Eli ohjekisrjasta ei löytynyt vaikka kuinka tavasin.
Kun Climatronic on asennossa AUTO onko kompura aina päällä ? Vai käyttääkö se sitä tarpeen mukaan?
Ohjekirjasta löytyy maininta että "jos kompura ei lähde käyntiin tarkista onko ulkolämpötila alle 5°C."
Tarkoittaako tämä että kompura ei milloinkaan lähde päälle jos ulkolämpö on alle 5°C ?
"Kuitenkin ilmastointi laitetta pitäisi käyttää vähintään kerran kuussa jotta sinne pesiytyvä kosteus saataisiin pois"
Kuinka tämä onnistuu talvella jos on niin että kompura ei käy alle 5 lämpötiloissa?
Kun Climatronic on asennossa AUTO onko kompura aina päällä ? Vai käyttääkö se sitä tarpeen mukaan?
Ohjekirjasta löytyy maininta että "jos kompura ei lähde käyntiin tarkista onko ulkolämpötila alle 5°C."
Tarkoittaako tämä että kompura ei milloinkaan lähde päälle jos ulkolämpö on alle 5°C ?
"Kuitenkin ilmastointi laitetta pitäisi käyttää vähintään kerran kuussa jotta sinne pesiytyvä kosteus saataisiin pois"
Kuinka tämä onnistuu talvella jos on niin että kompura ei käy alle 5 lämpötiloissa?
Vastaukset 35
Vanhimmat
Esim lämpimässä parkkihallissa jos sellaisen löytää.
AUTO-asennossa kompura käy jos tarvii, näin olen ymmärtänyt. Ihmetyttää kyllä, miksei ingenjöörit ole voineet lisätä näyttöpaneeliin jotain symbolia siitä, onko kompura päällä vai ei.
ECON-asennossa kompura ei käy ikinä, mutta automatiikka yrittää silti pitää lämpötilan haluttuna.
Toi 5 on tosiaan raja, kun kompura ei lähde enää käyntiin. Suomen ilmastossa toi teettää vähän ongelmia. Kompuraa olis tosissaan hyvä käyttää myös talvella ajoittain.
Jäähdytinkennosto ei saa jäätyä, joten jäähdytyskompressori toimii vain silloin, kun jäähdyttimen lämpötila on 0-asteen yläpuolella tai ulkoilma lämpimämpää kuin 5 astetta.
Automaatti-ilmastointi toki menee päälle vaikka kuinka kylmässä, mutta jäähdytyskompressori toimii vain lämpimässä.
Manuaalissa tosiaan lukee se 5, mutta tulipa todettua että omassa kompura käynnistyi 2,5 asteen lämpötilassa. Eli raja lienee kuitenkin 2, sama kuin Audissa ja VW:ssä?
Kompura ei tosiaan pyöri ECON tekstin näkyessä.
AUTO asennossa vain tarpeen mukaan ja ilmesesti jatkuvasti silloin kun kumpaakaan tekstiä ei näy.
Eli mikäli poistat huurretta ja painat "ikkunan" kuvaa, poistuu molemmat tekstit näytöltä, mutta silloin kompura ei liene päällä, koska puhaltaa maksimia tuulilasille..
Huurteenpoistossa kompura on kyllä mukana. Ilmastointilaitehan kuivattaa sisään puhallettavaa ilmaa ja on siten eduksi huurteenpoistossa.
Juuri niin - jäähdytyskompressorin päälle meno on keskeinen osa huurteenpoistotoimintoa, jos ulkolämpötila on plussan puolella. Kylmemmässä kompressori ei sitten käynnistykään.
onko ilmastointilaite tosiaan koko ajan toiminnassa kun on säätänyt itse laitteen puhaltamaan esim. jaloille ja ikkunoihin, eikä näytössä lue mitään tekstiä? Jos näin, niin olen polttanut melko paljon bensaa harakoille viimeisen vuoden aikana.
Näin on, paitsi talvipakkasilla.
