että olet olemassa ja olen saanut oppia tuntea edes hieman sua. Ihana, että edes joskus näen sut ja tiedän, että olet jollekin tärkeä ja itse haluat olla hänelle tärkeä. Minä se en ole, mutta olen onnellinen siitä, jos sinulla on kaikki hyvin. Tietysti, en voi kaikkea tietää, en voi lukea ajatuksiasi, enkä kuulu sun joka päiväiseen elämään. Tiedät, että rakastan sua yli kaiken, mutta sitä en vaadi sinulta. Yritän olla ihmisiksi, vaikka sydän haluaisi tuoda kaiken esille. Tahtoisin niin lähellesi, olet tärkeä, vaikka et ole minun.
Ihana
n->m
37977
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 37
Vanhimmat
Sehän kuulosti hyvältä. Tuon kun kuiskkaisit vielä korvaan, niin ois joulu..
Olisiko joulu vaikka sen kuiskaisi sun korvaasi pääsiäisen noita......
Kokeillaan, jos noidasta tulis vaikka prinsessa ;)
tuleeko jollekkin joulu tunt. ihmisen myötä??
Et päästä niin lähelle:(
Kuvainnolllisesti ;)
Ilo ja riemu ym sellasta...
Älä ajattele nin vakavasti.
en vakavasti vaan realistisesti.
jos haluat niin saat oppia tuntemaan minua paljonkin enemmän..tuo vain esille kaikki mitä heartissa tuntuu..ja pääset lähelleni..pallo on sinulla..se jäi aikanaan sulle..
Miten usein nähään ?? about ??
Vain silloin tällöin, ei usein, mutta onneksi edes muutaman kerran kolmessa viikossa.
tosta jo ikionnellinen.
Olisit sanonut kun aika oli että rakastat.
Lähdin pois.
Et kertonut mitä tunnet , haluat.
.. ehkä sanot minulle suoraan sanat .. tai et valintasi voit tehdä ..
Ja mitäköhän sinä olet kertonut hänelle? Et voi vaatia häntä tekemään kaikkea jos et itse tee yhtään mitään????
Kirjoitan vaikka niin moni on jo vastannut kivaan tekstiisi. Mua on muutama nainen potkinut niin pahasti päähän että itsetunto meni nolliin. Uskaltaako sitä enää koskaan? Kuules sinä ketjun aloittaja, kelpaako sinulle tällainen tylsä, masentava miehenoloinen "tyyppi" jolla ainakin omasta mielestään on tunteita? Mikä ihme-mies pitäisi tässä nykymaailmassa olla että joku mukava nainen jaksaisi rakastaa ja antaa jotakin sellaista jota ei tarvitsisi aina epäillä?
Treffit sivulla nim. stargazerer
En pysty rakastamaan kuin yhtä ainiaa ja tuskin se olet sinä. Hän on valinnut toisin:(
Ajattelen sua,
Hannu,
tälläkin hetkellä,
huutaisin tuskasta,
jos vain voisin,
sattuu niin peevelisti,
et taida tietääkään,
esitän lähelläsi kovaa,
vaikka todellisuudessa,
hajoan.....
Pitäisköhän sun oikeasti etsiä apua tähän tilanteesessi. Jos siis et ole vielä etsinyt. Ei tää nyt ihan normaalia enää ole - vastaavia tunteita itsekin joskus tuntenut, mutta sulla ne jotenkin tuntuu kestävän ikuisesti. Vellot jotenkin niin tuossa kaipuussasi.
Apua sain. Sanottiin, että eroa miehestäsi, et rakasta häntä enää.
Jos se apu jäi tuohon, hae jostain muualta. Ehkä tarvit jopa jotain laajempaa terapiaa.
En tarvi apua. Järki pelaa moitteettomasti. Olen vain sellainen ihminen, että jos rakastun se kestää vuosia, vaikka tunteet yksipuolisia.... ja jos vihaan...sekin kestää vuosia. En rakastu helposti, mutta kun se tapahtuu se on aitoa ja voimakasta. Nytkin haluaisin soittaa tai lähettää vestiä hänelle...sanoa, että rakastan....mutta järki pelaa...tahtoisin häntä lähelle....ihokosketukselle...hän ei ole kuitenkaan sellainen, että antaisi niin tapahtua....rakastan häntä kuitenkin. Siksi kirjoitan täällä ja tiedän, että ei hän näitä edes lue.
