Kiusaamiseen puututtava nopeasti koulussa...

Kirjoituksesi oli melko lailla sekava eikä kaikista lauseista oikein saanut tolkkua, mitä olet tarkoittanut. Heittelet ilmaan aika epämääräisiä syytöksiä ja väittämiä sekä vaatimuksia.

Olen yläasteella olevan tytön äiti, työssäni olen lähellä koulumaailmaa. Tyttöni koulussa ja luokassa ei ole tietääkseni mainittavasti ollut mitään varsinaista kiusaamista, mutta ovathan oppilaat luonnollisesti keskenään nahistelleet enemmän ja vähemmän. Varsinkin pojat ovat painineet välillä niin, että hiekka pöllyää ja ruohotupsut lentelevät. Tällaisista tapauksista opettajat ovat olleet yhteydessä asianosaisten vanhempiin - jos tapaus vaan on heidän tietoonsa tullut. En tiedä, miten asioita on selvitelty, mutta selvitelty on.

Minua ihan aidosti kyllästyttää tuo jatkuva vaatimus, että koulun on PUUTUTTAVA milloin mihinkin. Kun ope sanoo lapsille, että ketään ei saa kiusata tai haukkua ja toisten tavaroihin ei saa koskea, koulu on PUUTTUNUT oppilaiden toimiin ja vaatimus on täytetty.

Koulu ja yksittäiset opettajat tekevät yleensä parhaansa taatakseen koulurauhan ja sopuisat välit oppilaiden kesken. Kasvatustyö on kuitenkin pääasiassa vanhempien vastuulla. Väittämäsi, että koulu ei haluaisi PUUTTUA esim. kiusaamiseen, on mielestäni vähän outo.

Ammattitaidon suhteen olet sikäli oikeassa, että kotona täysin pieleen kasvatettujen tai psyykkisesti häiriintyneiden oppilaiden toimintamallien oikaisemiseen opettajan ammattitaito ei riitä - eikä sen tarvitsekaan. Kuraattorit ja terveydenhoitajat ovat usein ylityöllistettyjä. Jokainen ymmärtää, että on vaikea saavuttaa paljonkaan, jos tapaa oppilaan kerran viikossa 45 minuutin ajan!

"Jos lasta lyödään päähän ja siitä ei ilmoiteta kotiin" - Eikö lapsi kerro sitä itse?

"Asioita koulussa ei haluta hoitaa, sillä jos niistä tulee dokumentointia, niin onhan tiedossa, että asiaan on puututtu, mutta toimenpiteet eivät ole tehonneet." - Tämähän kertoo sen, että koululla ei todellakaan ole riittävästi keinoja saada esim. kiusaaminen loppumaan. Kohteeksi joutuneen lapsen vanhemmilla on luonnollisesti mahdollisuus viedä asia oikeuteen siviilikanteena. Kyllä jokainen perhe vastaa itse lastensa tekemisistä riippumatta siitä, missä ne tapahtuvat. Yleensähän kiusaaminen tai väkivalta ei todellakaan rajoitu koulualueelle ja -aikaan, vaan sitä on (paljon rajumpana) vapaa-ajalla ja nykyisin ennen kaikkea somessa. Nämä eivät todellakaan kuulu koulun vastuualueeseen!

"Annetaan vaan yhden mellastaa " - Mistä päättelet, että koulu ei olisi yrittänyt saada tätä mellastusta loppumaan? Keinoja on kuitenkin rajoitettu määrä ja se on lainsäädännöstä kiinni, ei yksittäisen koulun tai opettajan toimintamalleista - sinun termiäsi käyttääkseni.

Juttusi siitä, kenelle oppilaan tai koulun pitää mahdollisesta kiusaamisesta kertoa, ei auennut. Kun lapsi kertoo vanhemmille, on todella omituista, jos vanhemmat eivät ota yhteyttä kouluun! Opettaja ei voi tietää tapahtumista, jos hänelle ei kukaan kerro. Ymmärrät varmaan, että jokaista oppilasta ei koko koulupäivää vartioida niin, että tiedettäisiin, mitä hänelle tapahtuu ja mitä hän tekee.

"Ketään ei ohjattu esim kuraattorille eikä terveydenhoitajalle " - Tätähän sinä et voi tietää. Nämä ovat salassapidettäviä asioita. Toiset oppilaat ja heidän vanhempansa eivät tiedä, mitä koulu tekee väkivaltaisen tai häiriintyneen oppilaan kanssa. Usein he luulevat, että ei mitään, vaikka mukaan olisi (vanhempien lisäksi!) jo kytketty kuraattori, lastensuojelu, poliisi ja nuorisopsykiatria.

Kritisoit koulua ja opettajia aika rankasti. Voisitko kertoa, miten sinun mielestäsi kuvaamassasi tilanteessa olisi oikeasti pitänyt toimia? Jos kohteena on ollut sinun lapsesi, uskotko ihan varmasti hänen kertomuksensa sanasta sanaan täytenä totuutena kuulematta lainkaan muiden kantaa?

Luonnollisesti voit soittaa lastensuojeluun ja alustavasti kysellä, miten tässä - mielestäsi heille kuuluvassa - asiassa pitäisi edetä.