- 2 vuotta solukämpässä
- 14 vuotta kerrostalossa vuokralla
- 9 vuotta omassa rivarissa
- Nyt omakotitalossa
Millainen asumisen urakehitys sinulla on?
- 14 vuotta kerrostalossa vuokralla
- 9 vuotta omassa rivarissa
- Nyt omakotitalossa
Millainen asumisen urakehitys sinulla on?
Vastaukset 54
Vanhimmat
-19 vuotta kotona maalaismaisemissa ok-talossa, mamman ruokapöydän äärellä.
- 1 vuosi armeijan kasarmeissa
- 7 vuotta erilaisissa solukämpissä ympäri Helsinkiä
- 4 vuotta omassa KT:ssa
- 4 vuotta omassa RT:ssa
- nyt toinen vuosi menossa omassa OK-talossa...
Seuraava osoite on joku vaivaiskoti tahi saattohoito
Olet siis 42 vuotias...mmmm.... oletpa jämähtänyt ja ukkoutunut nuorena!
Oh fukkk ja toinen 35 vuotias puhuu jo vaivaistalosta ja saattohoidosta...
Eiks Eino Leino runoillutkin että täällä ollaan aika nuorena valmiita hautaan...
Itsellä taas on Libido ja Lebens Kraft sen verta hyvässä kuosissa että en asialla vaivaa päätäni!
- 19 vuotta kerrostaloissa ja viimeiset 15 pääkaupunkiseudulla
- 1 vuosi armeijassa
- 4 vuotta opiskelijasolussa ja kesät kotona
- puoli vuotta kotona
- 1,5 vuotta omassa kaksiossa
- 2 vuotta vuokralla kaksiossa, oma samalla vuokralla
- 6 vuotta omassa kaksiossa
- 2,5 vuotta omakotitalossa
4 vuotta soluasunnoissa
vuosi intissä
6 vuotta vuokra-asunnoissa eri muijien kanssa
2 vuotta omassa kaksiossa
2 vuotta omakotitalossa
5 vuotta vuokrayksiössä (=ero)
8 vuotta omakotitalossa
3 vuotta vuokrayksiössä
Viimeiset 3 vuotta viikot reissuhommissa, talo on edelleen tallella.
Seuraavaksi on muutto 400 neliön kesämökkiin etelän maille. Hyvästi työelämä.
-opiskeluaikoina yksiössä n. vuotta
-työhistorian alussa yksiössä pari vuotta vuokralla
-rivarikolmiossa 10 vuotta
-rakennettu omakotitalo 240 m2 ja siinä 10 vuotta
-sen lisäksi hankittu järvisuomesta kesämökki 6 vuotta sitten.
Nyt alkaa olemaan lähellä, että asuntolainat saisi maksettua säästöillä
Kaikki Suomessa omistuksessani olleet asunnot:
- kerrostalokaksio
- kerrostalokaksio
- rivitaloyksiö
- rivitalo 4h
- omakotitalo 4h
- omakotitalo 5h
Kaikki on myyty, eikä enää asuntoa Suomessa. Oravanpyörä on takana, ja paikka auringossa ja ainaisessa kesässä löytyi jo jonkin aikaa sitten.
Minusta Suomessa on hyvät päivähoitojärjestelmät ja koulutussysteemi, ainakin toistaiseksi. Kyllä tänne kannattaa jäädä, aina täältä pois pääsee jos haluaa.
Missä päin maailmaa se paikka auringossa on ?
AIkani oltua kassulla, niin oli hyvä hankkia asunto omistukseen. Nyt pystyi laittamaan sitten omakotitalon, kun hinnatkin ovat laskeneet. Tai eihän ne laskeneet ole, koska kohteilla ei ole absoluuttista hintaa. Mutta kyllä ne ostajille ovat paremmin neuvoteltavissa.
laittaa sanaa käytetään ostaa sanan asemasta jossain Pohjanmaan perukoilla eli halvoista asunnoista sinä puhut.
