Hei.
Teen itsenäistä tutkimusta siitä, kuinka lapset (alle kymmen vuotiaat) suhtautuvat ulkomaalaisiin. Siksi haluaisinkin kerätä lasten lausahduksia ulkomaalaisista Suomessa ja muualla. Juttuja voi jättää tänne tai suoraan sähköpostiini: [email protected]
Kiitos jo etukäteen.
Teen itsenäistä tutkimusta siitä, kuinka lapset (alle kymmen vuotiaat) suhtautuvat ulkomaalaisiin. Siksi haluaisinkin kerätä lasten lausahduksia ulkomaalaisista Suomessa ja muualla. Juttuja voi jättää tänne tai suoraan sähköpostiini: [email protected]
Kiitos jo etukäteen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Pieni tyttöni liimautui yhtäkkiä kaupassa kylkeeni. Tietysti kysyin lapselta syytä tähän, johon 4-vuotias neiti, osoittaen pitkään kaapuun pukeutunutta somalinaista:
"Kato äiti, tossa on kummitus.."
Kaveri oli pikkusiskonsa kanssa käymässä kaupungissa. Pikkusisko näki ensimmäistä kertaa tummaihoisen ihmisen. Tyttö kysy kassajonossa isoon ääneen, että mikä toi on? Kaveri oli yrittänyt selittää, että se on ihan tavallinen ihminen, mutta se on vain ulkomaalainen... Selitys ei ollut ilmeisesti ollut riittävä, kun neiti oli tehnyt lisäkysymyksen: Onko sillä häntää?
Veljeni tytölle (silloin 3v) oli jo aiemmin selitetty,että ei ulkomaalaisia ihmisiä saa tuijottaa,koska he ovat ihan tavallisia ihmisiä. Kerran sitten kaupan jonossa tämä tyttö sanoi kirkkaalla kovalla äänellä mustan miehen nähtyään:
"Äiti kato!Tuolla on sellanen ihan tavallinen ihminen!"
3v tyttöni kertoi osaavansa puhua saksaa. Isä kysyi, mistä hän on sen oppinut. Tyttö sanoin että "Kalleltä". (Tiedämme, että "Kallen" vanhemmista toinen ei ole suomalainen.) Isä totesi, että saksaako se "Kalle" puhuukin. Tyttö sanoi: ""Kallellä" on musta tukka." Isä siihen: "Mutta eihän tukalla puhuta."
Lapsillemme on erittäin tuttua ja jokapäiväistä se, etteivät kaikki ihmiset puhu samaa kieltä, ja ovat havainneet myäs sen, että suurin osa vieraita kieliä puhuvista (mm. kiinalaiset ja intialaiset) ovat selvästi tummempia kuin suomalaiset. Ja meidän lapsia kiinnostaa ulkomaalaisissa ensimmäisenä se, mitä kieltä he puhuvat.
Olimme äitimme kanssa siis pikkuveljeni ja minä paikallisessa ostoskeskuksessa joskus yli 20 vuotta siten. Veljeni istui vielä rattaissa ja olisikohan hän ollut ehkä joku 4-5 vanha. (Hänellä oli pienenä sydänvika, joten ei jaksanut kävellä pitkiä matkoja hengästymättä) Vastaamme tuli kamalan musta mies. (Siis oikein mustan musta, jos pimeessä olisi vastaan tullut, niin ei olisi näkynyt kuin silmät)
Veljeni katsoi miestä uteliaana ja hämmästeli kovalla äänellä, kato äiti, toi mies on saanut liikaa aurinkoa, kun on mustaksi muuttunut. Kyllä oli äidillä naurussa pitelemistä.
lausahti kerran suuressa marketissa aikas kuuluvalla äänellä nähdessään tummaihoisen miehen: "kato äiti, ruskeemaalainen" :)