Elikkäs...Tämä on pitkä juttu, mutta tiivistän. Olen raskaana, vauva meille syntyy jouluun alussa, siis minulle ja miehelleni. Asumme ihanassa talossa, tulemme taloudellisestikin kohtuullista paremmin toimeen. Mieheni on myös todella kultainen ja ihana, kuuntelee, ymmärtää, rakastaa, ottaa minut huomioon, vie matkoille ja ottaa mukaan työreissuillekin sekä järjestää aina meille kaikkea kivaa. Kotona en ole yksin kotitöiden kanssa ja kaupassa käydään yhdessä.Seksi on sujunut meillä aina ja huumoriakin riittää.Eli siis, voisiko mikään olla paremmin?
Kuitenkin...Mieheni jäi viime talvena kiinni suhteesta toiseen naiseen, suhdetta kesti noin kaksi kuukautta ja se oli ohi jo silloin, kun minä sain asiasta tietää. Mieheni oli valehdellut tälle naiselle että me olemme vain ystäviä ja kämppiksiä..ym.. todella räikeitä juttuja. Silloin kun minä sain asiasta kuulla, olin juuri saanut kuulla myös raskaudestani, eli siis tilanne oli vaikea ja päätimme sitten kuitenkin yrittää yhdessä. Mutta luottamus meni. Heinäkuussa sain huomata mieheni vehkeilevän ex:n kanssa..Mitään fyysistä ei ollut, mutta kirjoittelivat ja mieheni puhui aika pahasti meidän suhteestamme ja tuntui elättelevän toiveita palata entiseen. Tämän mieheni kuitenkin mitätöi ja sanoi halunneensa vain näpäyttää exäänsä... Jota en kyllä ihan usko, kuitenkin sanoi, että vaikka eroaisimme, ei huolisi entistään.. En tiedä.
Viime viikon lauantaina mieheni oli baarissa juhlimassa pelikauden päättäjäisiä kavereidensa kanssa, ja tämä nainen, jonka kanssa miehelläni oli viime talvella suhde (nykyisin on minun hyvä ystävä)oli myös samassa baarissa ja pisti minulle viestiä yöllä, että mieheni nuoleskelee jonkun naisen kanssa...jonka kanssa myös tanssi koko illan... Tästä kimpaantuneena minä päätin pakata kamppeeni ja lähteä lätkimään kodistamme. Mutta mieheni ei antanut minun lähteä, vannoi rakkauttaan ja myönsi tanssineensa koko illan tämän jonkun naisen kanssa ja sanoi että menivät "liian pitkälle", mutta kielsi nuolleensa tämän naisen kanssa. Minä valehtelin nähneeni kuvan kamerapuhelimesta (ystäväni ottama), mutta mieheni sanoi ettei sellaista kuvaa voi olla, koska sellaista ei ole tapahtunut koskaan....mene ja tiedä. Mieheni on muutenkin melkoinen flirttailija ja pitää paljon yhteyttä eri naisiin, hänellä on paljon naispuolisia ystäviä. Mieheni on myöntänyt, että hänellä on ongelmia kieltäytyä muiden naisten ehdotteluista tai olla vastaamatta heidän ihailuunsa ja on aikonut hakea apua tähän, mieheni myös lupasi, ettei käy baareissa enää ilman minua eikä ota alkoholia (ei ole koskaan ottanut kuin nelisen kertaa vuodessa, tai yleensäkään baaristellut) ym..ym..
Minä rakastan miestäni ja haluaisin kipeästi saada meistä oikean perheen, jossa ei olisi tällaisia ongelmia, haluaisin myös lapselleni oikean, ehjän perheen. EN kuitenkaan kestä uskottomuutta, itselläni kun on aikamoisen tiukka moraali ja olen ehdottoman rehellinen.
Siis hyvät ihmiset, kertokaa, voiko tällaisella tarinalla olla onnellista loppua...!?! Olen todella epätoivoinen, enkä haluaisi luovuttaa...niin myötä- kuin vastoinkäymisissä...eikö sen niin pidä olla?
Kuitenkin...Mieheni jäi viime talvena kiinni suhteesta toiseen naiseen, suhdetta kesti noin kaksi kuukautta ja se oli ohi jo silloin, kun minä sain asiasta tietää. Mieheni oli valehdellut tälle naiselle että me olemme vain ystäviä ja kämppiksiä..ym.. todella räikeitä juttuja. Silloin kun minä sain asiasta kuulla, olin juuri saanut kuulla myös raskaudestani, eli siis tilanne oli vaikea ja päätimme sitten kuitenkin yrittää yhdessä. Mutta luottamus meni. Heinäkuussa sain huomata mieheni vehkeilevän ex:n kanssa..Mitään fyysistä ei ollut, mutta kirjoittelivat ja mieheni puhui aika pahasti meidän suhteestamme ja tuntui elättelevän toiveita palata entiseen. Tämän mieheni kuitenkin mitätöi ja sanoi halunneensa vain näpäyttää exäänsä... Jota en kyllä ihan usko, kuitenkin sanoi, että vaikka eroaisimme, ei huolisi entistään.. En tiedä.
