Näistä meidän leipämme on lähtenyt

Joo et tiedä että näitä tehtaita ei ole mutta oletko kuullut esim. Ruukista.

Tarkennuksen tarkennus, en minä Oulua tarkoittanut, Vaan Ruukkia! Usko nyt jo että RUUKKI on kunta (Oulun lähellä)

Miten jäikin pois listalta tuo,

Rautaruukki Oy, Hämeenlinnan tehdas, 1971

Pahoittelen

Olikos jokin karamellitehdaskin ja tuossa luettelossa on vain osa Kantolan tehtaista - yhteisnimitys OTK, suuri työllistäjä. Siellä oli myös puupuolen tehdas, ellei tuo " Lastulevytehdas" tarkoittane sitä. Vaneritehdas l. Metsäliitto. Kummilakin. Olihan niitä ja oli töitä, nyt on kakki mennyt ahneuden ja vääryyksien kitaan.

Metsäliiton Hämeen Tehtaat oli Sairiossa, Faneritehdas ja Lastulevytehdas, Kantolan Rehu, Kantolan keksitehdas

Korkkitehdas, Verkkotehdas, Kaljatehdas, Limonaditehdas, Tehdas

Betset, Betonitehdas, Harvialan taimitehdas

SCC, Tapahtumapuisto, Centra

Osaamisesta ei siis ole pulaa nykyäänkään eikä tulevaisuudessakaan.

Onko Hämeenlinnassa ollut joskus Pontikkatehdas?

Olin -80 luvun alussa risuliitolla sairiossa. Siellä oli faneeri ja lastulevytehdas. perusfaneria, filmivaneria sekä palo-ilves kivilevyä!

SCC:n vaihtoautotehdas, SCC:n uusien autojen tehdas, SCC:n kaikkien merkkien huoltotehdas....nää tosin kaikki ihan satua alusta alkaen, mutta jotkut päättävät puupäät täällä Hämeenlinnassa näihinkin satuihin uskoi ja taitaa uskoa kamoissaan vieläkin.

Hei, jos muistatte niin Jutta Urpilainen sanoi etteivät ne ajat koskaan palaa. Miksi? Mistä syystä on niin tärkeää se ettei meillä voi tai saa olla tuotantolaitoksia omia tarpeitamme varten?

Nythän keksit ja lankarullat ja fanfanerit täytyy tuoda jostain muualta.

Mistä me jatkossa saamme rahaa ostaa muualla tehtyjä tuotteita? Entä jos joku jossain vääntää rahahanat kiinni ylläpitää tuhansittain mitään tuottamattomia aikuisten päivähoitopaikkoja virastoissa ja laitoksissa.

Kehotan myös sosiaalidemokraattisia ja ammattiliittolaisia miettimään pitkään ja hartaasti mitä oikeastaan haluatte tai mihin pyritte ja mistä syystä.

Onko tarkoitus ostaa ensin kauppakeskuksia ja sitten kansainvälisestä ihmiskaupasta niille uudet käyttäjät? Meidän rahoillamme?

Terv.: Hämeenlinnan Äärioikeisto

Hei, tuossa oli monta hyvää kohtaa. Kasvuennuste perustuu määrälliseen kasvuun kahdessa eri kohdassa, jotka ovat;

A) Ihmismäärän kasvattaminen (otetaan sisään enemmän kuin muuttaa ulos). Nyt kauppakeskuksella on enemmän kävijöitä.

B) Maaperän resurssien hyödyntäminen. Uusien kaivoshankkeiden määrä on tällähetkellä huomattava. Vain kertaalleen hyödynnettävissä olevat kallisarvoiset mineraalit kaivaa ylös ja myy maailmanmarkkinoilla käytännössä ulkomaalaiset firmat.

Kohdat A ja B kasvattavat ainoastaan määrää, eivät laatua.

Äärioikeistolaisessa ihanneyhteiskunnassa voi toimia kansalaisten omassa markkinaehtoisessa omistuksessa olevia kaikkien jalostusarvojen tuotantolaitoksia. On siis sekä kansalaisten joko osittain tai kokonaan omistamia kaivoksia tai raaka-aineiden käsittelylaitoksia (esimerkiksi pörssin kautta omistajuutta).

Sen lisäksi on keksitehtaita ja todella korkean teknologian tuotantoa.

Kaikkea ei tarvitse aina ostaa muualta, jos sen voi tehdä itse.

