Kun tutkitaan ja hutkitaan asioita, niin testamentin ensisaaja ja hänen uusi vaimonsa on vuonna 1990 hankkinut auton. Uuden vaimon nimiin.
Kysymys on se , että ensisaajalta on hävinnyt auto siinä kohtaa * 2 vuotta vanha auto * Ja uudelle leskelle on ilmestynyt uusi auto sinä samana päivänä.
Silloin taitaa olla ollut avioliiton väliset lahjoitukset mitättömiä ? uusi laki vuonna 1992.
Ketä tähän osaa vastata?
Kysymys on se , että ensisaajalta on hävinnyt auto siinä kohtaa * 2 vuotta vanha auto * Ja uudelle leskelle on ilmestynyt uusi auto sinä samana päivänä.
Silloin taitaa olla ollut avioliiton väliset lahjoitukset mitättömiä ? uusi laki vuonna 1992.
Ketä tähän osaa vastata?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Mihin pitäisi vastata tarkalleen ottaen? Kai käsität, ettei 25 vuotta sitten tapahtunut auton kohtalo nyt normaalia ihmistä juuri liikuta? Äärimmäisen epätodennäköistä että kenelläkään olisi mitään oikeaa intressiä tätä tutkia. Avioliiton lahjoituskiellon ratio aikanaan oli velkojien aseman turvaaminen; siitä ei nyt taida olla kyse ja mahdolliset puolisoiden velatkin lienevät aikoja sitten vanhentuneita.
En nyt muista varmasti - enkä jaksa ottaa selvää - mutta olettaisin että vanhassa systeemissä puolisoiden väliset lahjoitukset olivat moitteenvaraisesti pätemättömiä, eivät mitättömiä. Tähän viittaisi alkuperäisen 234/1929 lain kumotut pykälät 61 ja 62:
"61§
Jos puoliso on, noudattamatta mitä 45 §:n 1 momentissa on säädetty, ennen avioliittoa luovuttanut omaisuutta toiselle puolisolle ja velkoja sittemmin väittää, että luovutus on sellainen lahja, josta mainitussa momentissa puhutaan, on puolison näytettävä, ettei niin ole laita.
Mitä edellä on sanottu todistamisvelvollisuudesta, on vastaavasti sovellettava, milloin puoliso on avioliiton aikana antanut omaisuutta toiselle puolisolle.
62§
Jos puoliso on, sillä tavoin kuin 45 §:n 1 momentissa sanotaan, ennen avioliittoa lahjakirjalla luovuttanut omaisuutta toiselle puolisolle eikä sittenmin voi maksaa velkaa, josta hän oli vastuussa lahjan tullessa voimaan tai josta hän on tullut vastuuseen vuoden kuluessa sen jälkeen, vastatkoon toinen puoliso puuttuvasta määrästä lahjan arvolla. Milloin vastiketta on annettu, on se siitä vähennettävä. Jos lahja on saajan tuottamuksetta kokonaan tai osaksi hukkaantunut, olkoon hän samassa määrässä vastuusta vapaa. Lahjan antajan ollessa konkurssitilassa älköön vaadittako selvitystä siitä, mitä antajalta puuttuu."
Miksi ihmeessä joku ei olisi saanut vaimolleen autoa lahjoittaa, ja mitä tekemistä sillä on testamentin saamisen kanssa?
No tuossa KKO 2007:93 se olikin. Vastauksena jos menee pesä konkurssiin.
Niinpäs onkin. Mielenkiintoista, että sekä käräjä- että hovioikeus olisivat hylänneet kanteen. ap kirjoitti jotain epäselvää tekstiä testamentin ensisaajasta, joten lienee paras todeta ettei ym. KKO:n ratkaisu käsittele tilannetta jossa testamentattua omaisuutta lahjoitettiin vaimolle ennen 1.1.1992 toissijaissaajan vahingoksi. Ei ole selvää, voisiko toissijaissaaja perustaa vaatimuksensa AL 45§:ään, vai pitäisikö hänen käyttää jotain toista perustetta kanteessaan. Onneksi AL 45§ on kumottu yleisen oikeustajun vastaisena!
No toissijaissaaja olen, ja kolmella perintöoikeuteen perehtyneellä lakimiehellä olen tarkistuttanut papereita ja lopputulos pk 19.2 ensisijaisesti ja toiseksi pk 19.1.
siis pesänselvitys..
En tiedä miten onnistuu, mutta oikeus kyllä näkee selvästi vääryydet papereista.
50% mahdollisuus..