noutoon valmistaneella
asiantuntijalla siihen suinkin on mahdollisuus, olisi tärkeää, jos juuri hän voisi
noudon jälkeen keskustella asiasta lapsen kanssa. Tällöin lapsi voisi luontevasti
purkaa tuntojaan samalle henkilölle, joka on hänen kanssaan keskustellut ennen
noutoa. Kysymyksessä olisi tällöin normaali perheneuvola- tai sosiaalityö, josta
ei voida maksaa erillistä palkkiota.
IV Muuta huomioitavaa noudossa
Ennen noutoon ryhtymistä ulosottomiehen tulisi selvittää asian aikaisempia
vaiheita sekä lapsen mielipiteen selvittämistä. Ulosottomiehen tulisi hankkia
käyttöönsä käräjäoikeudesta sovittelukertomus ja myös muut asiassa kertyneet
asiakirjat.
Ulosottomiehen olisi myös pyrittävä keskustelemaan asiasta sovittelijan tai
sovittelijoiden kanssa siitä riippumatta, jatketaanko sovittelua. Sovittelijalta on
todennäköisesti saatavissa arvokasta tietoa siitä, mikä olisi lapsen kannalta
vähiten haitallinen menettelytapa.
Myös vastaajavanhemman kanssa olisi pyrittävä keskustelemaan asiasta.
Noudon ajankohdasta ja noutopaikasta olisi pyrittävä etukäteen ilmoittamaan
vastaajavanhemmalle. Se, että yllättäen oven taakse saapuu joukko ihmisiä lasta
noutamaan, on omiaan aiheuttamaan ärtymystä. Vastaajavanhempi, joka saa
ennakkoilmoituksen, voi myös niin halutessaan valmistaa lasta noutotilanteeseen,
vaikka itse vastustaakin noutamista. Jos on olemassa pelko siitä, että
lapsi viedään maasta tai piilotetaan kotimaassa taikka jos vastaajavanhemman
aikaisemman käyttäytymisen perusteella on odotettavissa, että hän käyttää
ennakkoilmoitusta hyväkseen tilanteen vaikeuttamiseksi (kutsuu paikalle
tiedotusvälineitä tms), se voidaan jättää antamatta.
Vastaajalta tai hakijalta ei saa periä noutamisesta ulosottomaksuja. Jos
noutamisesta on aiheutunut suoranaisia kuluja, ne peritään ulosotto 8 luvun
mukaisesti asianosaisilta.
V Väliaikainen turvaamistoimi ilman tuomioistuimen määräystä
Väliaikaiset turvaamistoimet eivät ole käytettävissä tapaamispäätöksen
täytäntöönpanossa.
Väliaikaiset kiireturvaamistilanteet, joissa ulosottomies tai poliisi joutuu ilman
täytäntöönpanomääräystä toimimaan ovat seuraavat:
1. täytäntöönpanolain mukainen turvaamistoimi huoltopäätöksen turvaamiseksi
(TpL 25 § 2 mom.)
2. HTL:n mukainen turvaamistoimi yhteishuoltotilanteessa (HTL 48 a §)
Täytäntöönpanolain mukainen turvaamistoimi
Hakijana täytäntöönpanolain mukaisessa turvaamisessa voi olla huoltaja tai
yhteishuoltaja.
Täytäntöönpanolain mukaisen kiireturvaamistoimen perusedellytyksenä on, että
huoltoa koskeva täytäntöönpanoasia on vireillä käräjäoikeudessa tai
ulosottomiehellä itsellään tai että se voisi olla vireillä.
Toimen tarkoituksena on turvata lapsen huoltoa tai asumista. Kysymyksessä on toisin sanoen tilanne, jossa hakijalla on
- (yksin)huoltoa koskeva päätös/vahvistettu sopimus,
- asumista koskeva päätös/vahvistettu sopimus (vastapuoli yhteishuoltaja) tai
- oikeus saada ilman päätöstäkin lapsi palautetuksi (lapsi on esimerkiksi
sukulaisten luona, ks. TpL 1 § 1 ja 3 mom.)
