Pitkästä aikaa ihan paras päivä :) Jonnekin sekin on pakko purkaa!
Eilen illalla itkin, enkä meinannut siksi saada unta.
Tänään en aio itkeä. Tänään aion vain muistella sitä ihanaa hetkeä kun sain pitkästä aikaa viettää kanssasi, vaikkakin porukassa, mutta silti. Jutella kanssasi, katsoa silmiisi, nauttia katseestasi, kuunnella ääntäsi.
Et halua kanssani mitään sen enempää, mutta silti tänäänkin useamman kerran katsoit minua kunnes käänsin katseeni sinuun, sitä en ymmärrä..mutta tänään en aio sitäkään miettiä, ehkä taas huomenna..
Lähelläsi minun on vain niin hyvä olla. Tiedät, että pidän sinusta. Itse en taas tiedä piditkö sinä minusta missään vaiheessa sen enempää.
Pienestä se aikuinenkin ilostuu. Olen vain niin ihastunut (vai vieläkin enemmän?). Tämän päiväinen tuli yllättäen, seuraavasta ei ole tietoa. Miksi emme vain voisi olla yhdessä? En halua "omistaa", vaan olla kanssasi. Jakaa elämäni kanssasi.
En ehkä pysty olemaan vain kaveri kanssasi..
Eilen illalla itkin, enkä meinannut siksi saada unta.
Tänään en aio itkeä. Tänään aion vain muistella sitä ihanaa hetkeä kun sain pitkästä aikaa viettää kanssasi, vaikkakin porukassa, mutta silti. Jutella kanssasi, katsoa silmiisi, nauttia katseestasi, kuunnella ääntäsi.
Et halua kanssani mitään sen enempää, mutta silti tänäänkin useamman kerran katsoit minua kunnes käänsin katseeni sinuun, sitä en ymmärrä..mutta tänään en aio sitäkään miettiä, ehkä taas huomenna..
Lähelläsi minun on vain niin hyvä olla. Tiedät, että pidän sinusta. Itse en taas tiedä piditkö sinä minusta missään vaiheessa sen enempää.
Pienestä se aikuinenkin ilostuu. Olen vain niin ihastunut (vai vieläkin enemmän?). Tämän päiväinen tuli yllättäen, seuraavasta ei ole tietoa. Miksi emme vain voisi olla yhdessä? En halua "omistaa", vaan olla kanssasi. Jakaa elämäni kanssasi.
En ehkä pysty olemaan vain kaveri kanssasi..
Vastaukset 10
Vanhimmat
Kaverit on kavereita mutta hän joka koskettaa ei voi olla cool. Tunne on kuin rajuilma vie mennessään eikä haluakkaan palata.
Syysmyrskyjä odottelen ja omaa rakkaintani, haikeus haihtukoon.
Vahvoja tunteita tosiaan..
Työläitä tässä päivässä oli pysyä coolina. Teki mieli koskettaa, teki mieli tulla lähelle, teki mieli vain katsoa pitkään ja hymyillä. Kaikkea sitä vastaan jouduin taistelemaan. Se oli tässä päivässä raskainta.
Kun on rakastunut menee "terveys".Pakkosyöntiä, ärtyneisyyttä, turhautuu, itsehillintä todella koetuksella. Tosi outoa ja sanovat että se on elämän upein kokemus. Muistan kyllä mainita hänelle oireista joita on aiheuttanut ;).
Puhumattakaan haaveiluun menneistä päivistä ja työtunneista, puhki halatuista tyynyistä ja kaipuun kyyneleistä ym ym
Ja vielä siltikin rakastan häntä.
Pakkosyöntiä ja samalla ruokahaluttomuutta. Välillä syö ähkyksi, toisinaan vasta illalla huomaa olleensa syömättä koko päivän. En ymmärrä itsekään, miksi sitä niin ihanaksi tunteeksi väitetään.
Aluksi olin ihastunut. Kun hetkeksi pääsin hänen lähelleen huomasin hänen olevan juurikin sitä, miksi olin kuvitellut. Mitä paremmin häntä tunnen, sitä enemmän hänestä pidän, olenkohan enää pelkästään ihastunut?
Pahinta on, että tiedostan hänessä myös huonoja puolia, mutta minulle ne ovat yhdentekeviä, enhän minäkään ole täydellinen. Itse asiassa huonot puolet tuntuvat täydentävän häntä, tekevät hänestä inhimillisen, ihmisen.
Tunteitani en pysty tappamaan. Enkä usko niiden hiipuvan. Hän on mielessäni jatkuvasti. Kun näen vilauksen samantyyppisestä henkilöstä, sydämeni pompahtaa, kun huomaan ettei se ollut hän, pettymys valtaa mielen.
