Olen 30-vuotias nainen. Olen miettinyt viime aikoina kovasti, että menisinkö töihin/opiskelemaan. Minulla on n.2 vuotta sitten diagnosoitu masennus ja pakko-oireinen häiriö. Tällä hetkellä en koe olevani juurikaan masentunut, ja kovasti yritän päästä pakko-oireista eroon. Tahdon elää normaalia elämää. Lapseni on ollut jonkun aikaa muutaman päivän viikosta päivähoidossa, jotta jaksaisin paremmin.
Jotenkin tuntuu, että tämä yhteiskunta arvostaa kovasti työntekoa. Mutta mitä jos työelämästä on huonoja kokemuksia (esim. kiusaamista, työuupumusta..) ja jopa pelottaa mennä töihin. Viihtyisin hyvin kotona, mutta en varmaan voi kamalan pitkään olla vaan työttömänäkään..tai siis onhan se lapsen hoitaminenkin eräänlaista työtä.
Mutta mietin, että uskaltaisikohan mennä kokeilemaan työelämään, jos saisi työpaikan jostakin? Minulla on vähän sosiaalisten tilanteiden pelkoakin, joten työelämä kauhistuttaa myös siksi.
Jotenkin tuntuu, että tämä yhteiskunta arvostaa kovasti työntekoa. Mutta mitä jos työelämästä on huonoja kokemuksia (esim. kiusaamista, työuupumusta..) ja jopa pelottaa mennä töihin. Viihtyisin hyvin kotona, mutta en varmaan voi kamalan pitkään olla vaan työttömänäkään..tai siis onhan se lapsen hoitaminenkin eräänlaista työtä.
Mutta mietin, että uskaltaisikohan mennä kokeilemaan työelämään, jos saisi työpaikan jostakin? Minulla on vähän sosiaalisten tilanteiden pelkoakin, joten työelämä kauhistuttaa myös siksi.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Aina kannattaa kokeilla. Jospa alussa ottaisit vaikka itsenäisenä siivoojan työn, jos perhesyistä sopii. Työ on helppoa ja yleensä ei porukoita pyöri liikaa työaikoina ympärillä. Siinä saa fyysistäkin aktiviteettia.
No näin laitoshuoltajan näkökulmasta en ole vielä koskaan törmännyt kouluttamattomaan joka osaa siivota. Monelle koulutetullekin tuntuu olevan haasteita. Väärin menee kaikki pyyhkeen taittelusta aineiden mittaamiseen ja veden annosteluun. Pintojen likaisuudesta, kulumisesta ja tilan käyttöluokasta ei hajuakaan. Mitoituksista ei osata edes tiedustella. Koneet on kokonaan oma lukunsa kun käytön lisäksi pitäisi osata huoltaa ja tuntea koneen toiminta niin, että vian tullessa osaa korjata tai tilata korjaajan. Aseptinen työjärjestys on aina. Siivoaa mitä tahansa niin se koskee niin sairaalaa kuin rappukäytävääkin. Mikrokuidun ominaisuudet ja toimintaperiaate tulisi tietää ihan siksikin, että esim desinfioivia aineita ei saa käyttää mikrokuidun kanssa ja pitää ymmärtää miten veden määrä vaikuttaa kuidun ominaisuuksiin ja sen kykyyn tuottaa hygieenistä tulosta ym ym... sitten työympäristö. Pitää kestää se, että kiusataan, pidetään alempiarvoisena ja jokainen tietää työsi, mutta kukaan ei ymmärrä sitä. Että jotain muuta kuin siivousta jos haluat mielenterveytesi säilyttää.
Ai niin... sitten osaamattomat siivoojat stressaa tilojen käyttäjiä jotka osaa siivota . Mä joudun neljänä päivänä viikossa katsomaan kun tällainen ahkera, kiva työmyyrä häärää kuntosalillani. Ihan kiva ihminen. Työ ergonomia vaan päin h..tiä ja siivoaminen lähinnä lian levittämistä ympäriinsä. Mä sit koitan ymmärtää et tavis haluaa vain siistiä ei puhdasta. Tekis mieli kädestä pitäen opettaa, mutta hänkin siivonnut jo 10 vuotta väärin niin mitäs ammattiylpeydestä. Ei sitä voi syödäkään että sama sitten tehdä juosten kusten kaikki.
Hei! Alkuperäinen kirjoittaa: Niin..en tiedä olisiko siivoushomma ihan minulle sopiva juttu, kun minulla ei ole siivoustyökokemusta muualta kuin omasta kodista. :) Tietysti yleensä työpaikoilla on jonkinlainen perehdytys työhön ja varmaan omatoimisestikin voi opiskella asioita.
Mutta näin ensisijaisesti etsin muita töitä kuin siivoustöitä. Alustavasti hain postiin joulukorttien laijittelijaksi..sehän olisi lyhyt työ, mutta pääasia olisi että olisi joku työ mistä aloittaa. Ehkä siten avautuisi muita työmahdollisuuksiakin.
Olen ihmisenä luonteeltani muista välittävä ja haluaisin työn jossa voisin välittää/huolehtia ihmisistä tai eläimistä..mutta esim. hoitoalan työ saatttaa olla henkisesti kovin raskasta (minulla on kokemusta hoitoalan töistä). Harkitsen ensi vuonna hakemista koulunkäyntiavustajan tai eläintenhoitajan koulutukseen. Onko muilla kokemusta edellä mainituista aloista?