Missä menee luonteenpiirteen ja pakkomielteen välinen raja?
Tiedän,e ttä tää kuulostaa pahalta kun tunteet on aidot, mutta jos se onkin jotain pakkomiellettä, siihen voi löytyä apua. Mutta et taida sitä loppujen lopuksi edes haluta.
Voisit nyt vaan uskoa, että ei oo mitään pakkomielteisyyttä. Sehän olis sitä, että häiritsisin häntä jatkuvasti ja lähettäisin hänelle viestejä ja yrittäisin hänet nähdessä olla mahdollisimman lähellä..jne...
tuntemattomalle ihmiselle, pakkosyöttöö. lopeta.
Näin on. Hannua on täällä enää turha kaivata. Lopeta! Lähestymiskielto!!
Ei ole tuonut mulle irl elämässä tuota lähestymiskieltoa esille ja ollaan kyl asiallisesti puheväleissä.
Pakkomielteisyydellä vaan tarkoitetaan muutakin psykologiassa kuin toisen häiriköintiä...
siitäs sait, ainainen hannun hokija ja pahanilman lintu :))
Rakastaa Hannua, niin miksi pitäisi sääliä. Kateeksi käy enemmänkin.
Sori mut oon lukenut kyllä psykologian läksyni...eli tiedän tasan tarkkaan mitä pakkomielteisyys on. Psykologian tietämyksestä oon ennenkin tainnut kinata.
Ei todellakaan käy kateeksi päivä toisensa jälkeen täällä saman miehen perään kinuavaa ja "rakkauttaan" jankuttavaa naimisissa olevan miehen perään olevaa naista, josta tuo mies ei välitä. Lapsellisen tyhmää. Ei ole tervettä aikuiselta naiselta vaikka muuta väittää!
Päivästä toiseen sä huudat täällä tota terapiaas. Se on sulle pakkomielle. Täällä saa kirjoittaa niin paljon kuin huvittaa ja niin useasti kuin haluaa. Meneekö se sun jakeluun.
Mistä tiedät, kuka täällä mitäkin kirjoittaa. Hannua kaipaa tosi moni M: llä alkava ja taitaa pari Minnaakin häntä kaivata. Joten ootko nyt ihan varma siitä kuka mitäkin tekee täällä? Jos tunnistat henkilön, niin miksi et kerro hänelle irl, että et halua hänen kirjoittavan täällä. Vai pelkäätkö itse tulevasi ilmi?
Toi on eri kirjoittaja. Eri tyylikin.
Oletko hyväkin määrittelemään terveen ihmisen?
Tuntuu vähän siltä, että näillä palstoilla ei ole kuin pikku kakaroita, jotka eivät tiedä vielä mitään tosi rakkaudesta ja luulevat, etä rakastaminen, parisuhteet ja avioliitto ovat niin tähtisadetta ja unelmaa, että niitä ei voi rikkoa mikään tai kukaan. Elämästä ei koskaan tiedä mitä tapahtuu. Rakastua voi, vaikka olisikin omasta mielestään onnellisesti naimisissa ja kaiken pitäisi olla hyvin. Se vain joskus tapahtuu, vaikka yrittäisi kuinka estää. Ei sitä tunteilleen mitään voi, vaikka tietää toisrn olevan varattu, niin siltikin se voi tapahtua. Ja vaikka toisella olisi lapsiakin tai itsellä. Älkää eläkö niin ruusunpunaisissa unelmissa... tai se on kova isku sit, kun se itselle sattuu. Jos kirjoitan täällä niin, ketä se loukkaa....ehkä uuri niitä, jotka ova niin selviä ja varmoja siitä, että kun he menvät naimisiin niin, mitään vastaavaa ei tapahdu. Ja toisaalta se, että olen nainen vaikuttaa siihen kuinka voimakkaasti rakastun...tunteet ovat silloin voimakkaampia, kuin silloin kun ajattelee asiaa vain sillä yhdellä...no onneksi miehissäkin on poikkeuksia.
Voi voi.........!!!
Voi voi itsellesi! Luulet olevas niin täydellinen.