Satuin näkemään ihastumisen arvoista eräässä tytössä. Sain kerrottua asiasta hänelle, eikä hän pistänyt pahakseen. Mutta yksi ja ainoa mutta oli se, että hän ei vain yksinkertaiseti halunnut "kahliutua" seurusteluun. Huomasin, että tilanne oli hänellekin vähän kiusallinen. Ihan kuin hän olisi pitänyt minusta, mutta sitten kuitenkin oli niin vaikeana!
Tällainen harmittaa, kun koskaan minulle ei voi käydä hyvin. Aina on jotain, joka pilaa kaikki mahdollisuudet!
Tällainen harmittaa, kun koskaan minulle ei voi käydä hyvin. Aina on jotain, joka pilaa kaikki mahdollisuudet!
Vastaukset 12
Vanhimmat
Onko sinulla kavereita tai harrastuksia? kannattaa miettiä seurustelua tms. sit kun on muut asiat kunnossa. Älä oo noin pessimistinen!
jos todella näet tytössä jotain tavoittelemisen arvoista, niin pidä ihmeessä toivosta kiinni. jos tyttö vaikka pitäisi sinusta, mutta ei kuitenkaan halua sitoutua, voit kenties ehdottaa jotain muuta, esim. ihan vain kaveruutta tytön kanssa. ehkä hän "kasvaa" siitä.
olen huomannut joissakin tytöissä sellaisen piirteen, että he pelkäävät sitoutua, koska pelkäävät suhteen loppumista. tuo tyttösi on ehkä ollut hieman kiusaantunut, koska ei missään nimessä haluaisi loukata mutta kuitenkin kieltäytyminen pitäisi tehdä.
voisit ehkä tiedustella tytöltä kunnon syytä sille miksi hän ei halua sitoutua ja pitääkö hän sinusta todella paljon, vai onko hänelle suhteenne kaveripohjainen enemmän mutta muistathan että kaikki eivät koskaan voi pitää kaikista seurustelupohjalta. älä painosta tyttöä liikaa, tai hän menee vielä kiusaantuneemmaksi.
jos ty
onnea yritykseen, kyllä se joskus vielä osuu oikealle kohdalle, kannattaa vain jaksaa odottaa.
Kun se ei olekaan niin yksinkertaista. Hän nimittäin ei ole mikään tavallinen tyttö. Pukeutuu epänormaalin kirjavasti ja on todella "eloisa". Suunnilleen kaikkien kaveri, mutta pojat eivät hänen puheidensa mukaan kiinnosta seurustelumielessä. Pitäisikö sittenkin unohtaa hänet, todella epävarmalla pohjalla on tämä ihastumiseni (laantuukin koko ajan)...
PS Kauhistuin todella, kun hän sanoi pitävänsä itsensä viiltelystä! Ei taida todella olla kaikki ihan kotona hänellä...
Ihan harmittaa, että miten kukaan voikaan olla tuollainen.
juttelit siis tytön kanssa? ja hän ei halua seurustella lainkaan? oletko täysin varma siitä että hän ei ole kiinnostunut muuten kuin kaverimielessä?
jos pidät tytöstä, niin kannattaa aina yrittää, menetettäväähän ei ole, mutta jos fiilikset laantuvat, niin ei kai siinä sitten mitään tehtävissä ole. se on nyt vähän sinusta kiinni mitä päätät, rohkeasti kannattaa vain mennä juttelemaan. ei tyttökään varmaan laita pahakseen, jos kertomasi mukaan on "eloisa" ja seurallinen (jos on paljon kavereita).
PS. ei kannata mennä tuomitsemaan ihmistä sen mukaan, miltä hän näyttää tai mistä hän pitää. jokainen tykkää jostakin, mitä toinen kammoaa.
ei viiltelykään niin paha asia kunhan ei mene tappamaan itseään. ei se välttämättä kerro sitä että tyttö olisi täysin seonnut. meitä on moneen junaan ;)
Ei hän toki pannut sitä pahakseen, että tulin juttelemaan. Mutta sen hän teki selväksi (jo toisenkin kerran), että hän inhoaa seurustelua. Siksi, että häntä ahdistaisi olla saman henkilön kanssa kuukaudesta kuukauteen. Ei siis ole ensimmäinen kerta, kun yritin saada häntä seurustelemaan kanssani.
Olemme kuin täydelliset vastakohdat. Hän haluaa vain olla aina menossa, ja minä taas viihdyn lähes pelkästään kotona! Sanoi, että haluaa täältä (Kuopio) pois mahdollisimman pian. Ja kun minä olen taas enemmän kuin tyytyväinen nykyiseen elämänmuotooni.
Ei taida meistä mitään tulla, vaikka kuinka yrittäisin. Näkeehän sen jo nyt, että se on täysi mahdottomuus. Pitäisi kai jo hyväksyä koko asia, kun sille ei mahda mitään. Stressaan vain turhaan!
