Kirjoitan tänne Kempeleen sivuille, kun se taitaa olla lähimpiä vaihtoehtoja asiaani koskien.
Luin äskettäin vuorosanojen osalta paikallisella murteella kirjoitetun romaanin. Näin yläsavolaisena päättelin kirjassa esiintyvän murteen perusteella, että siinä kuvataan melko lähellä kotiseutuani sijaitsevien alueiden ihmisiä. Murre oli niin lähellä omaani, että arvelin kyseessä olevan joku maakuntarajan toisella puolen sijaitsevista naapurikunnista.
Googlasin sitten kirjailijan nimeä ja paljastui, että Oiva Pennanen on Rantsilasta kotoisin oleva maanviljelijä. Ainakin minulle oli yllätys, että vielä Rantsilassa asti puhutaan suuresti Ylä-Savon murretta muistuttavaa kansankieltä. Kysymykseni kuuluu: Kuinka lähelle Oulua tämä savolaisvoittoinen murre yltää?
Luin äskettäin vuorosanojen osalta paikallisella murteella kirjoitetun romaanin. Näin yläsavolaisena päättelin kirjassa esiintyvän murteen perusteella, että siinä kuvataan melko lähellä kotiseutuani sijaitsevien alueiden ihmisiä. Murre oli niin lähellä omaani, että arvelin kyseessä olevan joku maakuntarajan toisella puolen sijaitsevista naapurikunnista.
Googlasin sitten kirjailijan nimeä ja paljastui, että Oiva Pennanen on Rantsilasta kotoisin oleva maanviljelijä. Ainakin minulle oli yllätys, että vielä Rantsilassa asti puhutaan suuresti Ylä-Savon murretta muistuttavaa kansankieltä. Kysymykseni kuuluu: Kuinka lähelle Oulua tämä savolaisvoittoinen murre yltää?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Niin, no oulun murre, eli pohjois-pohjanmaan murrehan on sukua savon murteelle. Sieltä päin on tullut ihmisiä tänne ja murre mukana.
"...no oulun murre, eli pohjois-pohjanmaan murrehan on sukua savon murteelle."
Niin minäkin olen ollut huomaavinani. Vielä jossakin Ylivieskan korkeudella selvä länsimurteen alue yltää pitkälle sisämaahan, mutta siinä Oulun seudulla itämurteiden vaikutus taitaa työntyä kiilana rannikolle saakka.
Ehkä Kainuusta on muuttanut Ouluun niin paljon itämurteiden puhujia, että nykyinen Oulun "slangi" on puoliksi savolaismurretta.
Eihän se muutto suinkaan Kainuusta tapahtunut, vaan niin että Savosta levittäytyi 1500- ja 1600-luvuilla uudisasukkaita (talonpoikia) muun muassa Keski-Suomeen hämäläisten asuttamiin pitäjiin ja Pohjois-Pohjanmaalle pohjalaisten asuttamiin pitäjiin ja toivat mukanaan murteensa, mikä vaikutti molemmissa maakunnissa vanhojen asukkaiden puheeseen. Tämä levittäytyminen tapahtui suunnilleen samoihin aikoihin kuin savolaiset asuttivat lähes asuttamattoman Kainuun sekä Pohjois-Karjalan, josta ortodoksiväestö oli paennut luterilaisia Venäjän puolelle.
Syy miksi savolaiset noin hanakasti levittäytyivät, oli heidän kaskenpolttokulttuurinsa, joka vaati tiuhaan uusia metsiä poltettavaksi. Tosin Pohjois-Pohjanmaalle tultuaan heidän oli opittava maakunnan tavoille ja keskityttävä peltoviljelyyn eli paikallaan pysymiseen.
Osapuilleen voisi sanoa, että mitä idemmässä osassa Pohjois-Pohjanmaata ollaan, sitä enempi sinne on tullut savolaisia ja sitä savolaisvaikutteisempaa on myös murre. Rannikolla sijaitsevassa Oulussa on vanhastaan puhuttu läntisempää murretta kuin vaikkapa Rantsilassa. Siis viime vuosisatoina, jolloin asukkaita oli vain muutamia tuhansia. 1900-luvulla savolaiset vaikutteet lisääntyivät, kun kaupunkiin muutti väkeä muualta Pohjois-Pohjanmaalta. Viime vuosikymmeninä uusia asukkaita on tullut vähän sieltä ja täältä eri puolilta maata, minkä vaikutuksen ja muutoksen huomaa sekä yksilöllisessä puheessa että keskimäärin.