Lehtipuun oksalta ja kerran talon seinältä löytyi just nyt lokakuun loppupuolella kummallinen hyönteinen. Pehmeä, noin 1,5-2cm, harmaanruskea. Kuin pitkäkoipinen muurahainen, mutta paljon pehmeämpi ja "venytetympi".
Ja sillä oli ihan pienet siiventyngät selässä...
Koetin katsoa sen suuta suurennuslasilla, mutta sillä ei näyttäny olevan leukoja ollenkaa!
Mikä ihme se oli? Ihan uus laji
?
Ja sillä oli ihan pienet siiventyngät selässä...
Koetin katsoa sen suuta suurennuslasilla, mutta sillä ei näyttäny olevan leukoja ollenkaa!
Mikä ihme se oli? Ihan uus laji
?
Vastaukset 10
Vanhimmat
että kyseessä on ollut harsokorennon vastakuoriutunut imago eli aikuinen, lentävä yksilö, joka ei ole vielä ehtinyt suoristaa ja kuivattaa siipiänsä.
Löysin yhden lisää seinältä. Pistin rasiaan ja vein partsille, niinkuin koeajaksi.
Sen siivet eivät kasvaneet yhtään! Eikä sillä tosiaankaan ollut suuta, siis leukoja tai imukärsää kun koetin tsekata.
Se muistutti... jos ne sen n. 1/2 sentin siivet olisivat pidemmät, olisin pitänyt sitä jonkinlaisena kurjana ja epäonnistuneena perhosena???!
Hemmetin outo hyönteinen se oli.
Se muni 3 päivän jälkeen muutamia tosipieniä hajanaisia munia ja kuoli.
Siis pieni, harmahtavanrusehtava, pitkäkoipinen ja suht suippo rääpälesiipinen ötökkä.
Olisihan tuo nyt pitänyt tunnistaakin. Hölmö minä... Kai?
Otus lienee Hallamittarin naaras.
http://www.funet.fi/pub/sci/bio/life/insecta/lepidoptera/ditrysia/geometroidea/geometridae/larentiinae/operophtera/brumata.jpg
Tai sitten jonkun toisen syksyllä lentävän mittariperhosen lentokyvytön naaras.
Mutta miten sillä naaraalla ei ole siipiä? Jokin mutantti vai? Ja jos noi munat on partsilla talven yli, mitä niistä tulee?
...naaras on sivetön. Kuoriuduttuaan se alkaa tuoksulla houkuttelemaan lentokykyisiä uroksia.
Siivettömyys on yhdenlaista luonnon optimointia. Naaras on virittetty pelkästään jälkeläisten tuotantoon, siipien kasvatukseen ei energiaa tuhlata vaan sekin käytetään munien tuotantoon. Tässä lisääntymisstrategiassa on riskinä se, että asuinpaikan tuhoutuessa tuhoutuu koko populaatio, kun naaras ei pysty etsimään uutta asuinaluetta. Samoin leviäminen uusille alueille hyvinvoivasta populaatiosta on hyvin hidasta.
Partsilla munat voi säilyä hyvällä tuurilla talven yli ja toukat kuorituu keväällä. Munien säilyminen rippuu siitä, että tarvivatko ne suojaa pakkaselta. Myös kosteusoloilla on vaikutusta. Saat mahdolliset toukat kasvatettua koteloitumisvaiheeseen jos onnistut tarjoavaan niille sopivaa kasvia evääksi.
Eikös kiiltomato ole klassinen esimerkki siivettömästä perhosnaaraasta.
eikä perhonen
leviäminen voi olla nopeaakin, jos käy niin, että koiras nousee siivilleen ja kantaa kopulassa olevan naaraan vaikka kilometrien päähän.
Tästähän on olemassa esimerkkejä Suomeen levinneistä mittarilajeista, jotka ensin löytyivät Suomelle uusina lajeina Affenanmaalla ja sitten ykskaks populaatioita löytyikin ympäri etelä-Suomea. Näillä lajeilla naaraat ovat juuri tällaisia lentokyvyttömiä.
Hyvä selitys. Noinhan tosiaan tapahtuu monilla muillakin hyönteisillä, että parittelun aikana toinen lentää ja toinen roikkuu mukana.
Mutta vaikka näin onkin, lienee tuo siivettömyys kompromissi lisääntymisen ja leviämiskyvyn välillä...Paitsi jos urokset ovat jalostuneet sellaisiksi, että parittelu jatkuu usein lennossa ja pari ikään kuin yhdessä etsii uuden alueen...Tiedä vaikka naaras jotenkin viestisi urokselle, että "lähes ukko lentoon, täällä on huonot safkat jälkikasvulle" ;D Ei olisi ensimmäinen tällainen sopeutuma, kaikkihan on luonnossa mahdollista.