oli kesä 2003 ja kappas vaan huomasin olevani raskaana. lapsen isä oli silloin työkomennuksella ruotsin pikkukylissä. tuloksen saatuani sain tilaisuuden kertoa hänelle. tämän kuultuaan hän laittoi välit poikki tyyliin "aikalisä". olin ihan sekaisin. mielessä oli kaikki mahdoll. miksi hän ei hyväksy.
vanhempani olivat tolaltaan. isäni varsinki joka luuli minun olevan "isin pikkuenkeli" joka ei harrasta seksiä eikä polta/juo mitn. varsinki kun hän oli vielä itse toisella paikkakunnalla, porin prikaatissa luutnanttina.
sen he saivat nieltyä ja aloin innolla odotella lasta. tiesin ettei miehestä kuullu mitn enää mutta päästyään ruotsista muutimme saman katon alle ja aloimme odottamaan omaa pientä maailmaan. kaikki meni vanhempieni kanssa hyvin, mutta lapsen synnyttyä yhteys katkesi..
tänäänkin he ovat katkeria siitä että olen teiniäiti, 16vee ja mieheni 23vee. meillä menee hyvin olemme kihloissa ja suunnittelemme toista lasta.
toivottavasti vanhempanikin ymmärtävät joskus että olen onnellinen näin :) edes joskus... *tunteilua*
vanhempani olivat tolaltaan. isäni varsinki joka luuli minun olevan "isin pikkuenkeli" joka ei harrasta seksiä eikä polta/juo mitn. varsinki kun hän oli vielä itse toisella paikkakunnalla, porin prikaatissa luutnanttina.
sen he saivat nieltyä ja aloin innolla odotella lasta. tiesin ettei miehestä kuullu mitn enää mutta päästyään ruotsista muutimme saman katon alle ja aloimme odottamaan omaa pientä maailmaan. kaikki meni vanhempieni kanssa hyvin, mutta lapsen synnyttyä yhteys katkesi..
tänäänkin he ovat katkeria siitä että olen teiniäiti, 16vee ja mieheni 23vee. meillä menee hyvin olemme kihloissa ja suunnittelemme toista lasta.
toivottavasti vanhempanikin ymmärtävät joskus että olen onnellinen näin :) edes joskus... *tunteilua*
Vastaukset 15
Vanhimmat
Ja voi helvetti teidän luusereiden kanssa, ettekö te ikinä opi.
Ymmärrän vanhempiesi asenteen oikein hyvin, ei ole helppoa kellään etenkään sulla.
vai että oon sitte luuseri.
halusin tätä lasta aivan älytön niin myös mieheni lopulta. mutta vanhempani ovat sitä vanhanajan kansaa jotka ajattelevat kaiken niin päin peetä.
haloo, me ollaan 2000-luvulla!
Eiköhän ne sun vanhemmat vielä jonakin päivänä hyväksy tuon asian, toivotaan niin:) ja jos ei niin paljosta jäävät paitsi.
Mua itseasiassa ällöttää simmoset vanhat mummot jotka työntelee rattaita keskustassax)
hymy korvissa yrittävät olla niin onnellisia lasten kanssa mutta kuitenki niillä kiehuu.. (miksi näin vanhana)
(ex-jenna*)
Juuh,ja muutenki mun mielestä on parempi tehä nuorena ne lapset ettei heti oo haudassa kun se syntyy.. Kiva kattoakkin vähän et miten lapset kehittyy jne.. .:D
tässä jotain:
lapsi on...
...ensin tarhassa ja kouluun..
...sitten he menevät jo yläasteelle ja alkaa huuto ja möykkä..
...lukio ja lakkiaiset/amis ja valmistujaiset tulee ja saa olla ylpeä lapsestaan.
...aikuisuus on jo rauhallisempaa. tukena ja turvana oman pesän rakentamisessa. ja silleen..
hyvä elämä tiedossa tiedän sen!
