Herätysliike on tällä hetkellä järjestäytynyt rekisteröidyksi yhdistykseksi Suomessa, joka on yhdistysten luvattu maa.
Yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja on Seppo Karhu.
Yhdistys ei tee hallituksen kokousten pöytäkirjoista tai päätöksistä minkäänlaista tiedotusta jäsenille.
Yhdistyksen vuosikokous on yleensä Juhannusseurojen aikaan maanantaina väliajalla. Tänä vuonna 2014 ei annettu kokouksesta mitään tietoa.
Paikallisyhdistykset pitävät omia kokouksiaan, joissa päätetään esimerkiksi kiinteistöihin liittyvistä ja muista paikallisista asioista. Kutsu näihin kokouksiin esitetään suullisesti kotiseuroissa ja myös rukoushuoneen ilmoitustaululla.
Helsingissä jäsenille jaetaan tiedotetta, jossa paikallisyhdistyksen kokouksista tiedotetaan.
.
Äänestettäessä ei tarkisteta, onko jäsenmaksua maksettu tältä vuodelta.
---
Tämä on herätysliikkeen virallinen julkisivu ja olen kiitollinen, jos korjaatte mahdollisesti tekemäni virheet.
Yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja on Seppo Karhu.
Yhdistys ei tee hallituksen kokousten pöytäkirjoista tai päätöksistä minkäänlaista tiedotusta jäsenille.
Yhdistyksen vuosikokous on yleensä Juhannusseurojen aikaan maanantaina väliajalla. Tänä vuonna 2014 ei annettu kokouksesta mitään tietoa.
Paikallisyhdistykset pitävät omia kokouksiaan, joissa päätetään esimerkiksi kiinteistöihin liittyvistä ja muista paikallisista asioista. Kutsu näihin kokouksiin esitetään suullisesti kotiseuroissa ja myös rukoushuoneen ilmoitustaululla.
Helsingissä jäsenille jaetaan tiedotetta, jossa paikallisyhdistyksen kokouksista tiedotetaan.
.
Äänestettäessä ei tarkisteta, onko jäsenmaksua maksettu tältä vuodelta.
---
Tämä on herätysliikkeen virallinen julkisivu ja olen kiitollinen, jos korjaatte mahdollisesti tekemäni virheet.
Vastaukset 7
Vanhimmat
"Yhdistys ei tee hallituksen kokousten pöytäkirjoista tai päätöksistä minkäänlaista tiedotusta jäsenille. Yhdistyksen vuosikokous on yleensä Juhannusseurojen aikaan maanantaina väliajalla. Tänä vuonna 2014 ei annettu kokouksesta mitään tietoa."
Yhdistyslain 31§ mukaan yhdistyksen jäsenellä on oikeus pyynnöstä saada pöytäkirjat nähtäväkseen.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1989/19890503#L5P31
Eli pöytäkirjaa ei sinänsä tarvitse julkaista. Jos jokua haluaa nähdä, niin pyytämällä saa, jos annetaan.
Juhannusmaanantaina on jäsenkokous, ei hallituksen kokous. Pahoittelen virhettä.
Pöytäkirja hallituksen jäsenille.
Ennen kokousta hoidetaan kutsut;
Kokouskutsu
Ennen yhdistyksen kokousta lähetetään kokouskutsu. Kokouskutsu sisältää seuraavat osat:
1. yhdistyksen virallinen nimi
2.kokouksen luonne (kuukausi-, kevät-, syys-, vuosikokous tai hallituksen kokous)
3.kokouspaikka ja tarkka osoite
4.kokousaika
5.käsiteltävät asiat
6.kutsun antamisaika ja paikka
7.kutsun antaja
Seuraavat asiat on aina mainittava kokouskutsussa, jos niitä käsitellään kokouksessa:
•yhdistyksen sääntöjen muuttaminen
•kiinteistön luovuttaminen tai kiinnittäminen tai huomattava muu omaisuuden luovuttaminen
•äänestys- ja vaalijärjestyksen muuttaminen
•hallituksen tai sen jäsenen tai toiminnantarkastajan valitseminen tai erottaminen
•tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen
•yhdistyksen purkaminen.
Muita käsiteltäviä asioita ei lain mukaan ole pakko mainita kutsussa. Hyvään kokouskäytäntöön ja tiedottamiseen kuitenkin kuuluu se, että tärkeimmät päätösasiat kerrotaan kutsussa. Se on hyvä tapa motivoida jäseniä tulemaan paikalle ja miettimään asioita etukäteen
Alla olevan mallin mukaisella tarkkuudella EL.Ry tekee asiakirjat ja lähettää ne, lain edellyttämille sidosryhmän jäsenille.
Olemme hyvissä käsissä..
Malli;
Laatija /Lähettäjä Asiakirjan nimi 1 (2) Jakeluosoite 00000 Postitoimipaikka Puhelin/Faxnro Päiväys (vararivi)
Vastaanottaja/vastaanottava yritys Osasto/Käsittelijä (jää tyhjäksi, jos ei käsittelijää) Jakeluosoite 00000 Postitoimipaikka MAA (tarvittaessa)
Viite (jos kaksi viitettä, niin toinen tulee R17)
Pääotsikko
Reunusten ja sarkainten asettelu
Standartiasiakirjan reunukset asetetaan sivun asetuksista. Vasen reunus on 2cm, yläreunus 1cm. Ala- ja oikeareunus on 1,5-2,5cm. Sarkaimet asetetaan ylhäällä olevan mallin mukaan, 2,3cm välein. Ylätunnisteen etäisyys yläreunasta on 1cm. Ylätunnisteet sarkainväli sama 2,3cm, kuin muussakin asiakirjassa. Alatunnisteen etäisyys reunasta määritel- lään tarvittaessa.
