yo-ruotsi ja äikkä

Ja kaikkia tekstejä ei tarvitse viedä opettajalle, vaan voit itse tutkia niitä; onko kieli hyvää ja laajaa, pilkut, isot alkukirjaimet, verbien muodot ja sanajärjestys (varsinkin vieraissa kielissä) jne. yrität itse tutkia, miten asioiden tulisi olla. Tästä on suuri hyöty myös kirjoituksissa, koska siellä ei opettaja ole selän takana kertomassa, tuleeko pilkku vai ei. Toki, mikäli et jostain ole varma, oppettajasi varmasti auttaa sinua mielellään, myös natiivi kirjallisuus auttaa sinua! Opit kuinka sanat tulee liittää toisiinsa.

helppo päästä läpi kirjoitti:

Ja kaikkia tekstejä ei tarvitse viedä opettajalle, vaan voit itse tutkia niitä; onko kieli hyvää ja laajaa, pilkut, isot alkukirjaimet, verbien muodot ja sanajärjestys (varsinkin vieraissa kielissä) jne. yrität itse tutkia, miten asioiden tulisi olla. Tästä on suuri hyöty myös kirjoituksissa, koska siellä ei opettaja ole selän takana kertomassa, tuleeko pilkku vai ei. Toki, mikäli et jostain ole varma, oppettajasi varmasti auttaa sinua mielellään, myös natiivi kirjallisuus auttaa sinua! Opit kuinka sanat tulee liittää toisiinsa.

Lue lisää

Lukiossani opettajat eivät kyllä oikein auta. Mitä edelliset vastaajat tarkoittivat muuten tuolla kirjoittamisella? Mitä kirjoitan?

aloit2re kirjoitti:

Lukiossani opettajat eivät kyllä oikein auta. Mitä edelliset vastaajat tarkoittivat muuten tuolla kirjoittamisella? Mitä kirjoitan?

Katselet vanhoja yo-vihkoja ja teet niiden mukaisia kirjoitustehtäviä, mikäli kirjoituksiin harjoittelet. (: Riippuu toki opettajan motivoituneisuudesta, mutta useimmissa lukioissa on monta opettajaa, joista edes yksi varmaan sinua voisi auttaa.
Toki aivan kaikenlainen kirjoittaminen auttaa! Sadut, kouluesseet reaaliaineista, arkipäiväiset keskustelut puhelimella yms. joissa pyrit aktiivisesti käyttämään hyvää kielioppia. Kannattaa myös opetella erottamaan puhekieli ja kirjakieli.
Joskus tekstin kannattaa myös antaa hautua viikko tai pari (jos aikaa siis on), siten tekstiä on helpompi tarkastella kriittisesti. Pyri opettelemaan kirjoittamaan sellaista tekstiä mitä itse haluaisit lukea: selkeää, yhtenäistä, kiinnostavaa ja mukaansatempaavaa, silloin kielioppivirheitäkin voi olla enemmän hyvissäkin arvosanoissa.

Itselläni toimi seuraava taktiikka ruotsissa: Lue ensin kappale läpi, sen jälkeen luet sen udelleen ja käännät rivien väliin kaikki entuudestaan tuntemattomat sanat. Tämän jälkeen voi sanoja päntätä ihan kirjan takaa jonkun aikaa ja sitten vielä lukea kappale kertaalleen läpi. Tällä tavalla tekstin varmasti ymmärtää ja saattaa jäädä jokunen uusi sanakin mieleen.

Toki yksittäisten sanojen ymmärtäminen on tärkeää, mutta pyri näkemään teksti kokonaisuutena. Tee vaikka lyhyt yhteenveto päässäsi suomeksi, mitä tekstissa kerrotaan, vaikka et ymmärtäisi ihan kaikkia sanoja. Ylppäreissä on paljon luetunymmärtämistä, joten on tärkeää osata hahmottaa kokonaisuus.