Muutenkin? Sä meinaat siis että vanhempana ei sitten voi nähdä miten lapset kehittyy? Pistäs vähän perusteluja. Sä siis oikeesti olet sitä mieltä että lapsen kehityksen näkee paremmin, kun itsekin on keskenkasvuinen?
Kuules lapsukainen, mä voin ihan näin luottamuksella kertoo sulle, että vanhemmuuden arvoa ja lapsen tuomaa iloa ei mitenkään vähennä tai lisää se, minkä ikäinen äiti/isä on.
Ajatuksenjuoksusi on hämmästyttävän lapsellista ja ihmettelen vain, että mistä moinen kumpuaa..
Ja minkähän ikäistä sä tarkoitat tuolla vanhalla mummolla?
Koitas painaa pieneen mieleesi, että tuo 'vanha mummo' on voinut ehkä vuosikausia yrittää sitä lasta siinä monesti onnistumatta. Ehkä tuo 'vanha mummo' on nähnyt tarpeelliseks luoda lapselleen otollisemmat edellytykset kasvaa, esimerkiksi kouluttautumalla, tekemällä töitä, hankkimalla oman kodin, etsimällä sen oikean avioelämän, hankkimalla elämänkokemusta, mitä esimerkiks sulla ei ole. Ehkä tuo 'vanha mummo' on tajunnut, että lapsia saadaan, eikä tehdä. Ehkä tuo 'vanha mummo' osaa arvostaa sitä lastaan enemmän kuin ne teinit, joita vahingossa siitetään paksuks joka vkonloppu joka kotibileissä. Ehkä tuon 'vanhan mummon' ei tarvitse koskaan myöntää, että lapsi sai alkunsa vahingosta ja syntyi äpäränä.
Katsos typerä pieni lapsi, joidenkin ihmisten päässä on sen verran järkeä, että lapsi tehdään vastuullisesti kahden aikuisen ihmisen kesken, eikä teinivuosien huumassa, kun elämä on vielä suurimmaksi osaksi elämättä. Näitä ihmisiä kutsutaan aikuisiksi, jotka tajuavat, että elämän tilanteet muuttuvat ja vain jotkin noista tilanteista ovat sellaisia, että lapsen teko on hyvä asia. Sinä raukkaparka tuskin koskaan tulet tuota(kaan) tajuamaan...
Jos sinä olet päättänyt tehdä lapsen lapsena, niin se on voivoi ja siitä vaan. Mutta unohda nyt edes hetkeksi se oma napasi ja yritä ymmärtää, että suurin osa ihmisistä ei ajattele niinkuin sinä. Yritä edes syrjäsilmällä katsella ihmisten ilmeitä, kun ne näkevät teiniäidin kaupungilla ja mieti mitä he mahtavat ajatella.. todennäköisesti yllättynet.
Jos tarkoituksesi on yrittää vaikuttaa lapsiin, jotta he eivät tekisi lapsia, niin lähestymis tapasi on täysin väärä! Et saa aikaan teineissä muuta kuin näyttämisen halua ja se tiedetään mihin se johtaa..
Jopa minulla, joka olen samoilla linjoilla siinä, että niitä lapsia ei pidä hankkia liian nuorena saan karvat pystyyn sinun kirjoituksistasi. Ei siksi, että olisit väärässä vaan sen takia miten asian esität.
Oletko sinä sitten miten fiksu ja aikuinen, kun haukut lapsia? Tuleeko hyvä mieli? Millainen ihminen yleinsä yrittää korottaa itseään potkimalla lasta/nuorta alaspäin?
Jos todella haluat vaikuttaa ja tulla kuulluksi mieleipiteinesi, niin kannattaa hiukan miettiä tarkemmin omaa kirjoitus tyyliäsi. Sillä miten nyt kirjoitat, niin siihen ei todellakaan yhdy kuin ehkä muutamat aikuiset, mutta nämä nuoret viisveisaavat paasauksestasi, ennemminkin ärtyvät ja näin ollen kirjoituksesi ei mene heille perille eikä yleinsäkkään avaudu.