Tunnistetiedot Asiakirjan tunnistetiedot (rivit 1-4) toistuvat jokaisella sivulla. Lähettäjän nimessä voi käyttää 1-2pt suurempaa kirjasinkokoa tai lihavointia. Asiakirjan nimiä on esimerkiksi: Tarjous, Hakemus, Pöytäkirja, Sopimus, Muistio. Asiakirjan sivunumerot merkitään esim. 1 (3). Yksisivuiseen asiakirjaan ei ole välttämätöntä merkitä sivunumeroita. Päiväys on merkittävä aina. Se merkitään ilman ylimääräisiä nollia esim. 17.9.2009.
Vastaanottajantiedot Asiakirjan riviltä 8 alkaa vastaanottajan tiedot ylhäällä olevan esimerkin mukaan. Jos asiakirja on osoitteeton, tulee pääotsikko kirjoittaa riville 8.
Viite ja otsikko Viitteellä tarkoitetaan esim. käytyä puhelinkeskustelua, annettua tarjousta tai ai- kaisempaa muuta yhteydenottoa. Jos viitettä ei ole, rivi jätetään tyhjäksi. Pääotsikko kirjoitetaan riville 18, ensimmäinen kirjain suuraakkosin, lihavoituna tai suurentaen 1-2pt. Asiaotsikko kuvaa asiakirjan sisältöä. Asiakirjassa voi olla myös alaotsikoita, jolloin pitkän alaotsikon ylä- ja alapuolelle tulee tyhjä rivi ja ly- hyt alaotsikko voi olla samalla rivillä tekstin kanssa. (tässä asiakirjassa on käytet- ty alaotsikointia). Alaotsikot jäsentävät esitettävää asiaa ja nopeuttavat tietojen löytymistä asiakirjasta. Ne kirjoitetaan aina isolla alkukirjaimella, mutta muuten pienin kirjaimin ja sivuotsikot alkavat yleensä kohdasta C0.
R1 R2 R3 R4 R5 R6 R7 R8 R9 R10 R11 R12 R13 R14 R15 R16 R17 R18 R19 R20 R21 R22 R23 R24 R25 R26 R27 R28 R29 R30 R31 R32 R33 R34 R35 R36 R37 R38 R39 R40 R41 R42 R43 R44 R45 R46 R47 R48 R49 R50 R52 R53 R54 R55 R56 R57 R58 R59
0,0 cm 2,3 cm 4,6 cm 6,9 cm 9,2 cm 11,5 cm 13,8 cm 16,1cm C0 C1 C2 C3 C4 C5 C6 C7 Laatija /Lähettäjä Asiakirjan nimi 2 (2) Jakeluosoite 00000 Postitoimipaikka Puhelin/Faxnro Päiväys (vararivi)
Teksti Varsinainen asiakirjan teksti aloitetaan riviltä 20. Poikkeuksena tilanne, että asiakirjalla on alaotsikko, jolloin teksti alkaa riviltä 21 tai 22. Lisäksi aloituskohta on yleensä C2(4,6cm), mutta sen voi aloittaa aivan suorissa teksteissä C1(2,3cm).
Jos asiakirjassa ei ole vastaanottajaa, pääotsikko aloitetaan riviltä 8 ja varsinainen teks- ti pari riviä alempaa.
Koska tekstinkäsittelyohjelma MSWord ei ota huomioon marginaaleissa olevia rivejä, olen tässä ohjeessa käyttänyt ainoastaan rivitunnusta, joka on siis ERI asia kuin Wordin rivi. Wordissä voit katsoa, mikä rivi on menossa näyttöruudun alareunan tilariviltä (Ri - merkin oikealla puolella oleva numero). Jos tilarivi ei näy word2007:ssa, paina hiiren oi- keaa tilarivinkohdalla ja valitse listasta rivinumero.
Riviväli Normaali riviväli on 1, mutta jos esitys on oikein lyhyt tai kyseessä on jokin suora tehtä- vä, esim. oppilastyö, voidaan käyttää riviväliä 1½. Rivinumeron muutos tehdään word2007:ssa valikosta Aloitus->kappale.
HUOM! Asiakirjassa riviväli 1 muutetaan 1½:sta vasta pääotsikon jälkeen, lähettäjän ja vastaanottajan osoitetiedot kirjoitetaan rivivälillä 1.
Lähettäjän allekirjoitukset Asiakirjan tekstin jälkeen jätetään yksi tyhjä rivi, jonka jälkeen voidaan kirjoittaa esim: Ystävällisin terveisin, Kunnioittaen tms.
Ystävällisin terveisin 2 rivinvaihtoa
Lähettävän yrityksen nimi 3-4 rivinvaihtoa
Allekirjoitus kynällä Etunimi Sukunimi (nimenselvennys) Tehtävänimike (pienellä alkukirjaimella) 3 rivinvaihtoa
Liite Liitteen nimi, esim. CV, esitteet tms.
R1
Olisi mukava tietää, että kuka on toiminnantarkastaja ry,ssä.
Muotoseikat ei olisi ongelma, jos halutaan olla rehellisiä/avoimia.
Asioilla on mekitystä, sillä kyseessä uskonto, joka on vakaumuksen omaavan tärkein asia täällä ajassa.
Toiminnan tarkastaminen on ulkoistettu Lestadiolaisuus-palstalle Suomi24.fi