Ihan hyvä kielen tunnistus, itse asiassa. Mutta logiikka tuppaa tökkimään. Näet toisinkuin Pohjois-Koreassa, Suomessa ihmisten muuttaminen paikkakunnilta toiselle on toistaiseksi vielä sallittua :)
mutta kyllä 20 vuodessa tuollaiset murresanat ihmisen puhekielestä häipyvät.
Ei muuten häivy, vähenee mutta ei katoa.
OK-talossa on hyvä asua. 8 vuosi menossa, enkä päivääkän ole katunut. Sitä ennen tuli budjattua Stadissa vuokrakämpissä, mihin kypsyi totaalisesti kun juopot, narkit ja muu paskasakki häiritsi elämää. Enää ei häiritse ja eläköitymisen koittaessa kutsuu Espanjan aurinkorannikon lempeä ilmasto.
Vihjeeksi senverran, että ostakaa suoraan sellainen asunto, mihin aiotte jäädä. Jää monta kallista välivaihetta väliin varainsiirtoveroineen. Niinkuin porvarihallitus tossa totesi, ovat OK-talot just nyt sopivan hintaisia hankittaviksi.
Ensiasunnoksi kannattaa ostaa tosiaan uudehko hyvä riittävän iso omakotitalo, kuten Loordikin teki. Ensiasunnosta ei mene varainsiirtoveroa ja asuntolainan verovähennyskin on vähän suurempi ensiasunnossa. Lisäksi jää välityspalkkiot ja varainsiirtoverot pois kun ei vaihda asuntoa pikkuhiljaa parempaan ja isompaan. Lisäksi kun asuntojen hinnat nousevat koko ajan vähintäänkin palkkojen nousun verran niin kun ostaa sen kalleimman ja isoimman asunnon ensiasunnoksi niin välttää asuntojen hintojen nousun aiheuttaman tappion mikä tulisi ostaessa aina vaan korkeammalla hinnalla isompaa ja kalliimpaa vaikka saisikin entisestä myyntivoittoa. Tili tehdään myytäessä se kallis ja iso joskus ja muuttaessa pienempään ja halvempitasoiseen sitten.
Loordikin säästi heti kättelyssä toistakymmentä tuhatta euroa heti varainsiirtoveron verovapautuksen ansiosta ostaessa ensiasunnoksi ison uuden OK-talon.
2 vuotta vastaanottokeskus
2 vuotta rivitalo soluasunto
4 vuotta kerrostalokolmio
9 vuotta oma kerrostalokolmio
6 vuotta uusi OKT
½ vuotta isompi OKT
nyt kanden talon loukussa
Ei näytä hyvälle sitten loukussa olevalle.
Olet noin 25 v ja kahden ok-talon loukussa ilmeisesti, jos olit silloin tällöin palstalla niin olet uskonut ikivelkaisia ja rohkeasti vaan ostanut ja tässä nyt on tulos.
Miltä nyt tuntuu? kannattiko uhmata vasten todellisia tietoja.
Omakotitalojen kauppa oli 2012 näkyvissä laajalti ja tästä mainitsin useasti tällä palstalla,se levisi pohjoisesta etelään saakka,kukaan ei ottanut kuuleviin korviin kun keroin faktat tänne,täällä oltiin nousussa,ei minkäänlaista jären ajatus juoksua kellään ollut ,se oli ihan pimeä kaikilla täällä.
Nyt kun muutkin on ilmeisesti nähneet ettei ok-talojen kauppa käy,niin he kyllä tiesivät muttei he uskoneet Lukia vaikka kuinka kerroin sen takkuavan,oli alueita jo ettei kauppa käy juuri olenkaan vuonna 2012.
Nyt se on sitten kaikkialle levinnyt kuin rutto,piristymistä ei ole tiedossa vuosi kausiin.
Joten huonoin mahdollinen osto oli ja on ok-talon ostomikäli siitä maksoi yleisen hintatason mukaisesti.
1v sairaala
8v manneperheessä
10v neekriperheessä
1tuntia armeijass24v vankilassa
14v sossun maksamassa vuokra-asunnossa Käpylässä.
edullista asumista
Moi,
Lapsuuskodissa koulun ajan.
Armeijassa vuoden.
Vuokrakaksiossa opiskeluiden ensimmäiset vuodet(samalla töitä tehden).