Kompuran käynnistymisen kuulee, kun auto seisoo paikallaan tyhjäkäynnillä. Kuuntele moottorin ääntä, kun painat ECON napista kompuran päälle ja pois. Kompura käydessä tyhjäkäynnistä tulee raskaampi, myös polttoaineen kulutus nousee. Itsellä lämpimällä koneella tyhjäkäyntilukemat 0,9 l/h nousee jonnekin 1,2 l/h tuntumaan.
Hiukan ihmetyttikin, että miten voi auto kuluttaa talvella vähemmän kuin kesällä..:-) Hyvä että selvis nyt eikä 2014.
...ole sitten ainakaan hiki tullut kesäkelillä :) Jos jotain positiivista hakee..
Kieltämättä Climatronic ei ole niitä selkeimpiä vimpaimia, muutenkin toiminnoiltaan välillä aika huttua.
Jos kulutus nousee tyhjäkäynnillä 0,3 l tunnissa, se tietää n. 3 kW:n tehontarvetta. Kuulostaa aika korkealta kulutukselta. No joo, mutta toki se on kutakuinkin linjassa sen kanssa, että ajossa jäähdytysilmastoinnin sanotaan kuluttavan tuollaiset 0,5 l / 100 km.
Itse olen ajatellut, että ajotietsikan lukemat on vain suuntaa antavia tuossa tyhjäkäynnin tuntumassa. Ajossa se näyttää ainakin minulla melko tarkkoja lukemia: keskikulutuksen näyttö on 0.0 - 0.3litraa turhan optimistinen.
Itse taas ihmettelen, kuinka useat väittää auton kuluttavan talvella enemmän kuin kesällä :-o. Jälleen tänä aamuna ihmetys lisääntyi, kun työmatkakulutus oli 4,5l/100km sen ollessa kesällä aika tarkkaan haarukassa 4,8 - 5,2.
Kulutuksen putoamiseen on mielestäni ihan loogiset syyt: nyt alla on jo talvirenkaat (185 vs. kesärenkaiden 205) ja talvinopeusrajoitukset tuli viikko sitten: ensimmäinen kolmannes matkasta ajetaan nyt 80km/h kesäisen 100km/h sijaan. Muuten nopeudet pysyi samana (toinen kolmannes 100km/h motaria ja viim.kolmannes kaupunkia).
Kun tulee kovat pakkaset, jäätä, lunta ja sohjoa, tilanne tasaantunee, mutta ainakaan omalla kohdalla talvikulutus ei nouse yli kesäkulutuksen. Reipas ajotyyli lienee osasyy: yleensä 10km/h todellista nopeutta --> kesällä tuo rankaisee enemmän, kun nopeudet on jo muutenkin isommat.
että talvella kuluu polttoainetta enemmän? Onhan talvirenkaiden pinta karheampi (oli sitten kitka tai nasta) jolloin vierintävastus on isompi. Jos lumessa ajaa, tulee siitä lisää vastusta. Laakerit ovat pakkasessa jäykemmät. Kylmäkäynnistykset vievät osansa ja mahdollinen sutiminenkin kuluttaa.
Talvikulutusta nostavat:
- renkaissa suurempi vierintävastus (pehmeämmät ja nastat)
- lämmitysvastukset (PTC-vastus, istuimet, takalasi, peilit)
- kylmäkäynnistykset
- suuremmat mekaaniset kitkat
- dieselöljyn talvilaadun tiheys ja energiasisältö pienempi kuin kesälaadun
Talvikulutusta laskevat:
- talvirenkaat usein kapeammat
- renkaissa korkeammat ilmanpaineet
- nopeusrajoitukset
- ilman jäähdytyskompressori ei käytössä
Näiden tekijöiden suhde sitten ratkaisee, nouseeko vai laskeeko kulutus talvella.
Itselläni TDI1,9:llä viime talven keskikulutus oli 5,2 l/100km ja viime kesän 4,7 l/100km.
Kuten Comsikin tuossa listasi, niin sopassa on monia tekijöitä. Minun kohdallani tilanne on siis se, että vähintään alku- ja lopputalvesta kulutus on pienempi kuin kesällä. Keskitalvella kovilla pakkasilla mennään samoissa lukemissa kuin kesällä, tai jopa vähän yli (paukkupakkasilla työmatkakulutus lähennellyt joskus jopa 6l/100km jos lämmitys jäänyt vähälle tai unohtunut kokonaan).
