Hehkulamppu on valaissut vaihtamatta yhtäjaksoisesti 113 vuotta.
Menee jonkin aikaa kunnes LED voittaa käyttötunneissa.
http://www.tekniikkatalous.fi/energia/tama hehkulamppu hakkaa leditkin mennen tullen ndash palanut 989 000 tuntia eli liki 113 vuotta/a1014067?s=n
Hyötysuhde on eri juttu. Hehkulanka kestää paremmin kylmempänä.
LEDien käyttöikä vaihtelee suuresti. Jotkut himmenevät kuukausissa.
40 vuotta sitten niille luvattiin 100 vuotta. Silloisella hyötysuhteella.
Vanhat värilliset kestävät paremmin. RGB-lamppujen hyötysuhdekin menettelee.
Hyvää on hyötysuhteen alenemattomuus osateholla. Himmennys ei tuhlaa.
Jutussa sanotaan paksun hehkulangan kestävän paremmin.
Ajoneuvojen jännitteillä lanka saadaan tukevammaksi.
Syy paksumpaan lankaan lienee bambun hiili"kuitu".
Kummastelivat lampun lämpötilakerrointa, virta ryntää jännitteen noustessa.
Juuri niin hiililanka tekee. Sulamispiste on 3 500 celsiusta.
Olisiko hiililankavalolla tulevaisuutta, elektronisesti valvottuna?
Wolfram sulaa 3422 asteessa, ja vanhenee ehkä herkemmin.
Hyvää on lämpötilakerroin. Virta ei suuresti muutu jännitevaihteluista.
Sitä voi käyttää vakiovirtarajoittimena.
On vanha keraaminen hehkulamppu, Nernst.
Keramiikan sulamispiste on 2715 celsiusta. Mutta se ei hapetu.
http://en.wikipedia.org/wiki/Nernst_lamp
Menee jonkin aikaa kunnes LED voittaa käyttötunneissa.
http://www.tekniikkatalous.fi/energia/tama hehkulamppu hakkaa leditkin mennen tullen ndash palanut 989 000 tuntia eli liki 113 vuotta/a1014067?s=n
Hyötysuhde on eri juttu. Hehkulanka kestää paremmin kylmempänä.
LEDien käyttöikä vaihtelee suuresti. Jotkut himmenevät kuukausissa.
40 vuotta sitten niille luvattiin 100 vuotta. Silloisella hyötysuhteella.
Vanhat värilliset kestävät paremmin. RGB-lamppujen hyötysuhdekin menettelee.
Hyvää on hyötysuhteen alenemattomuus osateholla. Himmennys ei tuhlaa.
Jutussa sanotaan paksun hehkulangan kestävän paremmin.
Ajoneuvojen jännitteillä lanka saadaan tukevammaksi.
Syy paksumpaan lankaan lienee bambun hiili"kuitu".
Kummastelivat lampun lämpötilakerrointa, virta ryntää jännitteen noustessa.
Juuri niin hiililanka tekee. Sulamispiste on 3 500 celsiusta.
Olisiko hiililankavalolla tulevaisuutta, elektronisesti valvottuna?
Wolfram sulaa 3422 asteessa, ja vanhenee ehkä herkemmin.
Hyvää on lämpötilakerroin. Virta ei suuresti muutu jännitevaihteluista.
Sitä voi käyttää vakiovirtarajoittimena.
On vanha keraaminen hehkulamppu, Nernst.
Keramiikan sulamispiste on 2715 celsiusta. Mutta se ei hapetu.
http://en.wikipedia.org/wiki/Nernst_lamp
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ei muutakuin volfram hehkulamppujen tilalle hiililanka lamppuja ja keraamisia.
Sitten varmaan EU keksii lisää kiellettävää.
Entä jos alkaisi tekemään itse lamput lasipurkkiin ja tyhjiöis sen. Mikä kannattaisi valita langaksi? Minkä paksunen ja pitunen lanka?
Tantaalilamppu kuulostaa elektroniselta. Ainakin on näpertelyä.
http://www.lamptech.co.uk/Spec Sheets/IN TA GE 25W.htm
Historiaakin:
http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/9818/Sokero.Tuomo.pdf?sequence=2
Sivulla 16 on vuoden 1710 kaasupurkausvalo. Sivulla 18 on hehkulankoja.
Lämpötila kannataisi hyötysuhteen vuoksi olla vajaa 7 000 astetta.
Sillä hehkulla saadaan 90 lm/W, joka häviää LEDille. Sivu 23.
Pienpainenatriumlampulla voi saada 200 lm/W. Väitettiin parhaaksi, ei ole enää.
Kynttilästä saa 0,3 lm/W.
http://en.wikipedia.org/wiki/Luminous_efficacy
LEDistä on saatu 303 lm/W. Marketin tarjouslampuissa on noin 60 lm/W.
http://www.cree.com/News-and-Events/Cree-News/Press-Releases/2014/March/300LPW-LED-barrier