masennus vai yliherkkyys

Mielestäni et ole yliherkkä. Tottakai loukkaa jos omat vanhemmat puhuvat aliarviolliseen sävyyn. Sinun oikeustajusi antaa ymmärtää, että nuo puheet eivät ole asiaankuuluvia.
Onneksi sinulla on nuo kaverit. Niin vain on, että vanhemmatkaan eivät aina käyttäydy mallikelpoisesti.
Sinä itse tiedät suurenteletko ja käsitätkö oikein vanhempien puheet.
Voisitko sanoa suoraan heille, että tuollainen käytös loukkaa ja masentaa sinua.
Kannattais jutella syvällisesti jonkun iäkkäämmän kanssa. Ei teillä, rakkaat nuoret, ole aina elämä helppoa. Se ei kuitenkaan tee teistä arvottomia ja tee teitä huonoksi. Kyllä sinä pärjäät ja voit rakentaa itsellesi hyvän elämän.

Tosi ikävää lukea tuollaista 13-vuotiaan suusta, vaikka no, olen ollut itse samassa jamassa ikäisenäsi. Olen itsekkin syyttänyt itseäni yliherkkyydestä, olen kuullut samaa myös vanhemmiltani ja kavereilta. On tosi iso juttu että sulla on kavereita jotka tukee sinua. Itselläkin oli aikoinaan, mutta kyllästyivät siihen että olen surullinen ja ahdistunut. Itse myös suljin niitä pois ja annoin masennukselle enemmän valtaa. Nyt olen 18-vuotias, vailla kavereita, tai ketään jolle kunnolla puhua.

Suosittelen, että harkitset esim. koulun terveydenhoitajalle puhumista. Tai viestin laittamista, kumpi on sinulle luontevampaa. Koittaa päästä tätä kautta hoitoon. Vaikka ei sillä, itse olen saanut monet kerrat elämäni aikana huomata kuinka turhauttavaa vieraille puhuminen onkaan. Erityisesti jollekkin lääkärille, jonka tietää istuvan siinä vain saadakseen rahaa siitä. Se ei tunnu todelliselta, oikealta. On vaikea uskoa että ne osaisivat auttaa tai ymmärtää, eikä minulle niistä olekkaan ollut apua koskaan. Enemmänkin vaan vetäneet minua alemmas.