yksin olen ei auta mikään ja minne menisin .
Onneksi on tämä tietokone jonne voi mennä surffaileen ja lukemaan jotain vaan.
keskusteluhuoneissa sattaileminen ei innosta ,kokeilin siellä oli vähemmän asiallisia ihmisiä jos ollenkaan .
Kohdalleni ei ainakaan tullut ketään kunnollista keskustelijaa ja hetken höpöttäjiä siellä on ja seksinkipeitä ja muutei asiattomia .
Ei todellisesti löydy ketään täältä .
Ja kävelyillä olen ollut jatkuvasti ei törmää kehenkään.
Tai ei kukaan huomaakaan.
suuressa kaupungissa olet yksinäisempi kuin missään muualla.
Ravintoloita on turha ehdottaa en halua sinne se on niin epäaitoympäristö kaikkeen tämänikäiselle
Sitäpaitsi en juo alkoholia enkä tupakoi niin tässä sitä ollaan sitte. Vuosi vuoden perään
vain työ on pieni piristys elämässä
Onneksi on tämä tietokone jonne voi mennä surffaileen ja lukemaan jotain vaan.
keskusteluhuoneissa sattaileminen ei innosta ,kokeilin siellä oli vähemmän asiallisia ihmisiä jos ollenkaan .
Kohdalleni ei ainakaan tullut ketään kunnollista keskustelijaa ja hetken höpöttäjiä siellä on ja seksinkipeitä ja muutei asiattomia .
Ei todellisesti löydy ketään täältä .
Ja kävelyillä olen ollut jatkuvasti ei törmää kehenkään.
Tai ei kukaan huomaakaan.
suuressa kaupungissa olet yksinäisempi kuin missään muualla.
Ravintoloita on turha ehdottaa en halua sinne se on niin epäaitoympäristö kaikkeen tämänikäiselle
Sitäpaitsi en juo alkoholia enkä tupakoi niin tässä sitä ollaan sitte. Vuosi vuoden perään
vain työ on pieni piristys elämässä
Vastaukset 12
Vanhimmat
Elä ota kuule raskaasti! Onhan Sinulla se työkin!
Tuu meille kylään niin löytyy säpinää! Tosin saatan minäkin seksiä ehdotella, sen verran on elonmerkkejä vielä...
Halua ahistella myös ystävyyttä ja ymmärrystä
löytyy.Tule vaan reippaasti esiin,tietysti on
kaikenlaisia vellihousujakin,viittaan edelliseen.
Tiedän tunteen. Suurkaupunki tuntuu olevan täynnä ihmisiä, silti minulle ei tunnu olevan ketään. Itse olen jo menettänyt toivon siitä, että joskus olisi joku joka olisi minun lähelläni. Joku jolle sanoa jotain kun siltä tuntuu, joku jota halata kun itsestä tai toisesta siltä tuntuu, joku jolle antaa suukko merkiksi siitä kuinka tärkeä hän on minulle ja joku jonka kanssa jakaa arkisia ajatuksia ja askareita.
Mutta onnea sinulle elämääsi. Älä sinä menetä toivoasi.
...OLI LUKEA VIESTISI. NYT TIEDÄN, ETTÄ SINUNKALTAISIA IHMISIÄKIN ON OLEMASSA. ÄLÄ MENETÄ TOIVOASI. KUN OIKEAT IHMISET KOHTAAVAT, NIIN SILLOIN KAKKI ON TÄYDELLISTÄ! VÄKISIN ME EI KUTENKAAN KOSKAAN KOHDATA. KAIKKI ON SATTUMAN VARASSA. AURINKOISTA TIISTAIPÄIVÄN JATKOA SINULLE JA HALEJA! OLET UPEA MIES!
Jään odottamaan sitä sattumaa ...
Ja kiitos toivotuksista, tästä TORSTAIpäivästä tuli (minullekin) aurinkoinen. Ja kiitos kehuista, tuntuu hyvältä olla "upea mies" =)
Kiva kun sait aurinkoa päivääsi. Minullekin tuli hyvä mieli. Jos haluat lisää empatiaa ja sympatiaa, niin laitapa viesti minulle! Sinun kanssasi olisi kiva vaihtaa ajatuksia. Saisimme varmasti molemmat piristystä syyspäiviimme. Otathan yhteyttä? [email protected]
yksin olen minäkin, tiedän tunteen ja kun sitä jatkuu pitempään tulee sellainen noidankehä.