Viime viikon lauantaina mieheni oli baarissa juhlimassa pelikauden päättäjäisiä kavereidensa kanssa, ja tämä nainen, jonka kanssa miehelläni oli viime talvella suhde (nykyisin on minun hyvä ystävä)oli myös samassa baarissa ja pisti minulle viestiä yöllä, että mieheni nuoleskelee jonkun naisen kanssa...jonka kanssa myös tanssi koko illan... Tästä kimpaantuneena minä päätin pakata kamppeeni ja lähteä lätkimään kodistamme. Mutta mieheni ei antanut minun lähteä, vannoi rakkauttaan ja myönsi tanssineensa koko illan tämän jonkun naisen kanssa ja sanoi että menivät "liian pitkälle", mutta kielsi nuolleensa tämän naisen kanssa. Minä valehtelin nähneeni kuvan kamerapuhelimesta (ystäväni ottama), mutta mieheni sanoi ettei sellaista kuvaa voi olla, koska sellaista ei ole tapahtunut koskaan....mene ja tiedä. Mieheni on muutenkin melkoinen flirttailija ja pitää paljon yhteyttä eri naisiin, hänellä on paljon naispuolisia ystäviä. Mieheni on myöntänyt, että hänellä on ongelmia kieltäytyä muiden naisten ehdotteluista tai olla vastaamatta heidän ihailuunsa ja on aikonut hakea apua tähän, mieheni myös lupasi, ettei käy baareissa enää ilman minua eikä ota alkoholia (ei ole koskaan ottanut kuin nelisen kertaa vuodessa, tai yleensäkään baaristellut) ym..ym..
Minä rakastan miestäni ja haluaisin kipeästi saada meistä oikean perheen, jossa ei olisi tällaisia ongelmia, haluaisin myös lapselleni oikean, ehjän perheen. EN kuitenkaan kestä uskottomuutta, itselläni kun on aikamoisen tiukka moraali ja olen ehdottoman rehellinen.
Siis hyvät ihmiset, kertokaa, voiko tällaisella tarinalla olla onnellista loppua...!?! Olen todella epätoivoinen, enkä haluaisi luovuttaa...niin myötä- kuin vastoinkäymisissä...eikö sen niin pidä olla?
Vastaukset 10
Vanhimmat
En usko että miehesi pettäa sua huvikseen, mutta ei ilkeyttäänkään. Joku häntä suhteessa on ahdistanut kun on sivusuhdetta noinkin pitkään pitänyt (tuota viimeisintä tanssimista en pidä pettämisenä) -- jos olette aidosti ja vilpittömästi asian peranneet, ja molemmat tahtovat elää yhdessä ... niin sinun yritettävä antaa anteeksi. Jos epäilet edelleen (syytä tai ei), on suhde tuhoon tuomittu.
Voimia sinne vaan !
Kiitos, taidatpa olla oikeassa. En minäkään tanssimista pettämisenä pidä, jos mieheni puhuu totta ja muuta ei ole tapahtunut. Eli taas epäilyksiä ja epäilyksiä.
Kaipa tästä ylitse pääsee. Ihana kuulla mielipide miehen näkökulmasta. Jokin hänellä silloin ahdistikin, me molemmat tiedämme, ettei suhteemme ollut kunnossa silloin.
Lähtökohta parisuhteessa on, että toinen pitää hyväksyä sellaisena kuin hän on. Toisen muuttamisyritykset johtavat vain salailuun. Ole tyytyväinen nykyiseen olotilaasi. Muutaman vuoden kuluttua saat vakavampaa miettimistä kun ensihuuma on mennyt. Valitettavasti ennuste on hiukan huono. Jos uskollisuutta tärkeänä pidät.
Vaikealta kuullostaa.
Mutta tuo että joku sanoo että jos pidät uskollisuutta tärkeänä kuullostaa ihan ihme jutulta, sillä uskollisuus on todella tärkeä pointti kun ajatellaan suhteen kestävyyttä ja onnellisuutta, jos ei se asia ole kunnossa, niin muiltakin tipahtaa pohja pois.
