Onko jostakin saatavilla eri veneiden oikaisevat momentit kallistuskulman funtiona? Taustana kysymykselle on venetesteissä laskettu jäykkyysluku RM/HM, joka mielestäni ainakin jossain tapauksissa johtaa harhaan. Tuolla luvullahan pyritään ennustamaan suorituskykyä kovan tuulen luovilla. Käytännön esimerkkinä testi VENE 2/01, jossa verrattiin Elan 295 ja Sun Odyssey 29.2:ta. Lasketut jäykkyysluvut veneille ovat 1,44 (Elan) ja 1,81 (SO). SO:n suurempi luku johtuu käytännössä vain selkeästi pienemmästä purjepinta-alasta. Elanin oikaiseva momentti on testin mukaan 8 % suurempi. Kun vielä SO:sta puuttuu levanki ja hekki tekee se mielestäni tuon kaavion, jossa kuvataan suorituskykyä kovalla tuulella, varsin mitäänsanomattomaksi. Kyseessä siis kaavio, jossa y-akselilla pituus/paino ja x-akselilla jäykkyysluku. Jotain totuudensiementä tuossa kaaviossa kuitenkin täytyy olla, koska Dehler 29 sijoittuu hyvin ja sen suorituskyky on käytännössä todettu.
Oikaiseva momentti
FF 27 Charlotta
7440
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Johtaa varmasti harhaan.. 15-20 asteen kulma kertoisi paljon enemmän, ehkä tuulen puuskan loppujäykkyys vois olla 30astetta esim 6mR purjehditaan helposti yli sen.
Toi laituri- mittaus suosii katamaraaneja ja muita leveitä proomuja.
Noi kaaviot suosii ylirikattuja kevietä ja leveitä veneitä, todellisen laskeminen on hankalaa. https://www.google.fi/url?sa=i&rct=j&q=&esrc=s&source=images&cd=&cad=rja&uact=8&docid=LmHcLJq6IQZI8M&tbnid=Ei8K_DP4vf2X1M:&ved=0CAcQjRw&url=http://www.boatdesign.net/forums/sailboats/once-again-righting-moment-versus-heeling-moment-50423.html&ei=NyE2VKr3LIe-OtqqgbAN&bvm=bv.76943099,d.bGQ&psig=AFQjCNGN06pymN8jckEZ2_PcUtZADjdxwA&ust=1412919961743706
Mitä tarkoittaa "suosia" tässä yhteydessä? Eikö suureksi mitattu oikaiseva momentti johda myös epäedullisempaan mittalukuun,mikä ei kai ole "suosimista"? Vai ymmärsinkö väärin?
Tuo VENE-lehden käyttämä suorituskykykaavio on varsinkin tuolta osin täyttä humpuukkia. Sen mukaanhan purjeeton purjevene on äärimmäisen nopea kovalla luovilla ja kaikki "ylirikatut" veneet äärimmäisen hitaita.
Tuota kaaviota pitääkin tulkita ehkä enemmänkin niin, että suuren jäykkyysluvun veneet ovat itseensä verrattuna parempia kovalla luovilla kuin kevyellä.
2/01 lehden taulukon veneistä Dehler 29, Tempo ja FG 28 ovat kovalla luovilla oikeasti täysin ylivoimaisia SO:hon nähden. Todennäköisesti myös Elan ja SW30, mutta niitä en tunne yhtä hyvin ja molemmista löytyy myös matalia köliversioita, jotka eivät välttämättä ole yhtä nopeita.
Kuten kaavioistakin näkyy, kevyellä tuulella tilanne on vielä huonompi SO:n kannalta.
Oikaisevat momentit löydät ORC- ja IMS-mittakirjoista. Vanhemmissa oli eri kulmillakin, mutta nykyään on vain yksi luku yksikössä kgm/aste. Tuo toimii hyvin purjehduskallistuksilla. Yli 20-30 asteen kallistuksilla tuolla tulee liian suuri oikaiseva momentti.