Terv.: Hämeenlinnan Äärioikeisto

Huhtalan höyryhotsipulju hätilässä, lahonneet ikkunat vesihöyryssä, tuoksu huumaava, kunnon rasvapiirakka suomella 60 eurosenttiä,pienistä puroista syntyi tämä kaupunki ja sen kulttuuri, mikä nyt on historiaa. En maksa pysäköinnistä edelleenkään, se on ainoa jäänne hyviltä ajoilta.

Ihan mielenkiintoinen aloitus, harmi että nämä ketjut menee hetkessä pilalle älyttömillä kommenteilla.

En ainakaan ensisilmäyksellä huomannut aiemmissa listauksissa MENSA:a, elintarviketehdasta rautatieasemaa vastapäätä.

Oliko sittemmin Hellas jne.? http://fi.wikipedia.org/wiki/Mensa_(elintarviketehdas)

Karistokin oli, työllisti parhaimmillaan 200 henkeä, Hämeen Kansan kirjapaino,
Suomalainen kirjapaino.
Niin ja Sipilän Kallen Puutarhakunta. Kantolan Puusepäntehdas.

Hämeen Sanomat sentään vielä sinnittelee, veitsi kurkulla?

Hä-Sa 17.1.2000
Hämeenlinnan ainoa oma suuryritys oli Kummila-konserni, jolla oli kaupungissa paitsi suuri pääkonttori niin myös satoja työntekijöitä työllistävä betoni- ja elementtiteollisuus. Kummilan tytäryritys Kantolan Betoni teki konkurssin kesällä 1993. Helmikuussa 1994 koko Kummila oli konkurssissa.

Oma kommenttini

Kummila puratti kaupungin arvokkainta historiallista korvaamatonta rakennuskantaa, rakensi tilalle vaivoin 30 vuotta kestävää irvokkainta, pinnoiltaan nykyään ruostuneiden betoniraudoitusten lohkomaa betonie-elementti kerrostalohirviöitä. Kummilan kanssa tätä hävitystyötä tuki, kannatti ja siihen yllytti Hämeenlinna Kaupungin silloinen johto ja häikäilemättömän ahneet liikemiehet ostamalla ensin tontit rakennuksineen jotka purattivat Kummilalla.
Hämeenlinnan Historian kirjaan tulisi laittaa jälkiklausuumi joss tuomitaan yllä mainittu häpeällinen toiminta

onko muita vielä, maksan 600€ käteen sille joka tuohon muka pystyy oikeesti yhden tehtaan lisäämään, sen verram kattava oli koosteeni

Aluksi tienasin leipäni Jukolan terveyskeskuksen Sosiaalitoimistosta, sen jälkeen Arvi Kariston kadun sossusta, sieltä siirryin tienaamaan Wetterille ja nykyinen ansaintapaikkani sijaitsee Kastellissa. Melkoista muutosralliahan tuo on ollut kaikenkaikkiaan.

Miksikähän yritteliäisyys on kadonnut?

Hyttisen ja Rantasen suksitehtaat.

Mikäs se mailatehdas oli, missä tehtiin nuorison halveksimia Kema-mailoja?

KEMA, oli Hämeenlinnalainen jääkiekkomaila ja sitä tehtiin Puusepäntehtaassa Sairiossa Viertokadulla, en muista nyt tekijän sukunimeä..
Koivusta tehdyllä painavalla Kema-mailalla moni -50 luvun lopun ja 1960 luvun alun Sairion ja Hätilä- Idänpään poika pelasi ensimmäisiä jääkiekkopelejään, Moni näistä pojista kehittyi niin taitaviksi, että he pääsivät pelaamaan Hämeenlinnan Tarmoon, Tiikereihin, ja HPKhon....
Kemalla kun veti täysillä lämärin niin kiekko lähti kuin Annikki Tähti ja lapa lensi perässä ja osui molaria otsaan...
Kemalla oli tämän takia pakko tyytyä kohottelemaan kiekkoa....
Siitä sitten kehittyikin ihan toinen, toisella paikkakunnalla valmistettu mailatyyppi nimeltään KOHO!