Omassa kaksiossa opiskelun loppujat.
Vuokralle kaksioon pariksi vuodeksi. (pysyvään parisuhteeseen)
Omaan kolmioon jossa kuutisen vuotta (lasten tulo)
Omakotitaloon jossa nyt asuttu kymmenisen vuotta.
t: tylsis, nyt 12kk euribor 0.97% marginaaleineen
18 v maalla vanhempien luona
1 v armeija
4 v vuokralla
9v paritalo pk -seutu, maksettu 6 vuodessa omaksi
10 v okt, velaton alusta asti
4 kk vuokralla talon myynnin jälkeen
6 kk omassa keskusta-kerrostalo-osakkeessa
Viimeiset 7 kk omalla purrella, nyt lounais-Euroopassa. Jatkossa kauempana
Kait sinulla joku kämppä sentään on minkä mukaan kirjoilla olet ja voit asiasi hoitaa. Jos ei mitään kiinteää osoitetta niin kyllä siitä erinäisiä ongelmia aiheutuu, ja se helposti hintoihinsakin tulee verrattuna siihen jos edes joku kämppä jossain olisi, vaikka edullinen yksiö jostain itselle sopivalta paikkakunnalta ja paikalta tällaiseen hyvin käy.
Hei,
Sinä "wwwwqqqqvvvzzxxxxxxx", sä et nyt tsennaa……..
Se skiglaa punasis byysis ympäri palloo….
Se o massimies…….
Näkeehän sen tost: "10v okt, velaton alusta asti"
t:velallinen, heti alusta asti, ja vieläkin…., ei purkkarii, ei punasii byysii, mut ei haluukaa enkä skaffakaa kumpaakaa….. :-)
p.s eli jos/kun et tsennannu ni se voi ol kirjoilla ulkomailla (i.e luetaan muu EU-alue….) tai jopa "KAUKOMAILLA"…., kun on pakka kondiksessa niin se antaa toimintavapauksia…. :-)
Tylsis hiffas. Eli Suomi ei ole DDR, siellä ei ole pakko olla kirjoilla. Melkein kaikkialla maailmassa massia tarvitaan vähemmän kuin Suomessa.
On mullakin ollut kämppä Suomen ulkopuolella jo 3 vuotta, tosin ei niin kaukana ja EU:n alueella se on. Se on ihan uusi(tai nyt 3 vuotta tulee sen valmistumisesta) ja yli tuplalti isompikin kämppä kuin mitä tämä nykyinen kämppäni täällä, se on samalla myös sijoitusasuntokin mutta siis omassa käytössäni se vaan on nyt ollut. En kuitenkaan mitään postejanikaan sinne ole suunnannut, jotain paikallisia juttuja vaan sinne tulee. Toki E-maililla ja nettipankillani hoitelenkin melkein kaikki asiat ja sikäli en ole paikkaan sidottu. Mutta kyllä sitä vakinaisempi osoitekkin sentään pitää olla, sellainen mikä on passeissakin ja mikä asiakirjoihin tulee.
Sitten on vielä sekin jos käyttää julkisia terveydenhoitopalveluja niin nekin edellyttävät sijaintiosoitetta, joskin toki asunnottomanakin kirjoilla voi kunnassa olla, mutta silloin pitää olla paikkakunnalla ainakin joku jonka luona voi tilapäisesti olla jos tulee niitä käyttämään tai muitakin asioitaan hoitamaan . Itse asiassa minä olen nyt ollut edelleen kirjoilla naapurikunnassa(vailla vakinaista asuntoa statuksella siellä) josta isomman asunnon muutama vuosi sitten möin ja sieltä pois muutin. Tämä nykyinen kämppäni on siis vain virallinen postiosoitteeni ja kaikki verojutut menevät edelleen entiseen kuntaani ja samoin mahdolliset julkisen terveydenhuollon käyttöni joita en tosin käyttänyt ole. Mutta siis ajatellen sitä että pitää sitä olla jokin osoite täällä Suomessakin jos ylipäätänsä täältä bisnesstuloa tai eläkkeensä saa, ja verojututkin on johonkin hoidettava ja henkilöllisyyspaperitkin pitää täältä saada.
