Jännä juttu sinänsä nämä autoväittelykeskustelut. Omaa autovalintaa perustellaan jos milläkin tavalla ja oma valinta on tietysti se paras ja muissa on sitä sun tätä vikaa ja ongelmaa. Usein myös myyntitilastot otetaan aseeksi mukaan.
Seuraavassa heiman tietoa brandeistä ja niiden vaikutuksesta ihmisten kulutuskäyttäytymiseen:
http://www.evia.fi/case_2_1.htm
http://www.digitoday.fi/showPage.php?page_id=11&news_id=30772
Todellisuudessa homma etenee siten, että vaikka sulla olisi kuinka hyvä tuote tahansa, jos sillä ei ole brandia se ei myy. Hyvä brandi ei tarkoita sitä että tuote oli jotenkin parempi kuin muut, vaan lähinnä sitä että brandi yleensäkin tunnetaan ja se koetaan hyväksi, koska se myy hyvin, hyvän markkinointistrategian vuoksi. Brandien ja niiden antamien mielikuvien eteen tehdään kymmenien miljoonien eurojen edestä työtä pelkästään Suomessa, puhumattakaan maailmanlaajuisesti.
Ihmiset psykologia toimii noin yksinkertaisesti sanottuna seuraavasti:
Jos tuotetta A ostetaan paljon sen täytyy olla hyvä. Jos tuotetta A jonotetaan sen täytyy olla todella hyvä. Jos tuote A on loppunut myynnistä se on paras. Kyseessä on ns. kiinailmiö, jonka hallinta on vaikeaa, mutta onnistuessaan hyvin tuottavaa. Ongelmana on lähtökipinä, jolla myynti saadaan käyntiin. Kun myynti lähtee käyntiin, ostajat itse toimivat osittain tuotteen markkinamiehinä. Tuotetta kehutaan, vaikka siinä olisi jotain vikaakin, koska eihän kukaan halua tunnustaa tehneensä huonoa valintaa. Kun kiinailmiö saadaan päälle, markkinamiehet ja tietysti tuotteen valmistajat ja muut välikädet keräävät sievoiset summat rahaa. Kuten sanottu kiinailmiön hallinta on erittäin vaikeaa. mm .tuote täytyy olla vähän salaperäinen ja sen saatavuus ei saa olla itsestäänselvyys. Kuka nyt olisi kiinnostunut helposta nakista. Ihminen on luonteeltaan samalla sekä laumaeläin että metsästäjä ja hän haluaa nousta arvoasteikossa jatkuvasti kohti kärkeä tekemällä erinomaisia pääätöksiä.
Ostokäyttäytymistä on tutkittu ja tutkitaan edelleen hyvin tarkasti (erilaiset kanta-asiakaskortit tms.) ja se tunnetaan myös erittäin tarkasti. Myös erilaisen markkinoinnin vaikutusta ostopäätöksiin tutkitaan ja testataan. Kaikki tapahtuu vain meidän "selän takana" ja samalla luulemme ettei nuo mainokset ainakaan minun käytökseeni vaikuta. Todellisuudessa ne vaikuttaa ja paljon. Ei välttämättä suoranaisesti, mutta välillisesti.
Hyvänä esimerkkinä on nykyinen asuntomarkkinatilanne. Siinä viedään pientä kuluttajaa kuin hullua tukasta, mutta se ei ehkä liity juurikaan auto-osaston juttuihin.
Seuraavassa heiman tietoa brandeistä ja niiden vaikutuksesta ihmisten kulutuskäyttäytymiseen:
http://www.evia.fi/case_2_1.htm
http://www.digitoday.fi/showPage.php?page_id=11&news_id=30772
Todellisuudessa homma etenee siten, että vaikka sulla olisi kuinka hyvä tuote tahansa, jos sillä ei ole brandia se ei myy. Hyvä brandi ei tarkoita sitä että tuote oli jotenkin parempi kuin muut, vaan lähinnä sitä että brandi yleensäkin tunnetaan ja se koetaan hyväksi, koska se myy hyvin, hyvän markkinointistrategian vuoksi. Brandien ja niiden antamien mielikuvien eteen tehdään kymmenien miljoonien eurojen edestä työtä pelkästään Suomessa, puhumattakaan maailmanlaajuisesti.