Aseman takana Pintiäläntien päässä noin rautatieaseman kohdalla oli Rantasen SUKSITEHDAS. Tuotteena suksi oli varsinainen hikilankku ja sillä oli sellainen muisti-ominaisuus, että vaikka sen kärki oli nuotiolla paahdettu ja jigillä taivutettu ylöspäin kaarevaksi, ettei suksi tökkää ja hiihtäjä lennä pää edellä hankeen kärsälleen, niin se kärki pirulainen suoristui alkuperäiseen suora lankku muotoon joka sillä oli kun se sirkkelöitiin laudaksi koivutukista. No, ei muuta, kuin nuotio pihaan, ja suksen kärkki paahtumaan niin kuumaksi, että sen pystyi murtamatta taivuttamaan kaarelle, sitten se jätettiin jigiin jäähtymään, jolloin se jähmettyi kaarevaksi. Ihan mukava niitä kärkiä oli paistella, ja monessa pihassa loimusikin iltapimeällä nuotio, ja aamulla taas hiihdettiin Aulangonmetsän halki Retkeilymajalle, jossa sai ostaa kuumaa mehua ja munkkirinkilän, tai hampparinkäyrää jota voi paistella isossa punatiilisessä avotakassa jossa paloi puolimetrisiä koivu- ja kipinöiden ja räiskähdellen palavia kuusipuita.

Vanajaveden Sairion rannassa oli uimapaikan vieressä PRONSSIVALU, jossa valettiin pronssisia veneiden potkureita. Nokista ja hikistä hommaa näkyi olevan, kun uimareissuill katseltiin isoista avoimista ovista sisälle. Kumma kyllä netistä ei löydy mitään tietoa tästä valimosta.
Turenkiin muutettuaan Pronssivalu sai uuden nimen, Finnscrew ja alkoivat valmistaa todella isoa potkureita jopa laivoihin uusilla menetelmillä

Kuka vei uimahallin pronssikirjaimet.

Onneksi kaikki eivät ole vielä lähteneet ja tulijoitakin on ollut. Euroopan suurin autokauppakeskittymä SCC, Rautakauppojen keskittymä Centra, Radanvarsisairaala, Aulangon Luxushuvilat ja mitä niitä nyt onkin ollut vuosien saatossa. Ei meillä hämeenlinnalaisilla mitään hätää ole kun uusia utopiahankkeita sikiää lähes kuukausittain.

finn karelia virke oy hml tehdas 1969 ,1980 työllisti parhaimmillaan 220 henk.

PersGary tehtaili valituksia mutta loppui tuomioon.

Taas tämä sama vanhus muistelee. Päästäispä jo eroon hänestä. Voi luoja ota hänet jo pois.

Parviaisen Palohälytin teollisuus toimi Asemantakana 1950-1960 alkoi tehdä automaattisia palohälytyinlaitteita ja keskuksia esm, Sairion Vaneritehtaalle.
Siitä alkaen viikoittain paloautot ujelsivat pillit vinkuen sammuttamaan vääriä hälytyksiä. Laitteet oli varmaankin ihan hyviä, mutta liian yliherkkiä, kun joku sytytti nortin kahvitauolla taukotilassa niin sprinklerit laukses ja lähti hälytys paloasemalle

Kokkelidemmut hus hus pois täältä häiritsemästä itseänne fiksumpia keskustelijoita, töissähän te ette käyneet päiväaikaan vaan öisin hiippailitte varkaissa säkki selässä ja sorkkarauta kädessä

Kiemunki Raution konkurssitehdas vuodesta 2010? Leipä on lähtenyt.

Ei ihan Hämeenlinnassa, mutta vieressä Parolassa: Parneule 1970.
Valmisti Black Horsen kalsarit.

Hattulan kuljetus

KEMA-mailat.. äitini 88v.kertoi,että ainakin hänen setänsä Paavo Virtanen valmisti Pajanteenkadun ja Pekolankadun kulmassa..

Sorry.. tuotenimi taisi ollakin PAVE maila.. eikä setä vaan eno 🤗

Kema eli kestävä maila. Katkesi tosin ekalla jos lämmäsi.

Luonto kiittää EKP:tä.

Björn wahlroos ennusti, että Hämeenlinnan SSAB menee kiinni, kun raahen masuuni pietetään ympäristö syistä kiinni, eikä keloja kannata kauempaa tänne rahdata. Niin ei tänne muita työllistäjiä jää kuin jokunen kauppa ja pysäköintitalo. Ja millä me maksetaan kauppatavarat ja pysäköinti, kun ei meillä oo työpaikkoja. Eli jos pompottelemme rahaa vaan toisillemme, emmekä tuota mitään, niin eikö se raha väkisinkin ennen pitkää lopu.