Tällöin kiireturvaamiseen voidaan ryhtyä jos on aihetta otaksua,
- että lapsi täytäntöönpanon estämiseksi viedään maasta tai
-muutetaan paikasta toiseen tai
- asia muutoin on kiireellinen ja että
-tuomioistuin ei ole käytettävissä eli
-täytäntöönpanoasia on vireillä, mutta sanottu tuomioistuin ei
juuri silloin päivystä tai
- täytäntöönpanoasiaa ei voida panna vireille, koska tuomioistuin
ei päivystä, taikka
- tilanne on niinakuutti, ettei ehditä kääntymään käräjäoikeuden
puoleen (lapsi on jo lentokentällä tai satamassa)
Väliaikainen turvaamistoimi voidaan toisin sanoen suorittaa, jos käräjäoikeus
on kiinni tai asia on niin kiireellinen, että asiaa ei ehditä viemään käräjäoikeuteen
ja jos lapsi pyritään kaappaamaan ulkomaille, piilottamaan kotimaassa
taikka jos lapsen olosuhteet käyvät huonoiksi siellä, missä hän oleskelee.
Viimeksi mainitussa tilanteessa saattaa olla vaihtoehtoisesti käytettävissä lastensuojelutoimenpiteet,
etenkin kiireellinen huostaanotto sosiaaliviranomaisen
päätöksellä. Huostaanotto on kuitenkin lähtökohtaisesti tarkoitettu käytettäväksi
siten, että seurauksena on lapsen sijoittaminen kodin ulkopuolelle, kun taas
täytäntöönpanolain mukaisen väliaikaisen turvaamistoimen tarkoituksena on
päätöksessä tai sopimuksessa vahvistetun huollon ja asumisen turvaaminen eli
lapsen palauttaminen kotiin joko suoraan ("sijoittaminen" kotiin) tai
väliaikaisen kodin ulkopuolelle sijoittamisen kautta.
Jos asia on vireillä ulosottomiehellä tai laitetaan samalla vireille ulosottomiehen
luona suorana täytäntöönpanona (huoltopäätös, joka alle 3 kk), kiireturvaamisen
sijasta on mahdollista noutaa lapsi ja panna päätös siten täytäntöön. Usein
kiireturvaamistilanteet ovat sellaisia, joissa täytäntöönpanolain 22 §:n 2
momentin mukaiset edellytykset käräjäoikeuteen siirtämiselle eivät täyty. Jos
lapsi on jo yritetty viedä pois maasta, on selvää, että käräjäoikeus tulisi joka
tapauksessa antamaan noutomääräyksen ilman sovittelua.
Jos kysymyksessä on kehittynyt lapsi, saattaa epäselvässä ja kiireellisessä
tilanteessa silloinkin, kun olisi mahdollisuus suoraan noutoon täytäntöönpanolain
22 §:n 1 momentin nojalla, käsitellä asia mieluummin turvaamistoimena,
jolloin lapsen mielipidettä voidaan myöhemmin selvittää asianmukaisesti
käräjäoikeudessa.
HTL:n mukainen turvaaminen
HTL 48 a §:n mukaisen väliaikaisen turvaamistoimen tarkoitus ei ole täytäntöönpanon turvaaminen, vaan toisen huoltajan määräämisoikeuden
loukkaamisen estäminen. Tällöin sekä hakijan että hänen vastapuolensa on
oltava yhteishuoltajia.
HTL 48 a §:n mukainen turvaamistoimi täydentää täytäntöönpanolain mukaista
turvaamista ja soveltuu yhteishuoltotilanteisiin silloin, kun täytäntöönpanolain
mukainen turvaaminen ei tule kysymykseen eli kun:
1) yhteishuoltajuus perustuu lakiin (ei päätöstä/vahvistettua sopimusta) tai
2) turvaamistoimen hakijana on se asianosaisista, joka ei voisi olla hakijana
täytäntöönpanolain tarkoittamassa turvaamisessa eli se yhteishuoltajista, jonka
luokse lasta ei ole määrätty asumaan.
Tällaisessa tilanteessa yhteishuoltaja voi hakea turvaamistointa suoraan
ulosottomieheltä tai poliisilta, jos
-on perusteltua aihetta otaksua, että toinen huoltaja aikoo ilman hakijan
suostumusta viedä lapsen luvattomasti pois maasta,
-ja asia on niin kiireellinen, että maastavientiä ei voida estää HTL 17 §:ssä
tarkoitetulla käräjäoikeuden antamalla väliaikaismääräyksellä.