Omalla kohdallani ratkaisevimmat tekijät: lievä ylinopeus (korostaa enemmän kesäkulutusta), leveämmät kesärenkaat, ilmastointi kesällä. Talvella auttaa, kun pidän autoa roikassa pari tuntia ennen aamulähtöjä. Töistä joudun lähtemään kylmästä hallista ilman esilämmitystä :-(.
Hyvin seikkaperäinen selvitys josta puuttuu enää vain talvipalttoon painon mukanaan tuoma kulutuksen lisäys :-).
Kyllähän tuo sitten noin on nähtävä.
Jos polttoainetta tarvitaan tunnissa tuon verran lisää, siis energiasisällöltään 0,3 x 10 = 3 kWh ja jos moottorin hyötysuhde on 25 %, saadaan ilmastointilaitteen tehontarpeeksi 0,25 x 3 kW = 0,8 kW, mikä tuntuu varsin uskottavalta luvulta.
renkaiden leveys on sama ja päivittäinen ajo taajama-ajoa. Kulutus oli tämän ilmastointitöppäyksen takia kesällä n. 0.5 litraa korkeampi kuin talvella.
...
Aavistuksen menee pieleen. Silloin, kun kompressori pyörii, ottaa se tehoa kiilahihnasta eli kampiakselista vähintään 5 kW, useissa henkilöautoissa 10 kW! Ota nyt hyvä ihminen huomioon, millaisella voimalla se kykenee työntämään +5 asteista ilmaa +30 asteen ulkolämpötilassa! Kompressorin ottotehosta pääosa menee lämpönä harakoille, siksi nokalla on massiivinen jäähdytysaineen jäähdytin vai pitäisikö sanoa lauhdutin. Tällöin kaiken lisäksi kompura pyörii tyhjäkäynnillä noin 50% käyntiaikasuhteella. Kompressorin ottotehohan on merkittävä maksimikiihtyvyydenkin vähentäjä, sen takia moottorinohjaustietokone sammuttaa kompressorin, kun kaasu on pohjassa.
Toinen pikkuseikka: moottorin hyötysuhde tyhjäkäynnilla on 0%, mutta kompressorin käydessä se nousee merkittävästi, joten polttoaineenkulutuksen kasvu ei anna kuin aavistuksen siitä, mikä on kompressorin tehontarve. Osakuormilla on sama juttu: moottorin hyötysuhde paranee kuormituksen kasvaessa.
Maantieajossa bensa-autoilla jäähdytysilmastointi lisää polttoaineenkulutusta noin puoli litraa tunnissa. Puolessa litrassa bensaa on 5 kWh:n edestä energiaa. Bensamoottori saa siitä 30 %:n hyötysuhteella irti 1,5 kWh:n verran energiaa. Eli normaalikäytössä jäähdytysilmastointi vie tehoa 1,5 kW.
Siis Comsin 0,8 kW näyttäisi olevan alakantissa ja Kompressorin 5-10 kW yläkäntissa.
Luehan tarkkaan:
Tyhjäkäynnillä kompressorin käyntiaikasuhde 50%.
Moottorin pyöriessä kolminkertaisella vauhdilla (noin 2500 r/min) käyntiaikasuhde on kolmasosa edellisestä, eli vain 17%, eli kompressori pyörii 6 sekuntia ja on pyörimättä 30 sekuntia. Kun kompressori ei pyöri, ei se kuluta tehoa ja bensaakaan. Jos keskimäärin kulutus lisääntyy 0.5 l/h (joka riippuu suuresti ulkoilman ja sisäilman halutusta lämpötilaerosta!), on polttoaineen kulutuslisä KOMPRESSORIN KÄYDESSÄ moninkertainen tuohon 0.5 litraan verrattuna.
