Taas närästää!

Nyt otat uudestaan ittees niskasta kiinni ja kipität sinne lekuriin! Tuskasen olon kanssa ei oo pakko elää; sitä varten on lääkäreitä, jotka auttaa. Eiköhän sullekin oikee lääkitys löydy! Tsemppiä! =)

samat oireet alkoivat vuonna 2000 minulla. Olen käynyt läpi kaikki mahdolliset tähystykset ja ultraäänet. Mitään ei löytynyt. Vaiva välillä helpottaa ja taas alkaa tai jatkuu pahempana.
Viime viikolla kävin taas lääkärissä. Hän sanoi että monet kärsivät tästä samasta ongelmasta.
Sain taas jonkun lääkekuurin,jotain happoihin liittyvää. Lääkäri sanoi, että se voi ihan hyvin olla jokin krooninen ruokatorven tulehdus,joka aina välillä helpottuu ja taas jotkin ruoka-aineet pahentavat. Nämä ruoka-aineet pitäisi itse tunnistaa mitkä aiheuttaisevat närästystä.
Tiedän itsekin että tämä on välillä tuskallista,mutta sen kanssa on vaan elettävä.

Mutta käy sinäkin ihmeessä tutkimuksissa,se ainakin helpottaa sitten mielenrauhaa...

Oletko kokeillut mitään muuta kuin lääkkeitä?
monet ovat saaneet avun esim. aloe vera-juomasta ja asidofilus tableteista.

Mullon sellanen närästys ettei nouse hapot soppatorveen, mutta polttaa mahassa,syön Nexiumia joka pitää oireet poissa, mutta kun lopetan alkaa parinpäivän päästä kuumottaa, joka sitten muuttuu polttavaksi. En ole käynyt vielä heliko testissä, mut eikö tuo ole aika yleinen syy?? nyt ajattelin kokeilla luontaisia tuotteita, sais jättää nää synteettiset kemiat vex??

Aika tuttu tunne.. Itse kävin viisivuotta sitten ensimmäisessä tähystyksessä vastaavista vaivoista. Todetttiin palleatyrä, joka on kuulemma aika yleinen "vika", tämä aiheuttaa vatsahappojen pääsyn ruokatorveen. Ts mahaportti joka on vatsalaukun ja ruokatorven yhtymäkohdassa on löysä. Mikäli vaivat jatkuvat pitkään, alkaa ruokatorveen tulehdusalueelle muodostua samanlainen peite kuin suolensisäpinnalla, joka on mahdollista kehittyä syöväksi. Minulla on tätä peitettä ja siitä otetaan koepaloja määrä välein mahdollisten solumuutosten varalta. Syön Lanzo 30mg nimistä lääkettä yhden pillerin/vrk ja oireet pysyy kurissa. Ei se tähystys niin paha ole, tutkimuksen kesto noin 5min.

Olen viettänyt 5 päivää närästysleikkauksen jälkeistä elämää ilman Somac lääkitystä jota jatkui leikkausta edeltäneet 10 vuotta. Pikkupojasta lähtien ruokatorvea korvensi, ja aikuisiässä alkoi sitten olla noita ruokatorven tulehduksia. Tähystyksiä tehtiin 5-6, ja viitisen vuotta sitten lääkäri antoi lähetteen vatsanportin kiristysleikkaukseen, enkä uskaltanut silloin mennä. Useamman vuoden nukuttuani korotetuin sängynpäädyin, ja herättyäni aamuyöstä yskimään vatsansisältöä keuhkoista, päädyin pyytämään lääkäriltä uutta lähetettä. Niinpä sitten leikkaus tehtiin ja nyt olen toipilaana. Tutkimukset tähystyksineen, nanometrioineen, happomittauksineen ja koko leikkaus kaikkineen oli vain puolet siitä mitä olin pelännyt. Esim. minkäänlaista kipua ei syödessä ole, ja kaurapuuroakin olen jo ohuehkona maidon kera pistellyt. Tänään on ensimmäinen särkylääkkeetön päivä, vain kuuloa parntavaa, siis ilmavaivoihin kuplatonta olen ottanut. Kaverini saatua lääkehoidosta jonkinasteisen vatsakalvonlamaantuman oli sekin yksi syy lähteä leikkaukseen, ja eihän nuo lääkkeet mitään halpoja ole. Hoitamattomana pitkäaikainen närästys voi aiheuttaa ruokatorven solumuutoksia, ruokatorven seinämä voi muuttua samanlaiseksi kuin vatsalaukun seinämä, eikä enää siis siirrä ruokaa. Toisaalta haavaumat ruokatorvessa voivat aiheuttaa vakavampiakin muutoksia.
Leikkauksesta kotiuduin seuraavana päivänä, ja alkuun oli vähän haavakipua, jota hoidin poretabletein ja supoin. Ilmavaivat ovat leikkauksen jälkeinen oire, mutta onneksi niihinkin on hyvät tropit.
Googleta: närästysleikkaus, fundoplikaatio, palleatyrä, lue Ilari Airon (prof) artikkeli. Eri sairaaloiden potilasohjeita. Mikko Viljakka (PHKS) joka minut leikkasi on tehnyt aiheesta väitöskirjan-Tampereen Yliopisto.
Tietoa kannatta haeskella asiantuntijoilta, täällä näillä palstoilla on myös hyviäkin kirjoituksia, mutta joskus termit ja asiat menevät sekaisin, ja kaikenlainen pelottelu kannattaa jättää oman onnensa nojaan. Tutkimukset ovat kivuttomia, joskin hieman epämiellyttäviä. Leikkauksessa ja toipumisessakan ei tarvitse tuskaa tuntea, pientä kipua kyllä, joka sekin on poistettavissa ilman reseptiä apteekista saatavilla lääkkeillä.