Jos yhteishuoltajuus perustuu lakiin, HTL:n mukaisen turvaamistoimen
seurauksena yhteishuoltaja saa mahdollisuuden laittaa huoltoa koskevan asian
vireille käräjäoikeudessa ja pyytää siinä yhteydessä väliaikaismääräystä siitä,
kenelle lapsen huolto käsittelyn ajaksi uskotaan.
Jos taas tilanne on sellainen, että huoltopäätös tai vahvistettu sopimus on jo
olemassa ja hakijana on se yhteishuoltajista, jonka luokse lasta ei ole määrätty
asumaan, hän voi turvaamistoimen jälkeen laittaa vireille huollon tai asumisen
siirtämistä koskevan asian.
Maastavienti
Sekä täytäntöönpanolain että HTL:n mukaisessa kiireturvaamisessa toimenpiteen
edellytykset periaatteessa on oltava selvästi havaittavissa.
Etenkin maastavientitapauksissa itse tilanne on usein sellainen, että se oikeuttaa
turvaamistoimen suorittamiseen. Jos lapselle on hankittu matkalippu tavalla,
joka poikkeaa tavanomaisesta seuramatkailusta tai siihen rinnastettavasta
lomamatkasta taikka jos on hankittu vain menolippu tai jos paluupäivä on
kaukainen taikka jos muusta valmistautumisesta on havaittavissa, että lasta
ollaan todennäköisesti viemässä pysyvästi ulkomaille, on lapsen ja vanhemman
lähtö estettävä huoltajan vaatimuksesta.
Maastavienti voidaan estää, jos hakija on huoltaja ja lapsen kaappausta yrittävä
on:
- yhteishuoltaja lain nojalla (turvaamistoimen perusteena HTL 48 a §),
- yhteishuoltaja, jonka luokse lapsi on määrätty asumaan (HTL 48 a §),
- yhteishuoltaja, jonka luokse lasta ei ole määrätty asumaan (TpL 25 §) taikka
- vanhempi, joka ei ole huoltaja, mutta jolla on tapaamisoikeus (TpL 25 §)
- henkilö, jonka luona lapsi on asunut ilman perustetta (TpL 25 §)
Hakijana ei voi olla henkilö, jolla on pelkkä tapaamisoikeus ilman
yhteishuoltajuutta.
Jos tilanne on se, että pysyvä maastavienti on todennäköinen, mutta jonkin
verran on myös vastaanpuhuvia seikkoja eli että kysymyksessä saattaa olla
lomamatka, on parempi estää lapsen maastalähteminen, kuin antaa ehkä
peruuttamattoman poismuuttamisen toteutua. Ääritapauksessa henkilö, jonka
lomamatka on turvaamistoimen vuoksi mennyt pilalle, voi saada vahingonkorvausta
vastapuoleltaan ja valtiolta. Vakuutta vahingon korvaamisesta hakijalta
ei kuitenkaan vaadita.
Kysymys on summaarisesta menettelystä
Perustuipa väliaikainen turvaamistoimi täytäntöönpanolain 25 §:ään taikka HTL
48 a §:ään, toimenpiteen suorittamisessa otettava huomioon täytäntöönpanolain
3 §:n vaatimukset. Myös turvaamistoimi on pyrittävä
suorittamaan mahdollisimman hienovaraisesti ja lasta järkyttämättä. On
kuitenkin selvää, jos turvaamistoimena tehtyä lapsen haltuunottoa ei ole
mahdollista lykätä, koska lapsi muutoin poistuu maasta tai hänet piilotetaan,
lapsen järkyttyneisyyskään ei ole sellainen syy, että tämän olisi annettava
tapahtua.
Täytäntöönpanolaissa ja HTL:ssa tarkoitetut väliaikaiset turvaamistoimet ovat
siinä mielessä normaaleja summaarisia turvaamistoimia, että niitä käyttämällä
pyritään turvaamaan pääprosessi eli lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta
koskeva oikeudenkäynti taikka vastaava täytäntöönpanoprosessi. Tästä syystä
turvaamistoimitilanteessa ei voida ryhtyä tutkimaan lapsen mielipidettä samalla
tavalla kuin varsinaisessa prosessissa. Kysymys on summaarisesta menettelystä,
jonka ensisijaisena tarkoituksena on estää lapsen maasta vieminen tai
kotimaassa tapahtuva kätkeminen. Tämän jälkeen selvitetään lapsen
mielipidettä ja kehitysastetta asianmukaisessa normaalimenettelyssä.