Tässä Elan 295:n luvut: http://www.avomeripurjehtijat.fi/vanhatsivut/ims/mittakirjat2004/L-9295.txt
RM (54,9) on mitattu oikaiseva momentti pystyssä. RM2 (58,7) on korjattu purjehdusvarustuksella ja miehistöpainolla (keskellä venettä). RM20 (51,5), RM40 (40,4), RM60 (26,7) jne. ovat oikaisevia momentteja ko. kulmalla. Kaikki ovat siis kgm/deg eli vaikkapa 20 asteen kallistumalla oikaiseva momentti on 51,5*20 = 1030 kgm. Eli laittamalla 1030 kg miehistön sivukannelle (1 m keskeltä) vene kallistuu 20 astetta.
Uudemmista mittakirjoista löytyy vain RM, mutta erikseen voi ostaa venekohtaisen "Stability and hydrostatic datasheetin", jossa on koko kallistuskäyrä tietoineen ja paljon muuta. Noita saa ORC:n sivujen kautta kaikista mitatuista veneistä palvelusta ORC Sailor Services. SO 29.2:sta ei valitettavasti ole kunnolla mitattu, vaan sille löytyy vain ORC Club -mittakirjoja.
Kiitokset tästä. Mistä mahtaa johtua Dehler 29:n selkeästi parempi oikaiseva momentti? Elan 295:llä on kuitenkin sama leveys ja syväys. Ja lisäksi vielä painavampi köli. Pystytkö mutulla sanomaan miten Elan 295 sijoittuu oikaisevan momentin puolesta kokoluokassaan (C/R veneet)?
Oikaiseva momentti tulee runkomuodosta, painopisteestä ja painosta. Kahteen jälkimmäiseen tietysti kölin paino ja syväys vaikuttavat, mutteivat suinkaan yksin, vaan koko veneen rakenne ja erityisesti maston paino ja korkeus vaikuttavat myös oleellisesti.
Dehler on vesilinjastaan selvästi leveämpi eli runkomuoto on "laatikkomaisempi", jolloin oikaiseva momentti on merkittävästi suurempi purjehduskallistuksilla. Etu häviää kun aletaan miettimään kaatumista. Dehlerissä on myös, ainakin syvällä kölillä, merkittävästi alempi painopiste. Näillä sen oikaiseva momentti on suurempi kuin Elanin, vaikka Elan on jonkin verran painavampi.
Dehlerin oikaiseva momentti on poikkeuksellisen suuri painoon ja kokoon nähden. Elanin taas alakantissa, muttei missään nimessä mitenkään hälyttävän alhainen. Tosin itseoikaisukulma on aikalailla rajoilla. Ko. mittakirjassa se on 104,8 astetta ja 103 alle ei edes saa mittakirjaa. Ko. luku ei huomioi kansirakenteita, jotka nostavat rajakulmaa ehkä ~10 astetta.
Elanin seuraajilla 31 ja 310:llä on merkittävästi suurempi oikaiseva momentti, mutta 31:n osalta suuri osa erosta tulee suuremmasta painosta. Itseoikaisukulma on muutamia asteita parempi.
80-luvun puoltonnarit, kuten FF 31 ja Maestro 31 ovat samaa tasoa Elanin kanssa, mutta usein hiukan kevyempiä.
Vastaavasti vaikkapa Inferno 31, X-302 ja First 31.7 oikaisevat momentit ovat huomattavan paljon suurempia.
Osaako joku selittää noviisille: Onko purjevene sitä parempi, mitä suurempi on sen oikaiseva momentti?
Jos purjeita on yhtä paljon, kallistuu suuremman RM:n vene vähemmän. Tai samalla kallistuksella voi pitää enemmän purjeita ja saada siis lisää voimaa viemään venettä eteenpäin. Mutta suurempi oikaiseva momentti ei synny ilmatteeksi, eli vastusta on myös enemmän. Kilpaillessa miehistö on oikaisevaa momenttia istuessaan reunalla ja tyhjän veneen RM voidaan jättää pienemmäksi. Ei siis mitään sääntöä, jonka mukaan suurempi oikaiseva momentti olisi parempi. Se on vain yksi luku muiden joukossa veneen ominaisuuksia määrittämässä. Ja kuten muidenkin lukujen suhteen, äärilaidat ovat pahasta.