Meillä ollut aina yksi ja sama tili, mihin menee tulot ja mistä maksetaan kaikki. Hyvin toiminut, mites teillä?
Oma tili vai yhteinen tili.
hyvin menee
36142
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 36
Vanhimmat
Oma tili on.
Jos nyt päädyn ottamaan sen kissan, se saa käyttää vapaasti
meidän yhteisiä rahoja. Tartteehan katti aina yhtä sun toista.
Johan se rokottaa minua tonnilla heti eka kättelyssä. (tassuttelussa)
:) saakos tassuttelija oman pankkikortin?
´´viaton s´´
Ota vaan kissa, parempaa kaveria ei olekaan.
Kissa seurailee minua puolukkametsään. Kerrankin, kun ei nähnyt minua, alkoi kauhea naukuminen. Sitten lopetti, kun heiluttelin käsiä ja huomasi, tuli luo,
"Pirre"
Pitääpä kysyä Nordeasta, voisin avata katille oman tilin.
Tuskin saa jos ei ole vakituisia tuloja.
He, he voisithan maksaa kisulille jotain palkkaa, niin se saisi oman tilin :)
Meidänkin kissat tuli lenkille mukaan ja samoin naukuivat jos jäivät jälkeen unohduttuaan tutkimaan liian pitkäksi aikaa jotain muka tärkeää, voi että miulla on ikävä niitä kissoja
"Pirre"
Kyllähän kehruusta ja lämmittämisestä ehkä vois vähän maksaa, kissanvirasta.
Taitaa tulla hintoihinsa katti, pistämpä mietintämyssyyn.
Oma, vähän pelkään saanko kaikkea tuhlatttua mitä sinne tulee
Henkka, minulla on ihan sama ongelma, joskus joutuu väkisin jotain ostamaan, ettei rahat vyöry yli laitojen.
Ja ihan ikioma on tili.
Onneksi tytär opiskelee helsigin yliopstossa, sinne on helppo työntää kaikki ylimääräinen homehtumasta
Ja odotas Henry kunhan saat lapsenlapsia, ei ole sijoitusongelmia sinullakaan
Rahoista viis. Kissa vieköön!
Yhteinen talous,
yhteinen elämä
yhteineset rahat,
näin se on menny,
avioliitto ilman yhteistä elämää ei ole mikään avioliitto,
elin avioliitossa jossa puolison suku neuvoi seläntakan että kaikki pitää ottaa hänen nimiinsä,
mutta kaikki suuret velat maksoin minä puoliksi ,
minä tyhmänä osallistuin kaikkiin maksuhin tasavertasesti,
työni ohessa kodinhoito oli vain minun velvollisuus,
kaikki suuret velat oli ainaja ikuisesti minun nimissä myös ja automaatisesti pankista maksoin puolet kaikesta, mutta aunto ja auto oli vain hänen nimissään, koska häntä oli valistettu asiasta hyvin oman suvun taholta,
ON todella törkeää tavallaan rikollista neuvoa nuoria noin kuin meidän kohdalla on tehty,
mutta kuoleman sattuessa kaikki meni puoliksi avioliito-lain ansiosta,
jokatapauksessa kun asia alkoi minulle selvitä tunsin että mua oli suuresti loukattu puolisoni suvun puolelta,
jokatapauksessa avioliitto kesti pitkästi yli neljäkymmentä vuotta,
sairaus vei puolisoni ,
---- suku voi olla todella paha jos sen antaa sekaantua kahden nuoren asioihin,
korostan vielä avioliitto on yhteinen ja kaikki omaisuus on yhteistä, joka toisin väittää ei tarvi ikinä omaa puolisoa, eläköön yksinään,
tietenki nyky nuoret on valistuneempia, he voi , jopa heille suositellaan tehtäväksi avioehto paperi, sitten ei kumpikaan tunne itteään loukatuksi sukujen taholta,
Mie taas olen sitä mieltä, että kannatta varakkaamman turvata oma omaisuutensa ennen naimisiin menoa, mutta sitten yhteinen liiton aikana kerätty omaisuus on molempien yhteistä.
Pirre ,pirre mä ole nyt nii ko klapil päähä lyätty.
Jos meinaa et toinen menee vaan rahojen ja omaisuuren takia avioon niin kannattaaks ollenkaan mennä.
Ottaa sellasen yht rikkaan.
Olen samoilla linjoilla, jos toisella tai molemmilla on omaisuutta avioon mennessä, kannattaa tehdä avioehto.
Nykyään niin paljon erotaan ja monta kertaa, että tappelut jäisi vähemmälle.
Ei avioehto ole mikään rakkauden mitta, vaan järkevää toimintaa.
Meikäläinen on niin yks niittinen luonne et avioliitto tarkottaa mulle yhreksi tulemista.
Ei yhrellä voi olla kahta omaisuutta,on vaan yks.
Mutta tää on mun kanta asiaan ja toiset saa tehrä mitä lystää omasuurellaan.
Asiasta enempää jänkkäämättä .
Pirre *
me olimme YHTÄ KÖYHIÄ avioon mennessä , että se siitäki sun neuvosta,
mua on loukattu ja pahasti, siksi pidänki pientä välimatkaa erikoisesti niihin jotka teki pahaa liitollemme,
osa heistäki on kuollu,
voi olla että jumala taivaassa voi nuhdella muuatmia tekemisistään,
pirren mielipidekki hipoo huijausta, puistattaa tommonen laskelmointi,
koti-kiusatun kanssa täysin samaa mieltä,
miksi muuten kaksi ihmistä menis naimisiin jumalan edessä, jos kaikki ei olis yhteistä,
vihkikaavassaki sanotaan raamatun sanan mukaan että avioparit muuttuu yhdeksi,
nainen on tehty miehen kylkiluusta,
jotka laskelmoi jo avioliittoon mennessään ovat kyynisiä ihmisiä,
heillä ei ole todellista avioliittoon kuuluvaa rakuatta toisiaan kohtaan, vaan puhtaasti hyöty mielessää, siis käyttää vain toista hyväkseen voidakseen kerätä omaisuutta toisen kustanuksella omaan taskuunsa,
heille ei kuuluisi avioliitto sana ollenkaan, vaan he ovat yhdessä asuvia ihmisiä, kuten avoliitossakin olevat,
Älä nyt noin riemuitse.