Tuo armeijakin on jostain syystä asunnoksi mainittu, niinkuin se on tässä ketjussa monella muullakin mainittu. Mutta eihän armeijaan mentäessä sinne mitään muuttokirjoja tehdä. Kyllä siinä pysytään kirjoilla siellä kunnassa missä on oltu, ja ei siinä osoitekkaan muutu miksikään. Jos taas on asunut omillaan armeijaan llähtiessään ja joutuu siitä asunnosta siinä vaiheessa luopumaan(mikä kyllä ei ole aikoihin ollut mahdollista sillä nykyään sossusta maksetaan kämpän vuokra automaattisesti armeijassaolo- ajan) niin silloinkin jää kuntaan kirjoille statuksella 'vailla vakinaista asuntoa' ja postiosoitteeksi laitetaan joku postilokero mistä postinsa voi käydä hakemassa. Suurin osa käy armeijassaoloaikanaan lomillakin ja yleensä lapsuudenaikaisessa kodissa silloin vielä käydäänkin.
No voihan sitä tietysti asumismuodokseen mainita kaikki ne paikat missä elänyt ja yöpynyt on, vaikka hotelleissa olemisisensakin. Mutta minä määrittäisin tämän asumismuodon virallisena statuksena niinkuin se maistraatissa ja/tai virallisessa postiosoitteessa on. Kumpi tahansa näistä kelpaa sillä nämä voivat olla myös erillisiäkin osoitteita ja toinen näistä voi olla vaikka pelkkä postilokero tai vailla vakinaista asuntoa status. Myös jossain opiskelijakämpässäkin asuminen voidaan lukea asumiseksi jos sinne postiosoitteensa on siirtänyt vaikka sitten kirjoilla kotikunnassaan vielä onkin ollut. Nykyään kyllä hyväksytään opiskelijan statuksellakin kuntaan henkikirjoille muuttamaan, mutta aiemmin ei tällaista hyväksytty vaan opiskelija pysyi henkikirjoilla lähtökunnassaan ja myös tämän kunnan vastuulla koskien n.s. hyvinvointipalveluja.
Esim. minä voin kyllä hyvin katsoa asuneeni muutaman vuoden jenkeissä eräällä maatilalla, kun en sieltä koko aikana kertaakaan edes käynyt Suomessa, ja olin siksi aikaa vuokrannut asuntonani olleen yksiön. Osoitteenani suomessa oli silloin äitini osoite, eli se 'care of' juttu, ja sillä osoitteella passinikin hain.
Kyllä vuosi yhtäjaksoista asumista jossain on jo tilastokelpoinen tieto, kuten armeija. Ihan sama missä ne kirjat tahi osoite on.
Taisit viihtyä kasulla, kun sen kotiosoitteeksi luet, hinttarin vikaa selvästi sinussa.
17 vuotta kotona mamman ja papan pöydän ääressä
vajaa 1 vuosi sotilaskasarmisssa, enimmäkseen metsämajoituksessa
2 vuotta kotona mamman ja papan pöydän ääressä
1 vuosi vuokralla
6 vuotta vuokralla solukämpässä
3 vuotta vuokralla
3 vuotta omassa kerrostalokämpässä
10 vuotta omassa rivitalokämpässä
3 vuotta omassa omakotitalossa
Synnyin itse rakentamassani ok-talossa ja siitä saakka olen tässä asunut. Päivääkään en ole ollut vuokralurkki tai kassukeijo.
Oliko se pahvinen IMF-linna! Missä tämä rakennelma sijaitsee! Onko se Kennostossa?
Minä taas aion kuolla itse rakentamassani ok-talossa.
Kumpi kampi, seon makuasia !
Sen jälkeen kun vanhempien luota muutin, niin
- 3 vuotta opiskelija-asunnossa
- 3 vuotta kerrostaloasunnossa vuokralla
- 2 vuotta rivarissa vuokralla
- 20 vuotta omassa ok-talossa, lainat maksettu 5 vuotta sitten
Ensiasunnoksi kannattaa ostaa ok-talo, jos siihen on mahdollisuus. Säästää varainsiirtoverossa.
