Kuutamoyössä
Kuutamoyössä se kulkuri laulaa,
lempensä vierellä onneaan kaulaa.
Ken koputteli näin kutsuna ovella,
kuiskuttelee kauniisti kultansa povella.
Tulija on kai vanhastaan tuttu,
sama sävel ja yllään kulunut nuttu.
Mistä tiesi hän tulla taas tähän,
niin, oli kai siinä ikävääkin vähän.
Kuutamoyössä se kulkuri laulaa,
lempensä vierellä onneaan kaulaa.
Ken koputteli näin kutsuna ovella,
kuiskuttelee kauniisti kultansa povella.
Tulija on kai vanhastaan tuttu,
sama sävel ja yllään kulunut nuttu.
Mistä tiesi hän tulla taas tähän,
niin, oli kai siinä ikävääkin vähän.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Mitä väliä
Väliäkö sen vaikka silmänsä sulkee,
samat kuvat aina mieessä kulkee.
Lupauksen ken voi ehdoitta antaa,
tähdenlento luokse kaipaus kantaa.
...
Sumussa
Siellä taivaan sumussa joukossa muiden,
kodittomien kulkijoiden ja kietolaiskuiden.
Ajatus kulkee yli tietoisuuden ajan,
vain haaveilija tietää onnensaa rajan.
Silmät
Siellä sen silmistä silloin huomaa,
kaikki kuin suuren sadun luomaa.
Päättyy päivä tarun kaukaisuuteen,
aurinko laskee onnen ikuisuuteen.
Sen tähden
Herätä huulille vielä vaiettu sana,
kuivata sillä poskelta kyyneleen vana.
Kun katsot yöhön ja näet sen tähden,
tiedät minkä vuoksi matkaani lähden.
Kuin kuu
Hän on kuin kuu jota meretkin palvoo,
haaveilija vuoksensa öitänsä valvoo.
Valo joka aarteena tavasta somistaa,
voima jonka vertaista taivas vain omistaa.
Kirjoitat hyvin kauniisti, koskettavasti - sana on hallussasi. Kiitän.
Iloisena palaan tälle palstalle huomennakin katsomaan runoasi. . . sydän täynnä levollista iloa.
Pysyvää
Niin viattomasti katsoo iltataivaan ruskoa,
purppuraisiin poskiin luo taivaskin uskoa.
Eivät katoa muistot myötä kuun sillan,
lähde pois tähti, kaukainen lohduttaja illan.
Vaikka
Vaikka pilvet peittävät taivaan toisen puolen,
pitää hän lämmöllään yhä siitä huolen,
että ei sammu koskaan valo tähden,
siksi turvassa yön uniin lähden.
Suukko
Miten olisi silloin suloista täällä,
kuin kelliä pumpulipilven päällä.
Hyväillen herkkää ihoa koskea,
suudellen lämpöistä persikkaposkea.