Hankin uuden moottorin ja siihen täytyy valita uusi potkuri:
Onko tietoa osoitteesta jossa voisi laskea omatoimisesti mahdollista oikeaa potkurin kokoa, ennen kuin antaa sen "ammattilaisten" laskettavaksi:
..tai vinkkejä mahdollisesta koosta:
Purjevene 10.3, vesilinja 8.03, leveys 3.5, uppouma n,6t, moottorin kierrosluku 3600 teho 30.
Potkurin tulee olla kaksilapainen taitto.
Akselin keskeltä veneen pohjaan 24 cm.
Ei skegiä tai muita esteitä.
Onko tietoa osoitteesta jossa voisi laskea omatoimisesti mahdollista oikeaa potkurin kokoa, ennen kuin antaa sen "ammattilaisten" laskettavaksi:
..tai vinkkejä mahdollisesta koosta:
Purjevene 10.3, vesilinja 8.03, leveys 3.5, uppouma n,6t, moottorin kierrosluku 3600 teho 30.
Potkurin tulee olla kaksilapainen taitto.
Akselin keskeltä veneen pohjaan 24 cm.
Ei skegiä tai muita esteitä.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Näillä tiedolla potkurinvalmistajat laskevat veloituksetta sinulle sopivan potkurin ja saat nauttia veneilystä, ja miksi taittolapa potkuri tuolla massalla. Veneesi ei liene mikä kilpapursi
Mä olen saman ongelman kanssa paininut. Itsellä Inferno 31 9.45x3x1.7 ja 4.3 t, koneen teho 25 hv/3600 rpm ja potkuriksi haluan kolmilapaisen taittolapapotkurin, vetolaite Volvon 2001. Suositeltu on 15x10, mistä sitä tosiaan vois laskea?
Vielä pitää saada kytkimen alennus,ei koneen kierrosluku ole riittävä tieto vaan pitää olla potkuriakselin kierrosluku.
Aivan totta. Välitys on 2.21/ 1.
Myjäliikkeen antama ensimmäinen ehdotus oli juuri tuo 15/10.
Kuitenkin tilaa on 17 tuumaiselle, ja jos olen
oikein mieltänyt suuri halkaisija ja siihen sopiva nousu on paras kombinaatio.
Käytössäni oleva softa sanoisi potkuriksi 14 1/2 x 10 3/4 lapasuhteella 55%. Uskoisin, että myyjän suosittelema taittolapa 15 x 10 toimii hyvin.
2-lapaisen taittolavan lapasuhde vaan taitaa olla ~30%, joka on varsin kaukana 55%:sta.
Kysytkö mielummin tämän palstan Besser Wissereiltä kalliin potkurin nousua ja halkaisijaa kuin menet suosiolla "ammattilaisen puheille". Vaikka läheskään kaikki potkurikauppiaat eivät ole laivanrakennusinsinöörejä (joilla on ainoana ammattikuntana oikea pätevyys potkurilaskentaan), niin kyllä heidän näppituntumansa voittaa aina Suomi24:n resurssit.
Minä ainakin kaipasin jotain laskelmaesimerkkiä tai paikkaa mistä infoa saa pätöksenteon tueksi. Potkurimyyjä on jo jotain suositellut, mutta haluan varmistua että suositus on oikein ettei mene 1400 E vääränlaiseen potkuriin. Lisäksi kauppias antoi parikin vaihtoehtoa ja etsin selvyyttä, mikä minulle parhaiten sopisi. En suinkaan päätä mitään tältä palstalta ongittujen tietojen perusteella, kunhan hain mielipiteitä.
Eli
www.gori-propeller.dk
"laivanrakennusinsinöörejä (joilla on ainoana ammattikuntana oikea pätevyys potkurilaskentaan)", toki vene insinöörikin sen osaa laskea, ja tietääkseni laivoissa ei käytetä taittolapa potkureita, saati kaksilapaisia...
Mistähän oppilaitoksesta ja miltä linjalta valmistuvat veneinsinöörit (puhumattakaan vene insinööreistä)?
Mikä olellinen ero on mielestäsi taittolapaisuudessa tavallisen potkurin mitoittamiseen?
Mikä teksisi juuri kaksilapaisen potkurin mitoituksen vaikeammaksi/erilaiseksi kuin 3-n lapaisten laivapotkureiden?
Luuletteko, että joku ammattilainen todella perehtyy sen parin tonnin potkurin laskentaan ilmaiseksi? Mitä luulette maksavan laivapotkurin mitoituksen, joka on monessa mielessä helpompi kuin purjeveneen?
Veneinsinöörejä valmistuu Kymenlaakson ammattikorkeakoulusta Kotkasta. Ensimmäiset v. 2002. Nimike on insinööri (amk), veneala. Myös Turun ammattikorkeakoulusta valmistuvat voivat suuntautua muutaman opintoviikon verran venetekniikkaan ja jotkut heistä uskaltavat käyttää itsestään veneinsinöörin titteliä.
Tässä on opintojen sisältö. Ei mitään potkureista. 3 ov kurssi hydro- ja aerodynamiikasta on lähinnä huvittava.
http://ops.kyamk.fi/04-05/index.php?kieli=fin&yla=2&ala=14&tutkinto=14
Besser Wisserin leimaa pelkäämättä laitan lusikkani soppaan.
Tiedoista puuttuu vielä veneen nopeus, joksi kai voi arvata 7,5 kn ja potkurin lapapinta-ala, joka 2-lapaisella taittolavalla lienee 30-40% vastaavan ympyrän pinta-alasta.
Akselin etäisyys rungosta on turhan pieni. Potkurin ja rungon väliin olisi syytä jättää ~10% halkaisijasta, jotta melu ja tärinä olisivat kurissa. Halkaisijan maksimi siis olisi hyvä olla tässä suhteessa ~15". Erityisesti 2-lapainen ja pieni välys voi olla ongelmallinen.
Toinen ongelma on kavitaatio, jossa oleellisia asioita ovat potkurin halkaisija ja lapapinta-ala. Tuolle teholle ja nopeudelle 15" on siinä ja siinä. Esim. Volvo-Penta käyttää kolmilapaisellakin 17-18" ko. teholla.
Hyötysuhteeseen ja saavutettavaan kierroslukuun vaikuttaa lapojen lukumäärä, pinta-ala, halkaisija ja nousu. Nopean laskennan perusteella ehdotettu 15x10 potkuri menisi hiukan ylikierroksille, mutta se ei välttämättä ole huono juttu.
Tässä linkki ohjelmiin, joilla saa kyllä potkurit laskettua, jos asiaan on ymmärrystä: http://www-personal.engin.umich.edu/~parsons/470web/Junli/Propellorweb.htm
Rajoitteena on, ettei toimi alle 3-lapaisille ja nousu/halkaisija suhdealuekin on rajattu (jälkimmäinen ei ole ongelma ko. tapauksessa). 2- ja 3-lapaisen suurin ero on kuitenkin lapapinta-alassa. Lisäksi tuo optimaattori ei löydä kaikilla alkuarvauksilla parasta, joten on ehkä turvallisempaa kokeilla eri potkureita PEPillä.
Kannattaa myös miettiä, missä tilanteessa haluaa potkurinsa optimoida. Täyttä tehoa ei juuri ole järkeä käyttää matka-ajossa, jolloin hyvä hyötysuhde ja hallinnassa oleva kavitaatio, melu ja tärinä ovat tärkeimpiä. Satamamanöövereissä pienempi nousu ja suurempi halkaisija antaa lisää potkua.
http://www-personal.engin.umich.edu/~parsons/470web/Junli/Propellorweb.html