Etenkin jos tilanne on hyvin kriittinen eli lapsi on jo lähdössä ulkomaille, ei ole
mahdollisuutta esimerkiksi lentokentällä ryhtyä tutkimaan lapsen kehitysastetta
ja mielipidettä jollei asia ole aivan selvä ts. jollei lapsi ole jo selvästi riittävän
kehittynyt ymmärtääkseen, että kysymyksessä on pysyvä maastamuutto.
Silloinkaan kun lapsi on yli 12 vuotta ei välttämättä voida olla varmoja,
ymmärtääkö hän tilanteen ennen kuin se on mahdollisesti asiantuntijan avulla
selitetty hänelle rauhallisissa oloissa.
Toimivalta ja hakemus
Asiassa on rinnakkainen toimivalta tapaamispaikan ulosottomiehellä ja
poliisilla. Koska sekä ulosottovirastot että kihlakunnanvirastot noudattavat
samoja viraston aukioloaikoja kuin käräjäoikeus, on odotettavissa, että kiireturvaamista
viraston aukioloajan ulkopuolella pyydetään pääsääntöisesti poliisilta.
Koska kiiretoimi akuuttitilanteessa voidaan joutua tekemään viraston
aukioloaikanakin ilman käräjäoikeuden määräystä, saattaa myös ulosottomiehille tulla lasta koskevia kiireturvaamispyyntöjä.
Turvaamistoimihakemus on tehtävä kirjallisesti ja siihen liitettävä huoltoa
koskeva päätös tai vahvistettu sopimus mukaan. Asian luonne huomioon ottaen
suuria vaatimuksia hakemukselle ei voida asettaa. Riittää, että siitä ilmenee
aivan keskeiset seikat (hakijan nimi, osoite, vaatimus lyhyesti ja muiden
asianosaisten nimet). Erittäin kiireellisessä tapauksessa on hyväksyttävä myös
epävirallinen kopio päätöksestä tai vahvistetusta sopimuksesta. Tätä menettelyä
puoltaa se, että kysymys on turvaamistoimesta ja että yhteishuoltajuus HTL 48 a
§:n tapauksessa saattaa perustua suoraan lakiin. Viimeksi mainitussa tapauksessa
on syytä tehdä kysely väestörekisterikeskukseen.
Heti turvaamistoimen jälkeen ulosottomiehen on lähetettävä käräjäoikeudelle
täytäntöönpanolain 25 §:n 3 momentissa ja täytäntöönpanoasetuksen 11 §:ssä
tarkoitettu ilmoitus lapsen sijoittamisesta ja hakijan hakemus liitteineen. Tässä
yhteydessä asiakirjoja voidaan vielä täydentää taikka toimittaa asiakirjojen
täydennykset myöhemmin, mutta kuitenkin mahdollisimman pian käräjäoikeuteen.
Oikeusministeri Kari Häkämies
Vanhempi hallitussihteeri Marja-Liisa Tolvi
LIITTEET Laki lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta
Asetus lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta
TIEDOKSI Sosiaali- ja terveysministeriö
Sisäasiainministeriö
Lääninhallitukset
Käräjäoikeudet
Hovioikeudet
Faktaa, vai fiktiota? Löytyi sieltä "huuhaasivuilta".
Siinä sitä olisi jokaiselle hieman mietittävää lapsen oikeudesta.
MUSTA SE OIS HYVÄ JOS TULIS LOPETUS TAPAUS OUTI KOSKI JA POJILLE
Jankkaus on näemmä elämän suola. Ja sua vanha suola kovasti janottaa.
- Adolf -
nyt kun taas kello käy kohti keskiyötä alkaa täällä näkymään järjenköyhyys. Päiväsaikaan on täälläkin järjellisiä kome´mennteja, illa tunuu olevat hullut ja humalaiset taas liikkeellä
Saatko paljonkin liksaa näistä teksteistä, rapakon takaako?
Miksi nuorten päätöskykyä aliarvioidaan? Törkeää!!
Kyllä pojat tietää itse parhaiten(ja minä)!