Ihmiset psykologia toimii noin yksinkertaisesti sanottuna seuraavasti:
Jos tuotetta A ostetaan paljon sen täytyy olla hyvä. Jos tuotetta A jonotetaan sen täytyy olla todella hyvä. Jos tuote A on loppunut myynnistä se on paras. Kyseessä on ns. kiinailmiö, jonka hallinta on vaikeaa, mutta onnistuessaan hyvin tuottavaa. Ongelmana on lähtökipinä, jolla myynti saadaan käyntiin. Kun myynti lähtee käyntiin, ostajat itse toimivat osittain tuotteen markkinamiehinä. Tuotetta kehutaan, vaikka siinä olisi jotain vikaakin, koska eihän kukaan halua tunnustaa tehneensä huonoa valintaa. Kun kiinailmiö saadaan päälle, markkinamiehet ja tietysti tuotteen valmistajat ja muut välikädet keräävät sievoiset summat rahaa. Kuten sanottu kiinailmiön hallinta on erittäin vaikeaa. mm .tuote täytyy olla vähän salaperäinen ja sen saatavuus ei saa olla itsestäänselvyys. Kuka nyt olisi kiinnostunut helposta nakista. Ihminen on luonteeltaan samalla sekä laumaeläin että metsästäjä ja hän haluaa nousta arvoasteikossa jatkuvasti kohti kärkeä tekemällä erinomaisia pääätöksiä.
Ostokäyttäytymistä on tutkittu ja tutkitaan edelleen hyvin tarkasti (erilaiset kanta-asiakaskortit tms.) ja se tunnetaan myös erittäin tarkasti. Myös erilaisen markkinoinnin vaikutusta ostopäätöksiin tutkitaan ja testataan. Kaikki tapahtuu vain meidän "selän takana" ja samalla luulemme ettei nuo mainokset ainakaan minun käytökseeni vaikuta. Todellisuudessa ne vaikuttaa ja paljon. Ei välttämättä suoranaisesti, mutta välillisesti.
Hyvänä esimerkkinä on nykyinen asuntomarkkinatilanne. Siinä viedään pientä kuluttajaa kuin hullua tukasta, mutta se ei ehkä liity juurikaan auto-osaston juttuihin.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Itse ydintuotteen on kuitenkin oltava kilpailukykyinen kilpailijoihinsa nähden, mutta parempi sen ei tarvitse olla. Hyvä brandi sallii myös pienet ydintuotteen horjahtelut, kuten "kuperkeikkamersu" tai mersun julkisuudessakin käsittelemät laatuongelmat osoittavat.
Brandin rakentaminen on pitkäjänteistä duunia, en ole varma oliko Mazdan omaksuma hyvin aggressiivinen mainonta paras valinta. Se saattoi luoda negatiivisia mielikuvia ja siihen uskovatkin kokevat pettymyksiä siinä vaiheessa kun mainoslupaus lakkaakin pitämästä paikkansa. Ja väistämättä joskus lakkaa kun kilpailijoiden uusia ja edelleen kehitettyjä malleja lanseerataan jatkuvasti. Senhän tämä palstan p-anheittokisa, jonka ilmeisesti TM-testi on kirvoittanut, osoittaa.
kärpäset eivät voi olla väärässä: Paska on hyvää!!!
tämän liikeideasi varaan. Kommentti kuvaa mainiosti Mazdan markkinasegmenttiä.
bzz bzz....me kärpäset täällä Mazda palstalla bzz bzz...houkuttelemme näemmä myös hojotia mukaan...bzz bzz...paska haisteluun.