Tuosta sinun päättelystäsi saadaan siis oikeaksi väännettyä lopputulos 1.5 kW, jos sillä tarkoitetaan KESKIMÄÄRÄISTÄ tehontarvetta, eikä kompressorin pyörittämisen aikaista tehontarvetta. Ja siis 1.5 kW KESKIMÄÄRIN tarvitaan, kun lämpötilaa pudotetaan vain noin 5 astetta ulkolämpötilaan verrattuna. Jos 20 asteen ulkolämpötilassa käytetään maksimijäähdytystä, (täysi puhallusvauhti ja +4 astetta puhalluslämpötila) siis 50% käyntisuhdetta, on keskitehontarve 5 kW, kun kompressorin pyöritysaikana menee 10 kW.
Totta tosiaan, luvut täsmäävät, kun otetaan huomioon, että Kompressori puhui kompressorin tehontarpeesta sen käydessä ja minä keskimääräisestä kulutusvaikutuksesta per 100 km.
Siis kompressorin käydessä 5 kW ja ylikin, ja ajossa bensiininkulutuksessa 0,5-1,0 l/100km (1,5-3,0 kW) jäähdytystehosta riippuen.
Hyvä kun on tietäjiä selittämässä tuntemattomia asioita !
Ennen jäähdytyskompressorit olivat joko päällä tai poissa päältä, mutta nykyään niiden tehoa säädellään niin, että ne voivat toimia myös osateholla. Siis uusimmat kompressorit voivat käydessäänkin kuluttaa tehoa vaikkapa 2 kW.
Ei tyhjäkäynnillä hyötysuhde 0 % ole, koska kyllähän tyhjäkäynnilläkin moottorista tarvitaan tehoa useidenkin asioiden pyörittämiseen, vaikka auto ei liikukaan. Alhainen hyötysuhde toki on, mutta ei 0 %.
Eikö egon poista ilmastoinnin
Hei !!
Olen nyt kolme viikkoa ajellut superbillani ja unohdon jo mitä myyjä sanoi climatronicin käytöstä näillä keleillä, eli kannattaako pitää jo econ asennossa? Pitääkö käyttää auto asennossa usein?
Mikä on huurteenpoiston optimiasento, kylmäkäynnistetyssä, esi- ja sisälämmitettyssä combissa?
Vaimolla huurtuu linssit ja minä saan haukut?
Käytännön ohjeita odottava?
Aiheesta on tarinoitu mm. UltimateVW:n sivuilla.
http://www.ultimatevw.com/keskustelu/?cmd=aihe&id=2982
Ilmoita käy mutta sisälle ei tuu ,niinku pelti kiinni
Ilmastointi pysyy pisimpää kunnossa kun kompressori ei pyöri ollenkaan, mikään osa siitä.
Kun ei pyöri kompuran akseli niin tiiviste ei kulu tai karkaa kylmäaine, myös jos sisällä liikkuu männät niin kuluvat.
Autot joissa kompuran saa kytkettyä magneettikytkimellä kestää todennäköisesti pisimpään kunnossa, kompressointiteho. Sekä kylmäaine. Suomen ilmastossa ainakin 20 vuotta tai enemmän kun ei vuodessa paljon tarvetta pyöriä.
Minun mielestä hölmöä käyttää ilmastointia suomessa keleillä jolloin ei tarvitse viilennystä. Tai että moniurahihna pyörittää kokoajan kompuran hihnapyörää, akselia, kompuran osua kokoajan.
Onko sulla mitään käsitystä miten nuo laitteet oikein toimii?
"Kun Climatronic on asennossa AUTO onko kompura aina päällä ? Vai käyttääkö se sitä tarpeen mukaan?"
Koko ajan päällä, mutta katkoo käyntiä niin, että kenno pysyy plussan puolella eikä jäädy jääkalikaksi.
"Tarkoittaako tämä että kompura ei milloinkaan lähde päälle jos ulkolämpö on alle 5°C ?"
Tarkoittaa
"Kuinka tämä onnistuu talvella jos on niin että kompura ei käy alle 5 lämpötiloissa?"
Auto lämpimään halliin ja ilmastointilaite siellä käyntiin. Ei sinne ilmastointilaitteeseen kosteus pesi käyttämättömyyden takia vaan tiivisteet kärsivät kuivuuden takia, kun kylmäaine ei niitä "kastele" (kyse ei siis ole vedestä)