Olen muutenkin niin onneton tyttöjen kanssa. Kun en oikein siedä itseänikään, niin miten muka minusta voitaisiin oikeasti pitää? Kukaan ei ole koskaan kiinnostunut minusta, koskaan ei voi tuntea itseään kiinnostavaksi. Aina vain pitää kysellä ja pettyä...
olet siis yrittänyt monta kertaa ja aina on tullut kieltävä? miten kauan olet yrittänyt häntä? kuten sanoin ihan ensimmäisessä viestissä, että älä painosta tyttöä vaan anna hänen muuttaa ajatuksiaan pikkuhiljaa. jos hän vaikka muuttaisi käsitystään seurustelusta. ei kai nyt kukaan ihminen voi vihata seurustelua niin paljon. silloinhan koko elämä olisi mahdotonta, koska sosiaaliset suhteethan pohjautuvat jonkinlaiselle seurustelulle (ei välttämättä tyttöpoikasuhteelle vaan ystävätkinhän tavallaan "seurustelevat") jos kokeilisit saada häntä ystävyyden kautta? joskushan ystävät ajautuvat lopulta seurustelemaan..
eikös vastakohtien pitäisi vetää toisiaan puoleensa? ainakin niin sanotaan. ;)
sanon ihan omasta kokemuksesta, että kannattaa olla sinut itsensä kanssa ennenkuin alkaa seurustelemaan. ensinnäkin, silloin kun itsetunto on korkealla, ja itseluottamusta on niin silloin myös tyttö/poikaystävän saaminen on helpompaa.
kyseleminen kannattaa, joku kerta varmasti tärppää. ehkä hetkeksi mutta eikö edes yksi onnellinen hetki ole parempi, kuin ei yhtään sellaista. ja sitäpaitsi, kyllä sinun täytyy olla jollakin tavalla kiinnostava, ei tyttö varmaan muuten kanssasi juttelisi, eli hän on varmasti edes jollakin tavalla kiinnostunut sinusta.
Hän on tiennyt asiasta kohta kuukauden, kaksi kertaa olen ottanut asian puheeksi. Hän kyllä aina tervehtii minua, kun tulee vastaan missä tahansa.
Minä en ole mikään kovin hyvä suostuttelija. Rupeaa jo tuntumaan kohta, ettei hän ole edes arvoiseni. Hän juttelee minun kanssani kuten muidenkin, mitään eroa en ole havainnut. Saattaa hän olla kiinnostunut minusta kuten muistakin, mutta ei yhtään sen enempää.
Sinä olet muuten vastannut jo monta kertaa ja uskollisesti viesteihini. Millainen ihminen sinä olet? Että jos vaikka voisimme tutustua paremminkin kuin näiden viestien välityksellä? Vai haluatko pitää tämän tällaisenaan, olla jatkamatta?
kokeile sellaista hidasta lähestymistapaa. vaikka ehkä hän on menevää sorttia, ei hän varmaan kaikkea jaksa tehdä nyt ja heti, esim seurustelua. tai ehkä hän on pelästynyt suoruuttasi.
ei kannata rankata itseään mihinkään arvojärjestykseen, jokainen on oman arvoisensa eikä heitä voi vertailla, koska kukaan ei ole samanlainen.
tuli vain mieleen, että minkä ikäinen tyttö on? hänen halumattomuutensa voi johtua ihan hyvin iästäkin ja kokemattomuudesta, jos hän on kovin nuori.
minä olen tällähetkellä tylsistynyt. vastailen näihin nyt sen takia koska liikuskelen forumilla kuluttamassa aikaani. ei sen enempää, jos et pahastu.
sori ku sanon mutta ei kannata sitä tyttöä enää miettiä, jos oot jo monesti puhunut sille tuloksetta..
Pää pystyyn nyt oikeesti! Mikä pilas mahollisuudet.. Onks se tyttökin ujo? Jos on, niin syyhän on selvä. Sähän voisit vaik soittaa tai txt sille. Voisitte keskustella näistä asioista kahen kesken.. Niin ja mikä vielä parempaa. Te voisitte tavata ja keskustella kasvokkain... (?!?) Heitä nyt se ujous nurkkaan ja tee asialle jotain! Muista: Nopeus on valttia.. Mietippä sitä.. Niin muuten.. Minkä ikäsiä te ootte? No, mut Tsemppiä;)
Mul on käyny samallail...tytön näkökulmast, eli yks jätkä oli kuses muhun ja sano siit mulle... mä en halunnu alkaa sen kaa vaik se sano et se rakastaa mua ja kysy yhtee mont kertaa. Välitin siit ihan sairaasti mut jotenki se kiinnostus hävis ku se "jankkas" siit yhtee menemisest
Se sun "tyttös" ei haluu "sitoutuu" koska se aattelee et millast sit ois ku te oisitte yhes.
Jos te kerta ootte ihan erilaisii ni se aatteli et te ette hengais samois porukois ja sillee...
puhun kokemuksest :D
Niinhän se taitaa olla, että olemme varmaan liian erilaisia. Mutta itseni kaltaiset eli ujot eivät hekään kiinnosta, ei ole mukava nähdä omaa luonnettaan kuvastavaa henkilöä. Ehkä sitä rohkeutta hakee toisessa täydentämään omaa heikkouttansa...
Kunhan vain löytäisin sellaisen, joka oikeasti haluaisi olla kanssani. Paras vaihtoehto on kai odottaa, että se toinen osapuoli tekee aloitteen. Taidan olla niin epätoivoinen, että kelpuutan kohta kenet tahansa.