Sitä yrittää löytää seuraa, mutta ei tiedä mistä hakisi. Ravintola ei ole oikea paikka, sieltä saa vain sydänsurua.
Jatka vaan kirjoittelua ja pura tunteitasi, täällä on ystäviä. Joku aina vastaa.
Yllätyinpä todella niin monta ihanaa ihmistä on olemassa ,te jotka nyt vastasitte .
Niin työ on onneksi ettei ihan höperöksi mene ,
on edes jossain muka tarpeellinen tai edes jokin ,joka pitää päiväjärjestyksessä .
Tietokone tuntuu olevan kuitenkin se piristys elämässä.
Tässä keksii aina jotain uutta löytyy erilaisia asioita ja paikkoja ja muutama tunti kuluu nopeasti niin.
Se vain tuntuu kummalliselta ettei meitä yksinäisiä satu kohtaamaan missään toisia.
Ihmisiä kulkee vilisten välillä ja tuntuu että on vainkiire jonnekin kaikilla . Yksin olen siinäkin vilinässä aina.
No nyt on viikonloppu edessä ja olen ainakin poissa tietokoneeltakin menen kauas vanhan sukulaisen luo palaan ensi viikolla tässä menee vapaatpäivät .
Kiitos kirjoittelenhan toki kun palaan taas tähän yksinäisyyteeni jossa olen 360 päivää vuodessa
ne viis päivää tuosta uupuu ja ne menee nyt tuon sukulaisen luona auttaessa ja tuskin kauan sitäkään on .
Hyvää viikonloppua teille kaikille jotka vastasitte ja saitte ajattelemaan vielä enemmän sitä ett kuinka monta muuta on yksinään
kirjotellaanko lisää olette ainakin tärkeitä minulle.
...toivottelee ystävällisesti hän.
Yksinäisiä on muitakin kuin Sinä, joo.
Luin joskus jostain sellaisen aforismin, joka meni kutakuinkin näin: "Missään ei ihminen ole niin yksinäinen kuin suuressa kaupungissa betonikennossa, pää metrin-parin päässä yläkerran naapurin jalasta."
Hyvät viikonloput Sinulle ja sukulaisellesi, hienoa kun käyt auttelemassa!
Erosi vaimonsa kanssa,hän oli asunut päijänteen saaressa,jossa nyt ei ihmisiä ainakaan ole liikaa.Hän muutti tänne ns.keskustaan kerrostaloyksiöön ja manasi,että luuli olleensa yksinäinen siellä saaressa,mutta toi yksiö on kahta kamalampi paikka,siellä hän vasta yksin on.
Minulla on taas päinvastainen tunne.Haluan ollla yksin,yhä enemmän ja enemmän.Olen muutamaa v vailla 60 ja ihmis-suhde on menossa alamäkeä,emme löydä enää muuta puhuttavaa kuin ilkeyksiä toisillemme,aina on pieni piikki mukana.Olen niin väsynyt tähän olotilaan että haluaisin ostaa VAIN
menolipun johonkin!!Teen satunnaisia töitä,työtön siis muuten,ei jaksais enää,sydänkin on sairastunut tässä vuosien myötä,mut jaksan vielä olla optimistinen jonkun aikaa.Siksipä yksinolo on mulle juhlaa,voisi ottaa koiran ja puhua sille.
Saisi ainakin ystävällisen katseen jos ei muuta.
Voi voi tätä elämää,ne ketkä on yksin,kaipaa toista ja päinvastoin.Tasan ei käy onnenlahjat!
Olitte paljon kirjotelleet ja hyvältä tuntui lukea
En ole todellakaan maailmassa ainoa yksinäinen hyvä on jakaa sekin tunne toisten kanssa.
Tietenkin tuli siinä jotenkin tarpeellisen tuntuinen olo kun kävi vanhaa sukulaista auttamassa ja seurana ,mutta ei sellainen kauan kanna ja taitaa olla vain enemmän aivan muun avun tarpeessa sekin ihminen . Avuttomuuteni siinä koin mutta ehkä mielenpiristystä sille ihmiselle hetkeksi toin -en tiedä sitäkään onko niin.
Tuli kyllä mieleen että olisin voinut vaihtaa osaa hänen kanssaan ei tarvitseisi olla enää kauaa ihmettelemässä ollako vai eikö olla ja missä ja miksi yksinään .