Minä synnyin ja asuin palatsissa kunnes vanhempani kuolivat ja perin sen.
20v himas
Minä taas olen sitä mieltä, että turhia neliöitä on ihan älytöntä hankkia. Nuorena kannattaa opiskella, reissata ja viettää nuoren ihmisen huolettomia vuosia.
Itse asuin 21-vuotta vanhempien luona ja sen jälkeen ostin lähiöstä kerrostaloyksiön. Sain maksettua kämppää nopeaa tahtia, koska sen asumiskulut olivat niin pienet. Yksiössä asuin vielä silloinkin, kun aloin seurustella vakavasti poikaystävän kanssa. Eka lapsi syntyi ja asuimme silloinkin vielä yksiössä.
Muutimme isoon rivitalokaksioon ja siinä asuttiin muutama vuosi. Toinen lapsi syntyi. Kun esikoinen alkoi olla valmis menemään kouluun, ostettiin vanha omakotitalo, joka remontoitiin ja myytiin.
Päätettiin pysyä samalla asuinalueella lasten koulunkäynnin takia, joten kyttäsimme sopivaa omakotitaloa. Lopulta ostettiin vanha talonrähjä, purettiin se ja rakennettiin paritalo tilalle.
Eron jälkeen mies jäi paritaloon asumaan ja minä lasten kanssa asun rivitalokolmiossa. Tämä asumismuoto on meille paras. Periaatteessa tämä asunto olisi hyvä ihan eläkkeelle jäädessäkin, koska tämä on 1-kerroksinen.
Omakotitaloon en halua, koska aikaa menee työhön niin paljon. Haluan myös viettää aikaa lasteni kanssa, tavata ystäviä ja harrastaa. Rivitalon pihan ehtii sentään hoitaa, mutta isompi piha vaatisi enemmän aikaa, jotta se pysyisi siistinä ja kauniina.
Neliöiden rakentamisen ja jatkuvan asumismuodon vaihtojen sijaan kannattaa sijoittaa sopivan puolison oikeaan valintaan ja suhteen ja perheen hyvinvointiin. Ei tule eroa eikä omaisuuden jakoja, voi näin eläkeiän kynnykselläkin nauttia tekemistään hyvistä valinnoista ja katsoa luottavaisena eteenkin päin.
Voihan sen pihan vaikka kivetä, niin pysyy siistinä.
voihan siihen vetää 10 cm asfalttiakin.
Hyviä valintoja voi olla myös se avioero. Tällä hetkellä esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on tuhansia hyvinkoulutettuja nättejä sinkkunaisia, jotka ovat niin ronkeleita, etteivät löydä ketään. Silloin voikin käydä niin, ette saakaan sitä miestä ja lapsia. Vaikka tulisikin ero, niin silti on se tärkein eli lapset yhä jäljellä.
Vaikka tulisi takapakkia asumisessa (esim. joutuu vaihtamaan eron myötä omakotitalosta pienempään asuntoon), niin elämänlaatu voi muulla tavoin parantua esim. ei tarvitse puolison kanssa enää riidellä.
Monet asiat saattavat paljastua puolisosta vasta myöhemmin, kun lapsia on jo tehty ja asuntolainaa makseltu esim. puolison uskottomuus tai esim. peliriippuvuus. Tiedän myös perheitä, joissa puoliso on sairastunut psyykkisesti ja tullut väkivaltaiseksi, jolloin on myös lasten etu, että erotaan.
Asunto on vain yksi osa onnellisuutta, eikä todellakaan ainut tekijä. On aika surullista, jos pariskunta ei eroa, vaan on pelkän asunnon takia yhdessä. Jos taas onnistuu löytämään suuren rakkauden, jonka kanssa yhteiselämä sujuu, niin hienoa, mutta kaikilla ei vain niin hyvä tuuri käy.
Kyllähän esimerkiksi näin syksyllä niitä lehtiä putoilee ihan asfaltille kuin kiveyksellekin. Myös ne lumityöt ja hiekoittamiset pitää hoitaa olipa siinä lumen alla hiekkaa, asfalttia tai kivetystä.
