Hei vaan kaikki! Olen tänne kirjoitellutkin joskus epätoivoissani oireistani. Nyt kuitenkin aijon ottaa ongelmaa sarvista ja hoitaa tämän. Aloitan ensiviikolla kognitiivisen psykoterapian (jos kuulin oikein sen nimen :D) ja ajoin hoitaa terapian ilman lääkkeitä. Sanoin kyllä että sitten otan lääkkeitä jos menee mahdottomaksi. Olen aikaisemmin elämässäni syönyt kaksi kertaa lääkkeitä, kummastakaan kerrasta ei ollut apua minulle.
Minulla ongelmana ovat tajuttomat tarkistelut joihin tuhraantuu aikaa ja häiritsee elämää. Kuitenkin olen työssäkäyvä ja suhteessa elävä nainen.
Onkos täällä muita jotka ovat saaneet apua tähän ongelmaan tai selättäneet sen ominpäin (tai edes helpottanut)? :) Kuulisin mielelläni muiden kokemuksia tämän kanssa painimisesta ja onko jokin tietty elämänmuutos auttanut tai jt. :)
Nyt riitti
11
287
Vastaukset
- neurootikko..
Tarkistamisia on myöskin täällä ja muitakin pakko oireita.
Kestät ahdistuksen mitä tulee kun vähennät tai jätät turhat tarkistelut pois, ei se millään muulla tavalla parane. Yksinkertaisen vaikeaa :) - jahnnu
Hei kiitos vastauksestasi, näinhän se menee ymmärtääkseni :D Ja joistakin jo päästy eroon tosiaan tällä tekniikalla mutta joistain asioista tulee niin hirveä olo että apua tarvitaan. Mutta kyllä se tästä ja toivottavasti myös siellä voidaan hyvin :)
- ...
Oon selättänyt montakin pakko-oiretta ja rituaalia, mutta kannattaa selvittää se pohjimmainen syy siellä ahdistuksen taustalla heti kättelyssä, koskapa itselläni yhdestä oireesta päästyä kohta aina on tullut uusi tilalle.
Tällä hetkellä mulla ei ole tuommoista rituaalia tosin ole enää ollut aikoihin, mutta toisinaan pakkoajatuksia yhä.
Tsemppiä :)- neurootikko..
Terve
Se on huomattu jotta kun yhdestä pakosta pääset, tulee toinen tilalle.
Melkein mistä vaan voi kehittää pakkoneuroosi ongelman.
Mikä sinulla sitten oli se pohjimmainen syy?
- jahnnu
Kiitos ... vastauksestasi, lohduttavaa kuulla, että joku on selvinnyt moisesta. Ja tosiaan mielenkiintoista aina ku nämä tarkistelut vaihtelee millon mihinkin. :D
Onneksi olkoon sinulle ja innolla eteenpäin vain ^^. Ja kiitos tsempistä sitä tarvitaan kun toinen terapia istunto onkin jo ylihuomenna. ;)
Ja kiinnostaisi myös tuo pohjimmainen syy jos haluat valoittaa vähän meitä ;)- ...
Joo tosiaan vastauksena teille molemmille; mulla merkittävin syy löytyi lapsuuden ihmissuhteista. Meillä oli perheessä yksi henkilö aiheutti käytöksellään merkittävää epävarmuuden tunnetta, jota sitten yritin hallita tarkistelu ym rituaaleilla.
Psykoterapeutti oli myös sitä mieltä, etten sallinut itselleni vihan ilmaisemista näiden juttujen takia, koska mun piti alitajuisesti olla ikäänkuin vastakohta tälle toiselle mikä sitten ilmeni ahdistuneisuutena, jota rituaaleilla yritin hallita.
Kannattaa miettiä noita lapsuusajan ihmissuhteita ja erityisesti suhdetta vanhempiin jne.
Toisinaan pakko-oireet ja pelot voi olla myös esim. vanhemmilta suoraan opittuja. Mun tapauksessa äiti oli lisäksi vielä ylisuojeleva ja aina huolissaan jostakin.
Mutta tosissaan olen päässyt rituaaleista eroon ja pahimmillaan niihin meni 4-5 tuntia joka ilta ja ehkä enemmänkin.
Pakkoajatuksia välillä silti vielä esiintyy joten siinä mielessä en aivan 100% parantunut ole.
- neurootikko..
Terve
Itsellä on äiti samanlainen eli ylisuojeleva, varoitteleva.
Jokaisessa asiassa tuntuu olevan vaaran paikka.
Isä taasen tressaa ja murehtii joka asiaa.
Asiat myös nähdään sillä kaikista negaviisimmalla tavalla jos mahdollista.- ...
Mielenkiintoista, että sullakin sama homma!
Noista lapsuuden ajan opistuista malleista voi toisinaan olla tosi vaikea päästä eroon, kun ne on ikäänkuin painunut niin syvälle alitajuntaan.
Onko sulla tilanne nyt tällä hetkellä millainen? - Ocd89
... kirjoitti:
Mielenkiintoista, että sullakin sama homma!
Noista lapsuuden ajan opistuista malleista voi toisinaan olla tosi vaikea päästä eroon, kun ne on ikäänkuin painunut niin syvälle alitajuntaan.
Onko sulla tilanne nyt tällä hetkellä millainen?Tulkaa tänne jatkamaan.
http://www.ocd-foorumi.com/sivut/ - neurootikko.
... kirjoitti:
Mielenkiintoista, että sullakin sama homma!
Noista lapsuuden ajan opistuista malleista voi toisinaan olla tosi vaikea päästä eroon, kun ne on ikäänkuin painunut niin syvälle alitajuntaan.
Onko sulla tilanne nyt tällä hetkellä millainen?Nykyään pakkoneuroosin kanssa pärjää jotenkin, oleellisin asia on se että ymmärrän mitä sairastan ja tiedän tästä vaivasta paljon.
Elämä on joskus ollut tämän sairauden takia pelkkää tuskaa päivästä päivään.
- jahnnu
Mielenkiintoiset tarinat molemmilla teillä, itse en löydä kyllä lapsuudestani mitään syytä tälle. Noh vanhemmat kyllä erosi ennen koulu ikääni mutta en kokenut ainakaan olevani ahdistunut lapsi silloin. Tietenkin ikävä isää ja tällä hetkellä välit aika nihkeät.
En sitten tiedä voisiko siitä muka johtua mutta epäilen kun puhkesi vasta nuorena aikuisena oireet.
Saas nyt nähdä mitä terapeutin kanssa löydetään yhdessä. Tänään taas tapaaminen.
Mutta olen kyllä niin onnellinen ... puolesta kun olet saanut rituaalit pois! Vaikea kuvitella omalla kohdalla että ne lähtisivät mutta toivotaan parasta :)
Ja neurootikko. tiedän tunteen valitettavasti myös. Jaksamisia sinnekkin suuntaan :)
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 74904
Miltä se tuntuu
Miltä se tuntuu havahtua, että on ollut ihmistä kohtaan, joka on rakastanut ja varjellut, täysi m*lkku? Vai havahtuuko s104768- 60752
- 43704
- 49654
- 45653
- 31629
Mitä se olisi
Jos sinä mies saisit sanoa kaivatullesi mitä vain juuri nyt. Ilman mitään seuraamuksia yms. Niin mitä sanoisit?34577- 50570
- 38516