Olen aktiiviseti yrittänyt unohtaa kuinka sua /sun seuraas ikävöin. Ei unohu ,ei ... Ja jos joku yrittää edes tutustua ., vertailu alkaa... ei ole sun ylittänyttä ... Näen unia ja niissä aina sinä... ja haluut mut..Ihan toive-unia vaan ... Pakko se oli nyt johonkin jakaa tää "sydän -alaa" kaihertava tunne: olisitpa täällä....
Kaikki keinot kokeiltu
kaikkee kun ei voi
4141
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Sama tunne :(
olisimpa siellä ja kaikki oliskin ollut vain pahaa unta. Ei unohdu ei...aina kun puhelin unohtuu taskusta johonkin, ensimmäisenä katsomaan ettei vaan...
On se vaan kumma kun näkee hänet vuodesta toiseen unissa, vaikka ei ole kai nähnyt häntä vuosiin. Silti ikävöi. Ihan hullua touhua. On sitä yrittänyt unohtaa. On keksinnyt tiesmitä korvikkeita tv-sarjat, kirjat ja muut ihmiset. Lisäksi sitä välttelee erääseen ihmiseen liittyviä paikkoja ja juttuja. Ei ole se auttanut unohtamaan. Sitten kuitenkin sen ihmisen muistelu on pitänyt hengissä. Sitten kun on taas sortunut muistelemaan on iskenyt hirveä kieleteminen, että ei saa unelmoida ei. En saa tuntea mitään. Todella hullua.
Tuttua tarinaa, niin tuttua. Eräs nainen ei jää tämän miehen mielestä kulumallakaan. Toisaalta häntä haluankin muistella ja pidän mielessäni vain ne hyvät asiat. Ne ikävät jutut olen jo unohtanut, kun niille ei vaan voitu mitään, et sinä enkä varsinkaan minä...