Monessa omakotitalossa on myös ruohonleikkuria, pihakalusteita ja istutuksia, jotka pitää laittaa talvikuntoon. Kaikilla ei ole mielenkiintoa sellaiseen puuhasteluun. Jotkut taas nauttivat siitä, kun saavat kääntää kompostia, kitkeä rikkaruohoja, vahata puutarhakalusteita ja tehdä polttopuita. Se ei tee ihmisestä huonompaa, jos haluaa vapaa-aikanaan tehdä jotakin muuta itseä kiinnostavampaa.
Nainen haluaa ensin hinnalla millä hyvänsä miehen ja lapsia ja sitten jälkeenpäin havaitsee, että syteen meni. Miksi hitossa pitää olla sokea siinä lapsenhalussaan.
Kai se mieskin on lapsen halunnut. Vai tehdäänkö miehestä isä väkisin?
se mies ensisijaisesti naiselta haluaa? Vain ehkä sinä, jos olet mies, lähdet kapakkaankin tai vieraisiin aina lapsenteko mielessä.
Naiminen on miehellekin AINA riski. Jos ei halua isäksi niin ei nai. Jos riski toteutuu niin mieskin vastaa seurauksista.
Onko sinusta hyvä syy erot jos toinen puolisoista myöhemmin sairastuu? Silloinko kuuluu hylätä sairastunut ihminen ja viis veisata että on tullut luvatuksi rakastaa myötä- ja vastamäissä?
Itsekin olen sairastellut, myös masennusta ja psyykkistä välillä kun se kuuluu aika moniinkin fyysisiinkin sairauksiin yhtenä oireena. Ihminen on psykofyysinen kokonaisuus, ei näitä voi erottaa. Onneksi puolisoni ei ole jättänyt vaan on tukenut.
Sairaudet voi yleensä parantaa tai jos ei voi niin pitää tukea sairastunutta puolisoa. Ei sairastuminen ole ihmisen oma valinta!
Minusta Suomessa on hyvät päivähoitojärjestelmät ja koulutussysteemi, ainakin toistaiseksi. Kyllä tänne kannattaa jäädä, aina täältä pois pääsee jos haluaa. http://goo.gl/AysFJ9
Olen nyt 29-vuotias. Tässä asumiseni kehitys:
- 19,5 vuotta kotona ok-talossa, vanhempien ruokapöydän äärellä.
- 0,5 vuotta armeijan kasarmeissa
- 9 vuotta erilaisissa vuokrakämpissä
- 0,5 vuotta omassa kerrostaloasunnossa (pieni kaksio Helsingissä)
31 v
18 v äitin luona
9 v vuokralla yli kymmenessä eri osoitteessa, kolmella eri paikkakunnalla
4 v (puoliksi) omassa kerrostalokaksiossa pk-seudulla
Suunnitelmissa kämpän myynti ja isomman hankkiminen (toiv. ok-talo) kunhan hinnat tippuu eli varmaan vuokralle tässä välissä taas.
Kerrostaloissa 17v
Kassulla 1v
Parakeissa 5v
Hotelleissa 3v
Laivoissa 2v
Kadulla 2v
Teltassa 1v
Kellarissa 10v
Naisten nurkissa 11v
Eri naisten tossun alla ja elätettävänä lähes 61 vuotta.
Annaskun mietin.
1. 5 vuotta 24 m2 asunnossa vuokralla (halpa)opiskelijana ja hieman sen jälkeen.
2. 3 vuotta 38 m2 kaksiossa vuokralla.
3. 3 kk 32 m2 yksiössä vuokralla.
4. 4 vuotta 40 m2 kaksiossa vuokralla.
harmittavan pitkä aika vuokralla olosuhteitten takia mutta onneksi sukulais ja tuttavasuhteitten takia kohtuuvuokria.
5. Oma uudiskohderivari 86 m2 11,5 vuotta ja liki maksettu sinä aikana.
6. Nykyisessä 215m2 ok-talossa 1.3 vuotta.
7. Seuraava on varmaan seniori asunto tai vanhainkoti. Ehkä osittain etelässä asuen.
vuokralla 34v
asuntovelkaisena 4v kerrostalo yksiössä.