Hei kaikki chättiystäväni.Mun on aika sanoa hyvästit tai ainakin näkemiin.
Luulin että olimme ystäviä mutta taisin erehtyä.
Olette loukanneet minua liian monesti välinpitämättömyydellänne.
Minun on aika poistua paikkaamaan rikkirevittyä sieluani.
Ehkette sitä tienneet mutta näin pääsi käymään.
Pitäkää huolta toisistanne.
Zau.
Luulin että olimme ystäviä mutta taisin erehtyä.
Olette loukanneet minua liian monesti välinpitämättömyydellänne.
Minun on aika poistua paikkaamaan rikkirevittyä sieluani.
Ehkette sitä tienneet mutta näin pääsi käymään.
Pitäkää huolta toisistanne.
Zau.
Vastaukset 4
Vanhimmat
tämä on vain kasvottomien pikkusieluisten pettureiden temmelyskenttä....ainakin toi 40 .....
anteeksi vain jos olen oikeassa tarvitsee... kuunnella mutta mitään ei saa sanoa ja ja sitten kun kysytään ei vastata ja vastataan jos ei kysytä tai jos halutaan...mutta onhan Suomi tekstiviestien ja kannyköiden maa. Kukaan ei kohta uskalla katsoa toista silmästä silmään vaan kävellään peräkkäin ja puhutaan toisilleen puhelimella........Kasvottomat ivaajat..!!!!
hyvää päivää olen ja myös ulkomalainen ehkä minä hyvin en puhu olahyvä autta minulle että ehkä möhmmin oikein vastan sinun viestesi kiitos T:Jozef
Niin että taas kerran... jos ihmiset ovat vain nikkejä..eikä muuten heidän kanssaan ole tekemisissä, niin eikö kannattaisi pitää satti sattina..eikä ottaa juttuja liian vakavasti. Kai se sitten on niin, ettei tuo paikka ole kovin lempeä paikka tosikoille, huumorittomille, tekopyhille ja nirppanokille.
Toisesta silmästä sisään ja toisesta ulos... se on parasta hengenterapiaa.
Tietysti tilanteet muuttuu, jos tapaa livenä ihmisiä ja sitten välillä katselee niitä roolileikkejä virtuaaliruudusta. Silloin voi mennä puurot ja vellit sekasin.
Parempi on vaan pitää virtuaali-ihmiset virtuaaleina ja oikeet live-kamut oikeena. Välttyy monilta tuskasilta hetkiltä.
Mut ei muuta ko nokka pystyyn Siulle ja menoks ;)))))
hei mitä te nyt oikein *itkette*...toi 40 oli
hauska niin kauan kun oli...
sitten porukkaan tuli muutama *häirikkö* suosion mukana, ja hulvaton hauskanpito päättyi siihen..
mutta eiköhän meidän aikuisten olisi kuitenkin muistettava...että, niitä kaloja saa mitä onkii...
minulla ainakin oli todella hauskaa, silloin kun sielä kävin...hersyvistä hetkistä saan kiittää teitä, hyvät ystäväni...tiesin, että nauramiseen tarvitaan aina muutama *luonnonlahjakkuus*...