Itse en ole kovin hyvä tekstitaidossa, mutta esseeseen voin antaa pari vinkkiä. Esseeseen kannattaa pyrkiä saamaan selkeä rakenne, johon kuuluu aloitus, käsittelykappaleet ja lopetus. Aliotuksessa ei mennä vielä suoraan asiaan, vaan johadtellaan aiheeseen, mielellään jollain omaperäisellä tai kiinnostavalla tavalla. Käsittelykappaleet ovatkin oikeastaan vain sitä podiskellua, toki niihinkin on hyvä saada jokin järjestys ja johdonmukaisuus. Lopetus napakalla tavalla, joka ikäänkuin voi herättää lukijassa kysymyksiä.
Kun valitset esseen aihetta, älä heti ota sitä mikä tuntuu helpoimmalta. Näistä tehtävistä kirjoittaa useimmat opiskelijat, ja sitten sensorit saavat lukea lähes identtisiä esseitä, joissa on ihan samoja ajatuksia. Valitse siis itseäsi kiinnostava tehtävä, mieti mitä ajatuksia se sinussa herättää ja pyri menemään aiheessa pintaa syvemmälle: mitä esimerkiksi muut eivät olisi huomanneet ajatella aiheesta? Toisin sanoen, pyri rohkeaan kirjoittamiseen.

Siinä muutama neuvo, joiden avulla itse pääsin aivan kelvollisiin tuloksiin. Onnea matkaan, kyllä sinä pärjäät! :)

Ruotsista saa A:n vähemmillä pisteillä kuin muista kielistä.

Hyvä apu, jolla saa jopa L:n, on kielioppi. Hanki ja lue joku ruotsin koulukielioppi. Siellä kerrotaan kaikki, mitä sinun pitää tietää. Kielioppi auttaa täsmällisessä luetun ymmärtämisessä, rakennetehtävässä ja kirjoitelman kirjoittamisessa.

Opettele kieliopista ainakin sanajärjestys. Sen voi oppia. Sanajärjestysvirheet ovat lukijaa ärsyttäviä. Panosta myös määräisen ja epämääräisen muodon käyttöön. Ja aikamuotoihin.

Itselleni kielioppikirjan löytäminen oli aikoinaan kielten salaisuuksien avautuminen. Sieltä sain tietää kaiken, mikä oli ollut epäselvää. Ja numerot nousivat ysiin ja kymppiin. Ja kirjoituksista tuli kielistä laudaturit.

grammatik kirjoitti:

Ruotsista saa A:n vähemmillä pisteillä kuin muista kielistä.

Hyvä apu, jolla saa jopa L:n, on kielioppi. Hanki ja lue joku ruotsin koulukielioppi. Siellä kerrotaan kaikki, mitä sinun pitää tietää. Kielioppi auttaa täsmällisessä luetun ymmärtämisessä, rakennetehtävässä ja kirjoitelman kirjoittamisessa.

Opettele kieliopista ainakin sanajärjestys. Sen voi oppia. Sanajärjestysvirheet ovat lukijaa ärsyttäviä. Panosta myös määräisen ja epämääräisen muodon käyttöön. Ja aikamuotoihin.

Itselleni kielioppikirjan löytäminen oli aikoinaan kielten salaisuuksien avautuminen. Sieltä sain tietää kaiken, mikä oli ollut epäselvää. Ja numerot nousivat ysiin ja kymppiin. Ja kirjoituksista tuli kielistä laudaturit.

Lue lisää

Mikäli A:ta kirjoituksista havittelee on numero n. 5 ja se ei 10iin ihan pelkällä kieliopin oppimisella nouse.
Ap:n kannattaisi tehdä ruotsin yo-koe ja harjoitella sitä osa-aluetta jossa pisteitä katoaa eniten. Esimerkiksi kieliopista saa 40p kun taas luetunymmärtämisestä 70p, eli itse näkisin tärkeämpänä ymmärtää lukemasi ja kuulemasi kuin osata tarkan kieliopin.

E tuli ruotsista kirjoitti:

Mikäli A:ta kirjoituksista havittelee on numero n. 5 ja se ei 10iin ihan pelkällä kieliopin oppimisella nouse.
Ap:n kannattaisi tehdä ruotsin yo-koe ja harjoitella sitä osa-aluetta jossa pisteitä katoaa eniten. Esimerkiksi kieliopista saa 40p kun taas luetunymmärtämisestä 70p, eli itse näkisin tärkeämpänä ymmärtää lukemasi ja kuulemasi kuin osata tarkan kieliopin.

Lue lisää

Ajatteletko, että kuullun ja luetun ymmärtäminen ei kieliopin osaamista kaipaa? Ala sitten lukea mitä hyvänsä itsellesi vierasta kieltä pelkän sanakirjan avulla, niin näet kuinka käy.

Kun osaa kieliopin, osaa myös kirjoittaa niin, että lukijan on helppo lukea tekstiä ja ymmärtää, mitä tarkoitat. Ja voi kirjoittaa, mitä haluaa. Kirjoitelmista tulee peräti 90 pistettä. Niitä kannattaa tavoitella.