Joten tavallaan tuolla tavalla tuhlaat vain omaa aikaasi ja energiaasi ihan turhaan.
Lueppa kirjoituksiasi ja mieti hetki, miten itse olisit teini-ikäisenä vastaavaan reagoinut? Tuskin positiivisesti vaan uhmakkaasti ja luultavasti viellä haistatellen.
Jos kerta tiedät niin paljon teineistä, niin silloin sinun pitäisi tietää sekin, mikä saa ja mikä ei saa teini-ikäistä pysähtymään ja miettimään asioita.
Tiedän aivan hyvin, että aivan sama mitä tällä palstalla kirjoittaa, miten kirjoittaa ja kuka kirjoittaa, niin teinit jatkaa sikiämistään ihan entiseen malliin.
Kyse on turhautuneisuudesta ja silloin esitän mielipiteeni niinkuin esitän ja mulle on aivan sama kuinka monta karvaa kenelläkin nousee pystyyn. Jos joku ei siitä osaa poimia pointtia niin se on sitten voivoi sekin..
Vaikka teinivanhemmuus asiana koskettaakin mua, niin nuoriso-ohjaajaks tai lapsiterapeutiks mulla ei koskaan ole halua ryhtyä eikä ole vieläkään. Joskus kun omat lapseni tuossa iässä ovat, niin tuskin asiaa tulen käsittelemään tällä palstalla.
Mikään tällä palstalla kirjoitettu (ml. oma tekstini) ei juurikaan heilauta mielentilaani, ei parempaan kuin huonoonkaan suuntaan. Jos teinit hengittää herneitä mun tekstistä, niin onneks vastapainoks täältä löytyy pilvin pimein näitä uma aaltosia, jotka jaksaa silitellä päätä ja olla rakentavia.. lopputulos tulee olemaan todennäköisesti ihan yhtä heikko.
Pyydän anteeksi että en pyydä anteeksi.
toivottavasti sä et koskaan "sikiä"... tai jos sen virheen oot jo tehny niin älä tuu tänne valittaan omaa kurjaa elämääs... ei oo meidän nuorten vika jos et saa tyydytettyä itseäsi tarpeeksi usein...
Mä oon kans koht 16w ja haluaisin kovin oman lapsen... mieheni on 22 vuotias. olemme oleet vuoden yhdessä ja kohta varmaan menemme kihloihin.. mieheni on sanonut että haluaa lapsen vasta sitten kun olen kouluni käynyt mutta en vain jaksaisi odottaa niin kauan... olen onnellinen puolestasi ja toivotan sinulle paljon onnea ja voimia. *halaus* :)
haloo...olette olleet yhdessä vuoden? sä olet 16, mikä kiire sulla on? käy nyt tyttö hyvä edes ammattikoulu ennen kun alat perhettä perustamaan, on sitten joku pohja tulevaisuudelle. et sä varmaan halua loppuikääs elää miehes/vanhempies/valtion elätettävänä? voihan asiat tehdä toisinkin päin ja tehdä ensin lapsi ja sitten koulu, mut pääset paljon helpommalla kun nyt vaan menet sen "normaalin" tien kautta.ei sun tarvi olla erilainen nuori täs asiassa..kyllä se vauvakuume tulee sieltä muutaman vuoden päästä uusiksin!
Heipsan!
Vaikka vauvakuume onkin kova, niin odota viellä. Lue ammatti ja opttele asumaan sen miehesi kanssa ekana kaksisteen. Silloin elämä on paljon helpompaa. Saat helpommin töitä ja voit paremmin keskittyä siihen pikkuiseen kääröön, kun ei tarvitse murehtia, mitä äitiysloman jälkeen.
Voi kuulostaa tosi tylsältä, mutta fiksumpaa näin. Saat paremman pohjan lasta varten.
Niin ja mukavaa joulua!