Asun asumuserossa perheestäni. Alaikäiset lapseni ovat 6 v. ja 14 v. Käyn heillä melkein joka päivä kylässä. Lapset eivät käy luonani, koska asuntoni on vain 26 m2. Muuten asumme lähellä. Tuntuu, että elämä on vain vastoinkäymisiä. Aina sitä ja tätä kinaa ja riitelyä, hoidettavaa, rahan menoa. Käyn työssä kuten puolisonikin. Harrastan liikuntaa. En missään nimessä voi sanoa olevani onnellinen. Elämä tuntuu todella raskaalta. Samaa valittaa (väsymystään) myös puolisoni. Hän on ulkomaalainen, joten meillä on reilun kymmnen vuoden kulttuuriero. Olemmekin erlaisia. Onko täällä tosiaan perheitä, joilla on ikäisiämme lapsia ja tuntevat elämänsä onelliseksi! Tuntuu niin vieraalta, että olisin onnellinen.
Lapsiperheen onnellisuus?
0
51
Vastaukset
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 4510692
- 817203
Minua nainen harmittaa, että en pääse sun rahoihin käsiksi
En pysty myöskään pilaamaan elämääsi niin kauan kun sulla on fuck off pääomaa. Harmittaa myös etten tiedä kuinka paljon445304- 624840
Onko muita oman polkunsa kulkijoita
Jotka ei oikein pärjää kenenkään kanssa eli on niin omat ajatukset ja omat mielenkiinnon kohteet yms. On tavallaan sella734524Sydän karrella
Jos yritän olla niin rehellinen kuin pystyn paljastamatta mitään tärkeää. Ensiksi mä huomasin sun tuijottavan mua. Ihme334043- 472938
- 362825
- 402360
Sinällään hauska miten jostakin
jaksetaan juoruta vaikka mitä. Jakorasia yms. Raukkamaista toimintaa. Annetaan jokaisen elää rauhassa eikä levitellä per362074