Kunkin ihmisen asiat heidän omiaan.
Joskus voi asiaan vaikuttaa jopa suku.
Yhteistä on meillä ollut.
Eletään omaa elämäämme.
Suurin osa naimisiin menevistä varmaan ajattelee, että olemme yhtä.
Mistä tulevat sitten suuret avioeroluvut? Rahariidat, huoltajuuskiistat.?
Ihminen on vain ihminen.
On upeaa, jos se ykseys kestää läpi elämän. Monen kohdalla se elämässä ei mene niin, vaikka olisi alkuun hyvä aikomus.
Itse, kun menin nuorena naimisiin, ei meillä ollut mitään, eikä vielä erotessakaan.
Jälkeenpäin on se tullut mikä nyt on. Itselläni siis ei mitään avioehtoa ole ollut.
Mielipiteeni on muodostunut siitä, kun niin montaa on katsellut ja kuullut.
He, ei ollu tarkoitus kalauttaa k/k oo :). Mutta jos ajatellaan nykyisien liittojen kestävyyttä, niin pitäisin kyllä viisautena varovaisuutta ja nimenomaan jos toisella on suuri omaisuus itsellään, esim. joku peritty sukutila tms., ei avioehdon pitäisi olla loukkaus. Meidän ikäluokan avioliittoja on ihan turha edes verrata nykyisin liittonsa solmiviin.
Enpä osoittanutkaan neuvoani kenellekään henkilökohtaisesti, katkoviiva.
Se on sellaista, kun se rakkaus on sokea. Moni vanhempi ja varakas saa helposti peräänsä onnenonkijoita, jotka osaavat näytellä rakastunutta, saavat toisen rakastumaan itseensä ja keploteltua naimisiin erotakseen sitten puoli omaisuutta mukanaan.
Kyllä, hyväksikäyttäjiäkin ihan oikeasti on, miten monta maatilaa on menny myyntiin näitten ulkomaalaisten emäntien takia, esim. ja isäntä kaulakiikkuun.
Mitäpä sitä avioehtoa tarvitsisi tehdäkään, jos kummallakaan ei ole ennen avioliittoa mitään omaisuutta.
´´maailma on julma´´
Selaistakin tapahtuu, siksipä se avioehto kannattaisi.
Tämän tästä saa myös lukea, kun on lähetelty rahaa tyhjiä lupauksia vastaan.
Huoment pirre
Ei aina muista täsmentää sanomisiaan,mut nimenomaan ittestäni ja mun ikäluokan ihmisistä kirjotin.
Kun ei ollut ku tuulen huuhtoma takamus nii ei siin papereita tarvittu.
Näit nykysiä liittoja en ymmärrä,pari viikkoo seukataan ja ei kun avioon.
Hyvin on yhteinen pörssi toiminut. Mennessämme naimisiin toisella oli sen verran säästöjä, että voitiin ostaa oma talo pienellä lainalla.
Toinen oli ostanyt elämyksiä.
Hyvin menee, mutta menköön.
Ja tietenkin sun nimissäs puoliksi tuo toisen säästöillä ostettu talo vai? Ja sä olet tietenkin nainen, vai?
Eikös tuo ole puolisoitten välinen asia, jos he keskenään ovat sen niin sopineet ja hyväksyneet ei siinä pitäisi olla syrjäisillä sanan sijaa, korostan sanaa "keskenään".
Tyypillistä palstapas*amaisuutta.
Tottakai on kummankin nimissä. Minun, vaimon opiskeluajan kesäpalkkarahat saivat kasvaa korkoa pankissa.
Naiset käy nykyisin työssä, oletko kuullut?
Munahaukut. Voi jessus sitä yksinkertaisuutta ja minun! Minun! Minun! Minun tämän verran, sulla vain tämän verran. Siinä silmät ja järki koko ajan ratkomassa yhtälöitä, ettei sitten olekaan mitään henkistä annettavaa ja jaettavaa toisen kanssa. Puhutaan tynnyrissä kasvaneista.
Parempi näiden 'kassapoikien' ja '-tyttöjen' pysyä yksin, niin ei tule turhaa päänsärkyä, kun aina pitää laskea puoliksi. Tomaatitkin salaattiin pitää olla tasan maksettu tai jää hampaan koloon.
Jessus mitä väkeä nämä rahan laskijat. Ei ole suotta Raamatussa kirjoitettu, että rikkaan on yhtä vaikea päästä taivasten valtakuntaan kuin kamelin neulansilmästä. Taivasten valtakunta voidaan kokea maanpäällisessä elämässä. Sellaisena elämänä, johon mahtuu muuta näköalaa kuin alituinen laskeminen, vertailu ja mittailu.
Jessus!
Ja taas yks uskis sai siinä hengen päälleen...
Yhteisen etuna selkeä työnjako!
Minä hankin rahat. Vaimo käytti ne.
Noin siis työikäisinä ja ennen nettiaikaa.
Nyt olen joutunut sekaantumaan käyttöpuoleenkin.
Eri tilit, yhteinen ekonomia. Toimii hyvin näinkin.