Hei!
Hyvät ihmiset, sanokaa miten saisimme lapsellemme kehitettyä hyvää itseluottamusta, hän on nyt 9-vuotias ja sanoo, ettei ole hyvä missään jne.
totta on kyllä, että hänellä on motorista ja hahmotushäiriötä ja siten esim. joukkuepelit jalkapallot ym. eivät oikein suju, piirtäminen on kieltämättä 4-5 -vuotiaan tasoa jne. mutta kuitenkin hän yrittää parhaansa, on aika kiltti ja ohjeita kuunteleva jne. erityistä hyvää taitoa ei ole, mutta olemme yrittäneet kaivaa aina jotain esille, mutta näkeehän poika itsekin, että koulussa muut pärjäävät paremmin urheilussa (nyt on ollut suunnistusta ja pärjää, kun on kimppasuunnistusta, sanoo ettei oikein ymmärrä muuten mut kun muut ymmärtää) ja näkee, että piirrustus on mitä on....
mitä pitäisi tehdä, miten kannustaa, että oivaltaisi ettei kaikkien tarvitse osata yhtä hyvin ja kaikkien ei tarvitse olla parhaita.... piirtämisessäkin olen yrittänyt sanoa, että harjoittelu auttaisi ...mutta kun ei halua tms...
onko teillä hyviä vinkkejä???
kiitos ja hyvää ja positiivista syksynloppua :)
Hyvät ihmiset, sanokaa miten saisimme lapsellemme kehitettyä hyvää itseluottamusta, hän on nyt 9-vuotias ja sanoo, ettei ole hyvä missään jne.
totta on kyllä, että hänellä on motorista ja hahmotushäiriötä ja siten esim. joukkuepelit jalkapallot ym. eivät oikein suju, piirtäminen on kieltämättä 4-5 -vuotiaan tasoa jne. mutta kuitenkin hän yrittää parhaansa, on aika kiltti ja ohjeita kuunteleva jne. erityistä hyvää taitoa ei ole, mutta olemme yrittäneet kaivaa aina jotain esille, mutta näkeehän poika itsekin, että koulussa muut pärjäävät paremmin urheilussa (nyt on ollut suunnistusta ja pärjää, kun on kimppasuunnistusta, sanoo ettei oikein ymmärrä muuten mut kun muut ymmärtää) ja näkee, että piirrustus on mitä on....
mitä pitäisi tehdä, miten kannustaa, että oivaltaisi ettei kaikkien tarvitse osata yhtä hyvin ja kaikkien ei tarvitse olla parhaita.... piirtämisessäkin olen yrittänyt sanoa, että harjoittelu auttaisi ...mutta kun ei halua tms...
onko teillä hyviä vinkkejä???
kiitos ja hyvää ja positiivista syksynloppua :)
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kannattaa kotona kannustaa tekemään jotain sellaista mistä hän pitää ja vaikka kysellä, että onko koulussa jotain ainetta mikä on erityisen kivaa. Voitte myös itse vaikka pelata jalkapalloa kotona niin, että annattte onnistumisen mahdollisuuksia, se voi olla lapselle helpompaa kun ei ole samanlaista kilpailu tilannetta kuin koulussa. Jos lapsi ei halua harjoitella näitä asioita, jossa hän kokee olevansa huono, voitte yrittää keksiä uusia aktiviteettejä, joita hän ei ole koskaan ennen kokeillut. Oletteko keskustelleet koulussa asiasta tai harkinneet erityiskoulua? Jos opettajat tietävät lapsen kehityksen häiriöistä he voivat paremmin valvoa ettei synny tilanteita, missä muut lapset esim. kiusaavat huonommista piirrustuksista, niin lapsen itsetunto ei laske entisestään.
Lapsilla on toisinaan vaiheita, jolloin omat taidot ja onnistuminen ovat kriittisen silmän alla.Lapsi vertaa itseään muihin ja vanhemmat yrittävät parhaansa mukaan kannustaa.Mielestäni tärkeintä on löytää jokin,edes pieni asia, jossa lapsesi on hyvä.On turha korostaa jotakin piirtämistä jos se ei kerran oikein suju.Hyvä voi olla vaikkapa legojen rakentamisessa,laulamisessa,värittämisessä,tarinoiden keskimisessä,vitsailussa tms,ihan mitä vaan.Pienikin onnistuminen kannustaa lasta, ja kun te vanhemmat vielä sen huomaatte,se kannustavuus moninkertaistuu lapselle.Jo se,että lapsesi on teillä, on hyvä asia.
usein kertoa lapselle kuinka ihana ja sinulle tärkeä hän on. Ei aina tarvitse miettiä jotain asiaa, missä hän on hyvä. Riittää, kun hän on oma itsensä - sinun ainutlaatuinen lapsesi. Kehittele tekemistä, jossa teette yhdessä. Samalla iloitset hänen mukanaolostaan, ei tuloksista!
Ei piirtämisellä tai liikunnallisuudella ole ihmiselämässä suurta merkitystä jos ajattelemme itseämme aikuisina niin yksi lysti piirränkö hyvin vai olenko hyvä urheilussa.
Tärkeää löytää ne omat vahvuudet,se voi olla vaikka jutustelutaito tai hiljaa olemisen taito, ihminen joka tulee toimeen itsensä kanssa on kysyttyä seuraa. On tärkeää hyväksyä itsensä sellaisena kuin on ja oppia arvostamaan itseään ainutlaatuisena olentona jollaista ei ole toista maailmassa.
Laittakaa yhdessä vaikka ruokaa tai leipokaa.Anna pojulle vastuullisia tehtäviä siinä hommassa ja kehu kun hän osaa ne hyvin,mutta älä ihan tyhjästä kehu kuitenkaan,silloin hän ei usko kehujasi.
Leipomisesta voi tulla hänelle speciaalijuttu!
Helppoja ohjeita seuraten hän voi yksin tehdä ruokaa tms.karkkeja vaikka.
Hän voi olla ylpeä taitava pikku kokki jonka tuotoksia saatte maistella ja kehua!!!
Piirustus jos ei suju mutta kuitenkin taiteilu kiinnostaa niin savitöissä esim.on mahdollisuus onnistua,värienkäyttö saattaa olla hyvää vaikka piirustus ei!
Urheilu ja piirustus eivät ole kovin oleellisia asioita elämän kannalta.
Tsemppiä!
Meillä tilanne tämä, että 4-vuotiaalla tytöllä tuntuu olevan liikaa itseluottamusta. Hän on aina kaikessa paras ja kaunein ja ihanin...jutut hällä tälläsiä "mie olen niin kaunis että hoitokaverit on varmaan miulle kateellisia. Ehkä ne haluais olla niin kun mie!" Alussa nämä jutut oli ihan hauskoja mutta nyt olen ruvennut miettimään että onkohan pikku diivalla liikaa tuota luottamusta? Vai kuuluuko tämä vaan ikään? En ole vastaavasta kuullut....
Lohduttaudun sillä että murrosiässä viimestään alkaa se voi että mie oon ruma jne, =)
..meiltä löytyy myös samanlainen diiva 4v. no hätä, menee kyllä ohi, kuuluu ton ikäsen "juttuihin"