Tuo juuri minua pelottaa ja vaivaa. Kun uskollisuus on minulle kaiken a ja o. Kuitenkin olen sitä mieltä, että rakkaus kestää paljon, vaikka silläkin on rajansa. Olen edellisessä suhteessa tullut petetyksi, ja siitä oli helppo lähteä. Nyt kuitenkin rakastan miestäni aivan todella paljon ja elämä on muuten täydellistä ja ihanaa hänen kanssaan. Luottamus on kuitenkin mennyt ja se olisi saatava takaisin, ja se ei tule, jos toinen on uskoton. Vaikka mieheni on ollut uskoton, minä itse en voisi kuvitellakaan pettäväni häntä tai salaavani häneltä jotakin. Tiedän myös, että mieheni rakastaa minua kaikesta huolimatta. Todennäköisesti jatkan elämääni tässä suhteessa, vaikka nyt minua varmasti pidetään naiivina ja tyhmänä, mutta en halua lähteä, vaikka hänen tekosiaan en hyväksykkään. Mutta täyttä uskollisuutta ja avoimuutta vaadin häneltä ja myös itseltäni.
Kukaan muu ei varmasti alennu tällaiseen? Vai onkos kohtalo tovereita?
Miehien mielipiteitä mielelläni myös kuulisin..
Tilanteesi on kieltämättä hankala. Mutta voin kertoa esimerkin...ystäväni epäili miehestään samaa,näin kyseisen miehen baarissa toisen naisen kanssa ja kerroin ystävälleni. Mies tietysti kielsi kaiken ja sain valehtelijan leiman ylleni.Tiedän mitä näin ja en koskaan olisi valehdellut ystävälleni. Nyt meni ystävyys ja kyseinen mies jatkaa juttujansa...mitä tästä opimme??! Sen ainakin,etten koskaan enää puutu toisten parisuhteisiin, pettäkööt ihan rauhassa. Tuntuu ex-ystäväni puolesta kamalalta...
Kun lukee noita avioero ja väkivalta kirjoituksia niin kyllä teillä on asiat vielä todella hyvin ja ongelmat ovat vain omassa päässäsi. Tuskin on mikään uusi asia että varatutkin miehet flirttailevat naisten kanssa mennessään keskenään ulos. Ei siitä kannata huolestua jos muut merkit ovat positiivia kuten kuvailet (seksi, huomioon otto,...). Tee itsellesi palvelus ja palauta luottamus tai muuten pilaat oman tulevaisuutesi.
Jos luottamus menee useaan kertaa niin tee tilanteesta uusi arvio sitten.
Taisit olla niitä harvoja jotka ajattelevat tuolla tavoin, hyvä niin, se kuitenkin rohkaisi. Nimittäin erota en haluaisi, mutten myöskään itseäni nöyryyttää.
Tässä täytyy tietysti muistaa ajatella myös tulevaa lastanne. Jos ajattelet vain "hyvän" perheen perustamista, niin muista toki,että lapsi kasvaessaan aivan varmasti huomaa vanhempen väliset riidat tai ahdingon. En missään nimessä sano, että yksinhuoltajuus on hyvä ratkaisu, mutta minä en oikeasti tuollaista katselisi pitkään.
Vaikka nyt varsinaista pettämistä ei olisi aikoihin tapahtunut, niin tuollaisella "baarikäyttäytymisellä" hän viestittää sanattomasti jotain ihan muuta kuin arvostusta sinua kohtaan.
Voihan tietysti olla, että isäksi tulo pelottaa häntä, mutta se ei ole koskaan saanut olla syy aiheuttamaan toiselle pahaa mieltä.
Muista kunnioittaa itseäsi, olet arvokas ihminen ilman miestäsikin, jos näin käy.
Voimia ja onnea loppuraskaudelle!
>>Mieheni on muutenkin melkoinen flirttailija ja pitää paljon yhteyttä eri naisiin, hänellä on paljon naispuolisia ystäviä. Mieheni on myöntänyt, että hänellä on ongelmia kieltäytyä muiden naisten ehdotteluista tai olla vastaamatta heidän ihailuunsa ja on aikonut hakea apua tähän, mieheni myös lupasi, ettei käy baareissa enää ilman minua eikä ota alkoholia (ei ole koskaan ottanut kuin>>
Miehesi on selvästi erityyppinen ihminen -tässä asiassa- kuin sinä olet. Jos tämä on hänen luonteensa, sitä ei helposti muuteta. Ainoa joka voi asialle jotain, on miehesi itse. Sinä et voi häntä muuttaa. Muuttuminenkin on mahdollista, jos sitä itsehaluaa tarpeeksi vahvasti.
Anna hänelle mahdollisuus, mutta tehkää selvät pelisäännöt. Jos hän ei pysty niitä pitämään, sinun on parempi etsiä uusi mies kuin yrittää kestää toistuvia pettymyksiä.
Kaikkea hyvää,ja onnea vauvan kanssa!