Kun hänet yllättäen jossain tapaan, sydän kiihtyy laukkaan, kädet tärisee, kehoni tulee levottomaksi. Kun saan viettää aikaa hänen lähellä, oireet pikku hiljaa helpottavat ja tilalle tulee sanoin kuvaamaton hyvän olon tunne. Siihen kun saisin jäädä. Jaksan kyllä odottaa.
Mitähän ne huonot puolet ovat;) ?
Eivät fyysisiä.
Lähinnä tiettyihin toimintatapoihin liittyviä.
Sen vain tiedän, että ajatuksissani hän oli nukkumaan mennessäni, keskellä yötä herätessäni ja nyt aamulla sängystä noustessani.
Ymmärän mitä ajat takaa. Ajattelin kuitenkin,että vastaisit jotain fyysisistä ominaisuuksista... Toimintatavat hmmm... nekin ovat sellaisia, joita voi kehittää ja parannella. Voihan olla, että "joku" on toiminut jollakin tavalla "väärin" ja normaalisti ei edes tulisi mieleen toimia niin, mutta jostain tietystä syystä on poikennut sitten omista periaatteistaan ja tavoistaan. Tietysti tässä tulee sitten sellainen mielikuva muille ihmisille, että henkilö toimisi aina näin, vaikka ei se ole näin.
Fyysisesti hänessä ei ole mitään moitittavaa. Toimintatapoja on monenlaisia, toiset tiettyyn elämänvaiheeseen liittyviä, enkä aio sen tarkemmin niitä tässä avata. Ymmärrän mitä ajat takaa tuolla "väärällä" toimintatavalla jossain tietyssä tilanteessa. Ehkä sitä itsekin osittain tässä tarkoitan.
Mutta minulle merkitsevät enemmän vallitsevat luonteenpiirteet ja sellaiset toimintatavat, jotka eivät ole niin elämäntilanteeseen sidonnaisia, vaan jotka ovat aina samanlaisia tilanteesta riippumatta. Nämä asiat tuntuvat olevan mielestäni meillä hyvinkin yhteensopivia.
Olen ihastunut häneen sekä fyysisesti että myös henkisesti. Ja tuntuu todella, että mitä enemmän häntä opin tuntemaan, sitä enemmän häneen ihastun..En haluaisi atkaista häneen välejä, mutta en tiedä, miten pystyn olemaan hänen lähellään vain kaveri...
Ymmärrän.
Kuinka niin vain kaveri? Onko hän sanonut sinulle, että haluaa olla vain kaveri vai mistä päättelit? Entä jos hän myös haluaa olla enemmän kuin vain kaveri? Joskus kaveruuskin on ainut keino, se ensiaskel tutustumiseen ja sitä kautta sitten on ehkä paremmin mahdollisuuksia enempäänkin ikään kuin saisi jalan oven väliin tutustumisen osalta. Jos ei ensin ota sitä kaveriastettakaan, sitä ensiaskelta tutustumiseen, niin sitten on vähän vaikea muutenkaan tutustua.
En suosittele katkaisemaan välejä, miksi niin tekisit? Yrittänyttä ei laiteta. Entä jos hän olisikin sinusta myös enemmän kiinnostunut? Päästäsit hyvän tilaisuuden ja mielenkiintoisen ihmisen menemään suotta. Ainahan on myös se positiivinen mahdollisuus, että jos ja kun hän olisikin kiinnostunut... =)
Ei kannata luovuttaa liaan helpolla.
Olimme vain moikkaustuttuja, mutta olin ymmärtänyt, että hän saattaisi olla minusta jopa kiinnostunut. Rohkaistuin ja otin häneen yllättäen yhteyttä. Se johti muutaman kuukauden tapailuun. Hän vaikutti myös kiinnostuneelta, kunnes alkoi vetäytyä. Otin asian puheeksi ja kerroin pitäväni hänestä. Hän kertoi minulle, ettei kykene seurustelemaan. Ei kuulemma johdu minusta. Murruin, koska en ole helposti ihastuvaa sorttia ja olin lähestymistä miettinyt jo ainakin vuoden.
Yllätyksekseni, hän taas olessamme samassa paikassa tuntui etsivän minua katseellaan. Sen verran usein katseemme kohtasivat eikä hänellä ollut kiire kääntää katsettaan pois. En vain ymmärrä....
En halua todellakaan katkaista välejä. Mutta huomasin hänen seurassaan ollesani nyt, että tuntuu kipeältä olla niin lähellä ja silti niin kaukana miehestä, jota haluaisi koskettaa aina kun näkee, jonka lähelle haluaisi tieten tahtoen hakeutua, mutta ei vaan voi...